ARC2015 vene Moody Grenadier 134, pitkäköli upposi atlantilla: http://www.yacht.de/panorama/news/arc-yacht-auf-dem-atlantik-gesunken/a103541.html?utm_source=newsletter&utm_medium=E-Mail&utm_campaign=yacht_01_2016
World ARC 2015 Sweden Yacht 45 "Ciao" upposi Intian valtamerellä syyskuussa.
World ARC 2015 Sweden Yacht 45 "Ciao" upposi Intian valtamerellä syyskuussa.
Vastaukset 77
Vanhimmat
BTW: Eivät mukana ARC2015!
Lehtitietojen mukaan oli Moody oli Arc2015 ja Swede World Arc 2013.
sorry, niin se Moody olikin, taisi olla Cape Verden kautta (ARC2015 )...
Jos vene uppoaa, niin mikä mahtaa olla yleisin syy? Jos vaikka top 5 syytä saisimme listattua.
Maapalloon pahki ajaminen on liian "helppo" syy, eli jos hahmottelisimme uppoamisia siellä missä vettä riittää.
1. kulku konttiin tai muuhun irtoroinaan pahki ajaminen
Varmaankin rungon ulokkeiden, peräsimen ja kölin, repeämiset ovat kärkisijoilla. Ne eivät aina ole liittyneet törmäyksiin. Peräsimiä on katkennut navakassa tuulessa ja aallokossa ilman havaintoa törmäyksestä. Toisinaan on epäilty valasta, kun mitään muutakaan syytä ei ole keksitty. Myös todistettavia valaskolareita on ollut.
Runkovuotoja on käsiteltu aikaisemmin tälläkin foorumilla, mm. ruotsalaisveneen uppoamista Bermudan lähellä. Siinä veneessä vuoto oli paikannettu vannasputken ympäriltä. Sitä ei pystytty tilkitsemään. Tilanne oli hallinnassa niin kauan kuin pumppu toimi. Sähköpumppu taisi hajota ja hätäviesti lähetettiin, kun ainoa käsipumpun kumikalvo repesi eikä varaosaa ollut. Pllonkiertonsa paluumatkalla ollut pariskunta pelastettiin laivaan ja vene jätettiin uppoamaan.
Myös Harmajan luona sattunut Sirenan uppoaminen hinauksen aikana on käsitelty.
Vannasputken vuotoja on sattunut kotivesilläkin. Erään 45 ft ranskiksen spinnun dyneemaskuutti roikkui vedessä, kun moottori käynnistettiin kotisatamaan ajoa varten. Skuutti kiertyi potkuriin ja repäisi akselin perätuen irti. Akseli väänsi vannasputken irti ja vettä alkoi tulvia veneeseen. Hinaus- ja nostoapu saatiin ajoissa, joten siitä ei tullut uppoamisen syytä.
Varmaankaan tilastoja ei ole saatavissa. Tuntuu kummalta, etteivät vakuutusyhtiötkään halua julkaista niitä.
Onnettomuustutkinnan raporteista voi lukea yksittäisistä uppoamistapauksista.
Luulen, että yksi yleisin on auki jäänyt läpivienti. Tähän vielä yhdistettynä viallinen tai väärin asennettu vessanpytty. Ja yleisin uppoamispaikka voisi olla laiturissa, köydet tiukasti kiinni.
Moody:n uppoamisseen ei löytynyt syytä. Vettä vaan tuli sisään.
http://www.pbo.co.uk/news/evacuation-of-four-crew-from-arc-yacht-magritte-25471
Slovenialaisten Sweden upposi törmättyään johonkin pinnan alaiseen kohteeseen.
https://www.worldcruising.com/newsarticle.aspx?page=S634841684422574687&ArchiveID=1&CategoryID=190&ItemID=220927&src=
Täässä video WorldARC:ssa v 2013 tapahtuneesta SwedenY 45 uppoamisesta, joka johtui peräsinvauriosta
https://www.youtube.com/watch?v=jIZvq9sRKvo
Lapioperäsimet ovat heikko ja hento peräsinmalli.
Moody oli pitkäkölinen eikä varmaankaan lapioperäsin. Yleistä on, ettei vuotokohtaa enää löydy koska vettä on niin paljon. Ilmeisesti ensi hetket ovat ratkaisevia ennen vedenpaisumusta. Olen nähnyt ohjeita, missä ennen pitää legiä sovitaan ja ehkä treenataan, kuka etsii vuotoa ja mistäkin kohteesta.
