Inhoan ja häpeän nimeäni. Tiedän että monia muitakin kiusataan nimen takia, mutta musta tuntuu että omani on harvinaisen kamala. Koulussa muut sanoo että äitini täytyi vihata mua sydämensä pohjasta kun se antoi mulle tällaisen nimen. Vaihdan sen varmasti heti kun täytän 18. Nyt äiti ei anna lupaa. Se vaan moittii mua siitä kuinka annan kiusaajien hallita elämääni. Musta olisi luonnotonta olla välittämättä muiden ivasta, mutta äiti on eri mieltä. :( Niin ja se nimi sitten: Anu-Stiina. Hyi yäk!
Ja ihan kuin siinä nimessä ei olisi tarpeeksi kestämistä, tiedän olevani sisäisesti poika enkä tyttö. Olenko jo nyt tissimies, vaikka sukupuolenkorjausprosessia ei ole edes aloitettu? Vai muutunko tissimieheksi vasta sitten kun koko prosessi on takana ja olen virallisestikin mies? Tämä on tärkeä kysymys, koska mussa ei ole mitään muuta vikaa kuin nimi ja ehkä tissit. Ahdistaa niin kovasti, kun en tiedä kummasta yksinäisyyteni johtuu!
Ja ihan kuin siinä nimessä ei olisi tarpeeksi kestämistä, tiedän olevani sisäisesti poika enkä tyttö. Olenko jo nyt tissimies, vaikka sukupuolenkorjausprosessia ei ole edes aloitettu? Vai muutunko tissimieheksi vasta sitten kun koko prosessi on takana ja olen virallisestikin mies? Tämä on tärkeä kysymys, koska mussa ei ole mitään muuta vikaa kuin nimi ja ehkä tissit. Ahdistaa niin kovasti, kun en tiedä kummasta yksinäisyyteni johtuu!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yksinäisyytesi johtuu siitä, ettet osaa tai malta pysyä poissa tältä sivustolta.