Sielunkumppanin, voiko sen menettää?
Menetyksestä
ikävänKaipais
16183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
jos tahtoo, mutta se jää vaivaamaan loppu elämän
Voi. Mutta ikävä jää, ja se jää ikuisuudeksi, se seuraa sinua aina joka paikkaan. Tätä on minun elämäni. Koita tässä sitten saada uusia suhteita luotua, kun ainut asia mielessä on aielunkumppanini.
Jos olet varma, että hän oli sielunkumppanisi, niin mene ja ota hänet takaisin.
Sielunkumppani ei tarkoita sitä että kuuluu olla yhdessä tms.
Kun kaksoisliekki sitten taas...
Mistä nuo erottaa toisistaan ?
Silloin kun ihmisen arvot, maailmankuva, vähän kaikki mitä hän päästää suustaan on 'vähän väärin' tai 'todella epämiellyttävää', se ei ole kumpikaan niistä. Ihmisen ei pidä väkisin tehdä toisista ihmisistä omia kloonejaan.
Voi, mutta samalla tavalla menetys painaa hänenkin rintaa niin kuin sinunkin.
Silloin kun toinen on helpottunut päästessään eroon, se ei ole sielunkumppanuutta.
Jos yhden mielestä on ja toisen mielestä, ensimmäinen luultavasti heijastaa omaa itseään ja omia haaveitaan kohteeseen, jonka erilaisuutta hän ei tunne eikä näe. Onhan sellaisia "pari"suhteitakin, joissa pyöritään lähinnä yhden navan ympärillä ja hän on se onnellinen osapuoli.
Toisen mielestä on, toisen mielestä ei ole
= ei ole, kumppanuus puuttuu.
Kyllä voi menettää, ei sielunkumppanitkaan voi kohdella toisiansa huonosti. Oikeastaan juuri heidän kuuluisi olla toisilleen huomaavaisia, sillä poikkeuksellista sielunyhteyttä kokevien ihmisten välillä myös huono käytös ja kunnioituksen puute loukkaa pahiten. Sellainen ihminen oikeasti jättää jäljen ja se voi käytöksestä riippuen olla voimakkaan positiivisen ohella pahimmillaan jopa traumatisoivaa.
Komppaan tätä.Hän jäi minuun.Oli hyvää ja pahaa.
Itse asiassa tutkimusten mukaan ne, jotka kokevat olevansa toistensa sielunkumppaneita, myös herkimmin menettävät toisensa. Tämä johtuu siitä, että he kokevat suhteeseen kohdistuvat vaikeudet haastavimmiksi ts.he pettyvät kun suhde ei automaattisesti osoittaudu pelkäksi onneksi siis pettyvät. Suhteen muodostamiseen ja ylläpitämiseen täytyy aina tehdä jonkinverran hommia, kummankin osapuolen.
Mihin tutkimuksiin viittaat?
Huonolla kohtelulla, loukkaamalla toisen ihmisyyttä.
Kuinka helposti sen menettää jos on sielunkumppanuudesta kyse?
Kai se riippuu siitä, mitä kukakin sielunkumppanuudella tarkoittaa.
Jos tarkoitetaan samaan sieluperheeseen kuulumista ja sitä, että on jo useissa elämissä oltu tekemisissä eri rooleissa, niin johan sen siinäkin näkee - ei voi menettää, tavallaan, koska se yhteys jatkuu ja jatkuu.
Mutta toisaalta, yhdessä elämässä kerrallaan, jos kohdataan naisena ja miehenä - voimakas keskinäinen vetovoima ei tarkoita aina pitkää suhdetta. Joskus se ei tarkoita varsinaista suhdetta laininkaan, tai suhde voi osoittautua todella myrskyiseksi ja lyhyeksi. Suhteen merkitys ei ole sen pituus, vaan se, mitä se tuo elämään. Joskus sielunkumppanin "lahja" tai opetus elämään saattaa olla irtipäästäminen.