Tuo vuotokohdan löytämisen vaikeus on oleellinen huomautus. Siitä on oma kokemus. Oltiin luonnonsatamassa koko päivä. Tutun venekunnan kanssa syötiin piknikkiä kalliolla yms. Kun menin monen tunnin jälkeen käymään veneellä, huomasin pilssipumpun punaisen merkkivalon palavan. Sähköpumppu oli pysähtynyt ja pilssissä oli vettä lähes turkkilevyihin asti. Vuotokohtaa oli mahdoton nähdä ennenkuin olin tyhjentänyt pilssin käsipumpulla. Sittenkään ei ollut helppo paikantaa, kunnes veden lorinan ääni paljasti. Moottorin lämmönvaihtajan takimmainen O-rengas vuoti. Nitriilikuminen rengas oli katkennut omia aikojaan.
Opetus oli se, että pohjaventtiili(t) kannattaisi sulkea, kun vene jää yksikseen. Toinen opetus oli se, ettei sähköpumppuihin pidä luottaa 100%:sesti. Vika ei ollut automaattikatkaisijassa vaan itse pumpussa.
Eliminoiko moottorin vedenoton laponesto tämän mahdollisuuden, jossa vesi pääsee moottorin läpi pilssiin?
Eliminoi, jos on oikein tehty joutsenkaula, mikä on lämmönvaihtajaa korkeammalla.
Oikeastaan vedenpintaa korkeammalla
Tavallisesti laponesto sijoitetaan lämmönvaihtajan ja pakosarjan väliseen vesiletkuun, joka tekee mutkan vesilinjan yläpuolelle (laponestoventtiili on ylimmässä kohdassa). Tämän tarkoitus on estää jäähdytysveden lappoilmiö lämmönvaihtajasta pakosarjaan ja sylinteriin. Asia koskee niitä venemoottioreita, jotka ovat veden pintaa syvemmällä.
Moottorin jäähdytysveden sisäänoton ja vesipumpun välissä ei ole laponestoa. Sitä ei myöskään yleensä ole vesipumpun ja lämmönvaihtajan välisessä putkessa.
Vaikka jäähdytysveden sisäänottoletkussa olisikin merivesisuodatin meren pintaa korkeammalla, sen kansi on tiivis eikä se siksi estä lappoilmiötä moottorin jäähdytysjärjestelmään. Jos kansi ei ole tiivis, merivesipumppu imee ilmaa.
Ystävällisesti kehoitan, että tarkastatte oman venemoottorinne jäähdytysjärjestelmän ja laponeston sijainnin ennenkuin uskottelette, ettei lämmönvaihtajan tiivisteen rikkoutuminen voi aiheuttaa vuoto-ongelmaa! Lämmönvaihtaja ei aiheuta vuoto-ongelmaa, jos se on meren pintaa korkeammalla.
Ehkä ei myöskään pitäisi sotkea laponestoa tai laponestoventtiiliä joutsenkaulaan, koska ne ovat hiukan eri asioita. Pakoputken ulostulossa on kyllä joutsenkaula, joka estää meriveden pääsyn veneen ulkopuolelta pakojärjestelmään.
"Tavallisesti laponesto sijoitetaan lämmönvaihtajan ja pakosarjan väliseen vesiletkuun, joka tekee mutkan vesilinjan yläpuolelle (laponestoventtiili on ylimmässä kohdassa)"
Volvon D1- sarjassa siihen väliin ei mahdu mitään, tuskin pikkurillikään. Parin sentin kumiletkun mutka on niin lyhyt ja tiukka, ettei saa takaisin purkamatta ympäristöä, esim irroittamalla pakosarjan mutkan.
Tässä on kaavio moottorista, jossa lämmönvaihtaja on veden pinnan alapuolella ja vieressä kaavio siitä, kun se on sijoitettu vesilinjan alapuolelle:
http://www.frenchmarine.com/images/content/ExhaustAssemblies.jpg
Laitapa kuvalinkki siitä, miten jäähdytysjärjestelmä on toteutettu V-P D1:ssä, kun moottori sijoitetaan vesilinjan alapuolelle! En tunne moottoriasi.
Tärkeintä kai on, että jokainen tuntee oman veneensä moottorin. Oman moottorini jäähdytysjärjestelmä on linkin kaavakuvan mukainen ja siinä laponesto on lämmönvaihtajan ja pakoputken välissä.
Yanmar help sivuilla esitetty laponeston kaavio:
http://www.yanmarhelp.com/i_exhaust.htm
Siinäkin laponesto on sijoitettu lämmönvaihtajan ja pakoputken “exhaust elbow”:n väliin.
Seppomartti, onko volvo-moottorisi vesilinjan yläpuolella?
