Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (lyhenne SEKL) on vuonna 1967 perustettu kristillinen yhdistys, joka tekee lähetystyötä Suomessa ja ulkomailla. Kansanlähetys järjestää Raamattuopetusta sekä erilaisia tapahtumia toimintakeskuksessaan Ryttylässä.

Liikkeenä SEKL toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä, mutta toisinaan myös kritisoi kirkon toimintaa silloin kun kirkon käytäntöjen katsotaan poikkeavan Raamatusta.[2] SEKL on uuspietistisistä liikkeistä laajimmalle levinnyt.[3]

Kansanlähetyksen vuotuinen pääjuhla Kansanlähetyspäivät järjestetään aina heinäkuun ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna, ja se kerää noin 6 000–10 000 osallistujaa. Liikkeen juhlavuosina Kansanlähetyspäivät järjestetään yleensä Ryttylässä. Muina vuosina tapahtuma kiertää eri puolilla maata.

Liikkeen motto on Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja.



HistoriaMuokkaa

1960-lukuMuokkaa

Monet Kansanlähetyksen perustajajäsenistä olivat olleet mukana Suomen Raamattuopiston, Helsingin Raamattukoulun ja Ylioppilaslähetyksen (nykyisen OPKOn) toiminnassa. Järjestöt päättivät vuonna 1964 perustaa Uusi tie -sanomalehden evankelioimistyönsä välineeksi. Kansanlähetys perustettiin 29. toukokuuta 1967 Ylioppilaslähetyksen tiloissa Helsingissä katto-organisaatioksi pienemmille uuspietistisille järjestöille. Kesällä järjestettiin ensimmäiset kansanlähetyspäivät. Samana vuonna perustettiin slaavilaistyön osasto, jonka tehtävänä oli avustaa rautaesiripun takaista vainottua seurakuntaa ja liikkeen ylläpitämä lähetyskoulu aloitti toimintansa Jämsän vanhan kunnansairaalan tiloissa.[4][5] Vuoden 1968 kansanlähetyspäivillä Lahdessa siunattiin ensimmäiset lähetystyöntekijät työhönsä. Lokakuussa 1968 Kansanlähetys osti Hausjärven kunnalta tyhjäksi jääneen koulukodin tilat Ryttylästä.[6] Lähetyskoulu siirtyi Ryttylään. Yhteistyössä Norjan luterilaisen lähetysliiton kanssa Kansanlähetys aloitti lähetystyön Japanissa ja Etiopiassa.[4]

1970-lukuMuokkaa

Alkuvuosinaan liike kasvoi varsin nopeasti, ja 1970-luvun alkuvuosina sillä oli toimintaa 171 paikkakunnalla. Ennen Matti Väisäsen valintaa liikkeen ensimmäiseksi pääsihteeriksilähde?, Kansanlähetyksellä ei ollut kaikkien tunnustamaa johtajaa, minkä vuoksi radiolähetysjärjestö Sanansaattajat irtautui omaksi järjestökseen vuonna 1973 ja Lähetysyhdistys Kylväjä vuotta myöhemmin. Suuri osa Kansanlähetyksessä silloin palveluksessa olleista läheteistä siirtyi näiden järjestöjen palvelukseen.[7] Ryttylään ja Sääminkiin perustettiin omat koulutuskeskukset, minkä lisäksi Ryttylään suunniteltiin oman radio- ja televisioaseman perustamista vastapainona Yleisradion ohjelmistolle. Kirkkohistorioitsija Eino Murtorinteen mukaan Uuden tien Kristilliselle liitolle antama tuki auttoi puoluetta saamaan yhden edustajan läpi vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.[5]

Vuonna 1971 Kansanlähetys hyväksyttiin kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi tietyin rajoituksin, jotka koskivat työtä Neuvostoliitossa ja Euroopassa. Vuonna 1972 muutamat uskovat lähtivät Itä-Eurooppaan salakuljettamaan Raamattuja maanalaisille seurakunnille autojen bensatankeissa.[8] Raamattujen salakuljetustoiminta laajeni Neuvostoliittoon ja myöhemmin välitettiin myös kirjapainokoneita. Työ Italiassa, Saksassa ja Englannissa aloitettiin. Lähetyskoulun teologinen kurssi muutettiin Lähetyskorkeakouluksi, joka toimi vuosina 1972–1982.[4] 1979 aloitettiin työ Sudanissa, josta poistuttiin 1980-luvulla sisällissodan vuoksi.

1980-luvulta nykypäiväänMuokkaa

30. joulukuuta 1980 lähetystyöntekijät Erik ja Eeva Barentsen surmattiin Kabulissa.[4] Vuonna 1982 Kansanlähetys lähetti ensimmäiset raamatunkääntäjät Keniaan. Seuraavina vuosina aloitettiin raamatunkäännöstyö Indonesiassa, Etiopiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa. 1987 perustettiin Suomen teologinen instituutti kuuden muun herätysliikkeen kanssa. Vuonna 1989 allekirjoitettiin SEKL:n ja Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon välinen yhteistyösopimus. Neuvostoliiton hajottua lähetystyö aloitettiin Venäjällä ja Virossa. Raamatunkäännöstyössä valmistui burum-mindikin kielinen Uuden testamentin käännös vuonna 1996.[9]

2000-luvun alussa Venäjällä valmistui tataarinkielinen, Etiopiassa konsonkielinen, Papua-Uudessa-Guineassa borongin- ja mendenkieliset raamatunkäännökset. Ryttylässä pidettiin yhteiskristillinen nuorten lähetyskonferenssi 2006 Nuorten kesä -tapahtuman yhteydessä.

20. maaliskuuta 2010 rovasti Matti Väisänen vihittiin Missionsprovinsenin piispaksi Suomeen, jossa hän toimii Luther-säätiön pappien sielunhoitajana[10]. Lähetysjohtaja Timo Rämä, Väisäsen seuraaja Kansanlähetyksen johtajana, pitää säätiön ratkaisua ongelmallisena, mutta ei silti sulje kokonaan pois mahdollisuutta toimia kirkkojärjestyksestä välittämättä mikäli yhteistyö seurakuntien kanssa vaikeutuu[11].

Rämän seuraajaksi Kansanlähetyksen lähetysjohtajaksi valittiin pastori Mika Tuovinen, joka aloitti toimessa 1.1.2012[12]. Sisäministeri Päivi Räsäsen puhe Kansanlähetyspäivillä 2013 sai aikaan vilkasta keskustelua ja useita