Itsemurhaa koittaneet?

Mä en oo ikin koittanu/tehny itsemurhaa mut oon miettiny sitä. Mietin sitä nytkin aina silloin tällöin. Ihme kun en ole vielä itseäni tappanut. Oon mä kyyllä viillelly.

Mä oon jo jonkun vuoden miettiny sitä. Joskus haluun kuolla ja joskus en. Emmä sitä varmaa viel oo tehny ku en oo ihan varma ja mieli kummiski vaihtuu ja emmä voi jättää näit rakkait tänne. Mut emmä tiiä. Täst ei varmaa ikin pääse eroon. Aina se ajatus jostain taas tulee uudelleen ja uudelleen.

Mitäköhä järkee täs elämäs on? Kaikki on aina sitä samaa. Tyyli jokasen elämä menee suunnilleen näin "synnytään, käydään koulut, mennään töihi, hankitaan perhe, ollaan eläkkeel ja kuollaan."

Ei ois mikää ihme jos tässä jossain vaihees oman käden kautta elämä loppuu... Oon vast 15 vuotta. Kai mä nyt viel jonku aikaa tääl oon vaik elämä on tylsää eikä siin oo ideaa.

Mäkin luulin joskus että elämä ei muutu ikinä. On ollut masennusta ja ahdistuneisuutta liki 10 vuotta, kolme lääkeyliannostusta ja kolme kertaa hirttoköyden päässä roikkumassa. Ranne on tikattu kaksi kertaa, ja sekä vasen käsi että jalka ovat arpien peitossa. Olen kuitenkin jokaisesta itsetuhoisuuden kerrasta selvinnyt, ja tällä hetkellä olen siitä iloinen! Nyt 25-vuotiaana elämä on alkanut tuntua siedettävältä, ja välillä tunnen aika pitkiäkin onnellisuuden hetkiä. Huomaan odottavani tulevaisuuden tuomia uusia kokemuksia ja mahdollisuuksia. Onnellisuus tuntuu oudolta; siitä on niin pitkä aika, kun olen kokenut sen. Joskus luulin, että se on mulle mahdottomuus.

Olen käynyt kohta neljä vuotta psykoterapiassa, ja tästä jasta noin kolme vuotta olen käyttänyt masennuslääkkeitä. Työtä se on vaatinut, mutta olen hitaasti mutta varmasti päässyt eteenpäin, ja ajatusmallini ovat muuttumassa.

Eli viestini on; kyllä itsetuhoisuudesta voi päästä yli! Tietyt piirteet omassa ajattelussa saattaa olla tiukassa ja jotkut jopa jäävät, kävi terapiassa kuinka kauan tahansa. Mutta ainakin minun tapauksessani terapia on auttanut paljon; olen päässyt käsittelemään menneisyyden mörköjä ja mieleni on huomattavasti tasapainoisempi. Uskon tosissani, että minulla on onnellinen ja mielekäs elämä edessäni (vaikka vielä kaksi vuotta sitten luulin, että se olisi mahdotonta).

Älä luovuta! Tiedän, että joskus voimat ovat oikeasti lopussa. Mutta suosittelen yrittämään jaksaa, edes vielä sen yhden päivän. Tulevaisuus voi yllättää - ainakin jos on valmis muutokseen. :)

*voimahali*

tyttö..15: Jokaisen elämän ei tarvitse olla samanlainen ;) tee elämästi oman elämäsi kaltainen, eli unohda ulkopuolelta tulevat säännöt! Minäkin yritin joskus tehdä elämästäni sellaisin, mitä vanhempani toivoivat tai mitä luulin että Suomessa halutaan. Tällä hetkellä elämäni on kaikkea muuta kuin normi: Olen avoimesti homoseksuaali, tuskin ikinä hankin lapsia, tykkään reissata (myös yksin), suunnittelen kimppa-asumista neljän muun ystävän kanssa vaikka ollaan kaikki lähempänä kolmekymppisiä eli joidenkin "sääntöjen" mukaan mun pitäisi olla jo hankkimassa asuntolainaa. Haistatin annetuille raameille paskat ja tein elämästäni juuri sellaista mitä haluan.

Unohda kaavamainen elämä ja ole avoin! Elämä saattaa yllättäen olla antoisa kokemus, kun kuuntelet omia tunteitasi ja unelmiasi :)

Oikeastaan itsemurha on hyvin itsekäs teko, sillä aiheutetaan suurta surua läheisille ja syyllisyydentuntoa..... sitäkö te oikeasti haluatte? Kannattaa ja täytyy miettiä ensin... tiedän joitakin tapauksia, joissa itsemurhan tehneen läheiset ovat itse sairastuneet loppuelämäksi teon vuoksi. Masennukseen on saatavilla lääkitystä ja terapiaa, käyttäkää niitä. Lisäksi katsokaa ympärillenne; on varmasti paljon suuremmassa hädässä olevia, joille voitte tarjota apua. Meillä kaikilla on vain tämä elämä ja kaikkien elämä menee kehdosta hautaan jotakuinkin samantyylisesti, emme eläinmaailmasta siinä mielessä poikkea. Eläimet eivät edes harkitse itsemurhia, ne vain elävät..... eletään mekin... ehditään kyllä kaikki vielä kuolla kin.

Mä oon miettiny itsarii, ja enkä oo päässy siit yli. oon masentunu ja ahistunu melkee koko aja, iha hirveet. osastol rmppaan ja lääkkeit tungetaa melkee suuhu, viiltelen, jalat ja kädet arvil....