Volvoissa taitaa olla laponeston asennuspaikka heti vesipumpun jälkeen kuten tässä MD2020:ssa: http://media.photobucket.com/user/alicebongi/media/Bavaria 32/IMG_6208.jpg.html?filters[term]=volvo md2020&filters[primary]=images&filters[secondary]=videos&sort=1&o=0
Veneeni wc-pytyn yläreuna on juuri ja juuri vesilinjan alapuolella, pitäisi varmaan nostaa pyttyä ylöspäin korotuspalalla, koska nyt joutuu pitämään hanoja kiinni. En haluaisi laittaa joutsenkauloja vaikeuttamaan entisestään tavaran pumppaamista letkustoissa.
Kuulehan piritinta, joutsenkaula ei estä tulvimista. Tarvitaan laponesto!
Jos korotat vessan pönttöäsi estääksesi lappoilmiön, korota kunnolla. Pöntön pitäisi olla vesilinjan yläpuolella myös silloin, kun vene on kallellaan!
Joutsenkaula:
http://www.venepori.fi/venetarvikkeet-moottorin-asennus-tarvikkeet-joutsenkaula-vetus-40-60mm-p-54594.html
laponestoventtiili:
http://www.venepori.fi/venetarvikkeet-moottorin-asennus-tarvikkeet-laponestoventtiili-letkulla-vetus-letku-4m-lapivienti-ulos-p-38970.html
Vessan ja septitankin väliin et välttämättä tarvitse tarvitse laponestoa:
http://www.jamestowndistributors.com/userportal/woeimages/howtos/680b.jpg
Laita kuitenkin laponesto huuhteluveden sisäänoton ja vessan pumpun välille. Se ei häiritse pumppaamistasi mitenkään.
Pönttöä mahdotonta korottaa niin paljon että sen reuna olisi vesilinjan yläpuolella myös silloin, kun vene on kallellaan, minkälainen vene sinulla on, kakkaatko katonrajassa? Suuri parannus olisi että vesi ei tulvisi paikallaan ollessa vaakatasossa ja hanat voisi pitää auki koko istunnon ajan niitä välillä sulkematta. Lieneekö tulvimiseen sitten syynä lappo vai pöntön asennus, en tiedä, mutta vähitellen veden pinta nousee yli äyräiden :)
Ja lisäys edelliseeni, wc-pönttö pitäisi nostaa veneen kannelle, koska suurimmilla kallistuksilla merivesi huuhtelee kantta :)
Ei sisäänoton ja vessapumpun välille, vaan vessapumpun jälkeen. Muuten joutuu pumppaamaan ilmaa ihan turhaan.
https://www.google.fi/search?q=jabsco toilet installation&prmd=ivmn&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwivlNPm1-PJAhUHfiwKHancArwQ_AUIBygB#imgrc=8M2oqdl0OJm4iM:
Käsipelihän se on niin siinä on kaksi toimintoa: pytyn tyhjennys ja huuhtelu & tyhjennys. Tapana on pitää huuhteluhana kiinni niin ei vesi nouse. Jos siltikin nousee niin vuotaisiko se hana ja tai myös pumpun pohjaventiili, jonka pitäisi toimittaa ravinteet joko septiin tai merelle?
Näillä toimivina yleensä pärjää kulussa, jollei kyseessä ole ihan sukellusvene. Pitempään parkkeerattuna sitten pohjahanat kiinni. Laponestoventiili viemäriputken yläkaaressa on epävarma laite. Juuttuessaan auki ja sisätilassa kohtalainen tuoksutin, juuttuessaan kiinni - tehoton. Hukkaputki ulos ja tukkeutuu sekin?
Nämä kokemuksilla missä pytyn yläreuna on kutakuinkin vesilinjan tasalla, huuhteluveteen putkenmutka ilman laponestoa pumpun jälkeen, sifonia tai miksi kaikeksi rakasta lasta nimitetäänkään. Poisto lähtee suoraan alakautta kolmitieventtiiliin, josta valitaan merelle/septiin. Kolmitien meriasennossakaan ei olla upottu eikä vesi noussut pytyssä kunnes nyt syksyllä hiukan sen jälkeen kun oli putki jumissa ja piti painaa läpi hartiavoimin. Arvelisin, että pohjaventtiili otti itseensä...
Hanat eivät ainakaan vuoda ja pidän niitä yleensä aina kiinni, paitsi hetkellisesti silloin kun käytän vessaa. Veden pinta nousee pytyssä hitaasti ja lopulta tulee yli, en nyt osaa sanoa kummasta hanasta vai molemmistako se tulvii. Laponestoa tuskin kannattaa laittaa, mutta pönttöä voisi nostaa ylemmäs. Onkos vedenpinnan tason totemiseen veneen sisäpuolelta käsin joku erikoisniksi?
