en osaa käsitellä asioita niinkuin aikuinen, kaikki tuntuu ylitsepääsemättömältä, En osaa keskittyä tulevaisuuteen, murehdin vain menneisyyttä ja menetettyjä asioita. Enkä ole edes mitenkään älykäs tai viisas, olen ihan paska ja tyhmä ja tuntuu välillä että olen jotenkin jälkeenjäänyt ja analysoin kaikkea että oliko tuo nyt noloa ja mitäköhän tuo ajatteli, mitäköhän se kassalla ajatteli, miksi tuo kattoi minua noin ja nauraako nuo minua, ja puhuuko nuo minusta, haisenko pahalle, siksikö tuo niiskautti nenää ja miksi tuon äänensävy oli jotenkin kumma, johtuiko se minusta, miksi tuo vilkaisi minua jne.jne.jne
Olen oikeasti vasta lapsi
pdlkekdldl
782
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voi rakas ihminen, olet arvokas! Tunnet itsestäsi epävarmuutta, mutta päätä alkaa ajattelemaan positiivisesti itsestäsi (jos et muuta). Ei kukaan kassajonossa katsoa sinua "huonolla tavalla" jne. ihmisen mieli osaa vain kehittää itselleen kaikennäköistä kivaa ja vähemmän kivaa. Jokainen joskus tuntee epävarmuutta ja jopa psykoaa itsensä "väärille urille", mutta aloita tietoinen ajattelu, jossa olet hyvä ja tasavertainen muiden kanssa. Ole oman elämäsi Aku Ankka ja selviä kaikista kuitenkin loppujen lopuksi:)
Semmoista se välillä on, omassa mielessäänkin voi olla vankilassa. Ei ole helppoa, tiedän.
Tunnut tiedostavan hyvin asioita, joten mitä mieltä olisit terapiasta? Siitäkin voi joku saada avun... Kaikkea hyvää sinulle <3
teraapiaan, enkä sano tätä pahalla
Voisitko olla toisen ihmisen mielessä vankilassa?
Trolli kirjoitellut yölllä?
Et sä ole muita kummempi ihminen. Moni muukin miettii samalla tavalla asioita kuin sä. Itsellä on myös samanlaisia mietteitä kuin sulla. Ehkä sulla on vaikea vaihe elämässä meneillään, silloinhan just tuppaa kritisoimaan itseään ja tekemisiään suurennuslasin kanssa. Itsekin koen olevani kuin hukassa oleva lapsi, joka etsii kättä josta ottaa kiinni, toivoo ett joku tulis ja sanois ett kyllä tästä selvitään. En mäkään mikään viisas ole, muuten olisin pärjännyt elämässäni paremmin kuin nyt. Mutt minkäs teet, kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia. Sä olet epävarma itsestäsi, ehkä sulla on ollut huonoja kokemuksia toisista ihmisistä. Mäkin joskus mietin muuten yhdessä työpaikassa ett haisenko pahalle, kun porukka vältteli mua ja kohteli kuin spitaallista :D. Se porukka vaan oli sellasta, nirppanokkia täynnä olevia, rupesinkin itse välttelee heitä ja sain kuulla takanapäin puhuttuna ett muka pidin itseäni liian hienona, jonain prinsessana :D. Huvittavaa, kun itse en heille kelvannut.
Jokaisessa meissä asuu pieni lapsi sisällä, jokainen kaipaa hyväksyntää, ihmisarvoista kohtelua. Jos joku vieras sanoo mulle pari lämmintä sanaa, se piristää mieltä pitkän aikaa. Jos joku kohtelee mua huonosti, on töykeä, niin se saa putoamaan aika syvälle ja ahdistaa melko pitkään. Silloin tulee mietittyä, ett miks just mulle se tuttava on niin töykeä ja muita kohtelee paremmin jne.. Toiset ovat vahvempia, heitä ei hetkauta mikään ja munlainen tonttu pahoittaa mielen muutamasta rumasta sanasta.
kärsimyskeho on ottanut sinusta vallan
http://aivo-ajattelija.blogspot.fi/2013/04/karsimyskehosta-vapautuminen.html?m=1
voit itse päättää millai en haluat olla, kunhan jaksat uskoa siihen ja elää sen mukaisesti
tsemiä