Millä saa lapset osallistumaan

Yksinkertaisesti niin, että LOPETAT sen palvelemisen ja otat rangaistukset ja/tai lahjonnat kehiin (jos ei auta kotitöissä, tulee vähemmän lahjoja jouluna tms.) ja oikeasti toteutat ne uhkaukset. Teillä ilmeisesti ei seuraa mitään huonosta käytöksestä, siitä tuo johtuu. Selität konkreettisesti, että teitä on niin paljon, että jokaisen on PAKKO osallistua kotitöihin. Voihan olla, että nuo miehen lapset kokee sut jotenkin erilain kun olet äitipuoli ja siksi käyttäytyvät noin, voi siis johtua ihan siitäkin tuo käytös, ehkä he haluavat tahallaan ärsyttää sua jotta lähtisit?

Hei.

Kirjoituksessasi aistin ärtymystä. Kirjoitat ison perheen elämisen järjestelystä ja toivot, että kotitöitä lapset tekisivät ahkerammin. Mitä muuta oikeastaan toivot perheeltäsi ja itseltäsi? Mietin, millaisena koet elämäsi perheessä ylipäänsä? Miten miehesi kanssa keskustelette perheen vastuunjaosta ja rooleista uusperheessä? Kirjoitat omien lastesi olevan ahkeria, mutta miehen lasten laiskoja. Se herätti minussa kysymyksiä. Millä lailla puhallatte yhteen hiileen ja olette ikään kuin samaa laumaa? Vai jaotellaanko perheenjäsenet teihin ja meihin - se ei ainakaan lisää intoa ponnistella yhteisten päämäärien, kuten kotitöiden eteen.

20 työtehtävää ennen tarran saamista kuulostaa minusta ankaralta. Millä keinoin voisitte lisätä kiitosten ja kehujen määrää jokaista kohtaan perheessänne? Ei niin, että jokaisesta tiskikoneen täytöstä tulee jokin konkrettinen palkinto, vaan siten, että perheeseen muodostuu kehumisten ja positiivisten palautteen ilmapiiri? Se kannustaa ja motivoi toimimaan yhteiseksi hyväksi. Kotitöiden tekemisen motivaationa ei tule olla ulkokohtainen palkkio, vaan se, että kokee kuuluvansa perheeseen, jossa tehdään yhdessä eteen tulevia askareita.
Millä lailla lapset ovat voineet yhdessä vanhempien kanssa laatia kotityölistan ja niistä tulevat palkkiot? Millaisia palkkiot voisivat olla?

Uskon, että perheenne käytännön ongelmiin keksitte nykyistä rastilistaa toimivamman systeemin, jos kodin yleinen fiilis keskittyy positiivisen palautteen enentämiseen, yhteenkuuluvuuden tunteen rakentamiseen ja jokaisen näkemiseen yhtä tärkeänä perheenjäsenenä riippumatta siitä, kenen lapsi on kyseessä. Perheessä kuulutaan toinen toisilleen. Vanhempien välinen avoin keskustelu ja vastuunotto kummankin toimesta on kaiken sen pohja.

Merja, diakoni

Minä olen saanut omat lapset kotitöiden pariin ihan vaan kauniisti puhumalla. Minun lapseni ovat ihania, ahkeria ja juuri kaikkien äitien toivelapsia.

Älä lässytä , ei sulla mitään suuruusperhettä ole, olet yksinäinen juoppo vanha akka, ja ajankuluksi keksit tänne samanlaisia tarinoita joka päivä.