Huuhteluhanan (se pieni vipu tms. pumpussa) ollessa kiinni jos tulvii niin pumpun pohjaventtiili vuotaa tai sitten on ihan erilainen vehje kuin meillä. Vesirajaa voisi etsiä vaikkapa irrottamalla lähinnä sopiva letku pohjaventiilistä ja siihen jatkoletku mittauspaikalle. Vesiraja on siinä kun letkun päästä alkaa liristä. Fiinimpi viritys tietysti vaaitusletkun tapaan läpinäkyvä putkenpätkä.
Se pieni vipu pytyn pumpun kyljessä on vain harvoissa tapauksissa pitävä. On aivan normaalia, että vesirajan alapuolella oleva pytty tulvii vain sen pienen vivun varassa. Yleensä on pakko sulkea sisäänoton pohjaventtiili.
Minulla on WC:n lavuaarin poistoputki läpinäkyvä, joten kesällä vesirajan näkisi siitä. Nyt veneen ollessa talviteloilla vesirajaa tarkoittava rengas näyttäisi erottuvan siitä, muttei kunnolla.
Erikoisniksiä en osaa antaa, mutta uskoisin, että saisit vesirajan pytylle seuraavasti talviteloilla olevasta veneestä. Tarvitset joko pitkän vatupassin tai lyhyemmän plus kepin sekä jonkun avustajan, joka pitää vatupassin vaaterissa mittauksen aikana. Aseta veneen ulkopuolelta Wc:n lavuaarin läpiviennistä keppi vaakatasoisesti veneen sivulle ja mittaa kepin yläpinnan syvyys vesirajasta. Saat näin pohjaventtiilin syvyyden. Sen jälkeen menet veneen sisälle ja mittaat läpiviennistä ylöspäin tuon etäisyyden miinus pohjan paksuuden (n.1-1,5 cm). Merkitse esim. lavuaarin letkuun tussilla näin saatu vesiraja. Vatupassilla tai vaaitusletkulla saat siirrettyä rajan WC-pyttyyn. Veneen vesirajasta täytyy vielä ottaa huomioon vesirajan lasku tai nousu horisontaalisesti, eli onko vene pukeilla nokka ylöspäin tai alaspäin. Huolellisella tekemisellä uskoisin tällä tavalla päästävän parin sentin tai jopa parempaan tarkkuuteen. Veneen kallistuminen ja sen vaikutus pytyn korkeuteen ei tästä selviä. Jos pytty on lähellä veneen laitaan, se voi mennä enemmän veden alle veneen kallistuessa. Keskemmällä venettä se saattaa nousta ylemmäs vesirajasta.
Auttaakos sitten tällaiseen vuoto-ongelmaan jos laittaa ainoastaan sisäänoton letkuun joutsenkaulan, ja poistopuolen putki olis vailla joutsenkaulaa niin pumpatessa wc-jäte kulkee sujuvammin ulospäin?
60/50% tilastossa oli aiempi Raske-Meyde pumppu vuotava, mutta seuraava, jonka vaihdoin reilu kymmenen vuotta sitten sijoilleen toimi kuten tuolla aiemmin tuli sanottua, mutta se nykyinen pumppu on veneessä ja kaukana enkä muista sille nimeä, ei siis mainontaa. Pohjaventtiili jäi silloin entiselleen, kun kuvittelin se tulevan uuden pumpun mukana, mutta noin se pelitti viime syksyyn asti, kunnes tuli murjottua pohjaventtiili - luulen.
Jätevesipuolen venttiilin kuvittelisin olevan huomattavasti riskialttiimman sekä suuremman putkikoon että venttilistä kulkevan tavaran koostumuksen osalta, mutta vielä on pinnalla pysytty eikä pyttykään ole täyttynyt. On kyllä veneen paikallaan kelluessa pytyn yläreuna hivenen vesirajan yläpuolella.
Toinen tarina on sitten VP laponesto koneelle, joka onnistui tukkeuduttuaan tankkaamaan koneen pari kertaa vedellä...
Huuhteluvesi ei tarvitse välttämättä laponestoa kas kun tyypillisesti sisähalkaisijaltaan n. 20 mm putki tulee riittävän korkean putkenkaaren kautta pyttyyn sen yläreunaan ,josta huuhdellaan jätökset alaspäin. Normaalisti toimien ei siihen muodostu minkäänlaista yhtyvät astiat ilmiötä ellei pumppaaja jätä pyttyä kukkuroilleen. Ja jos jättää niin ei laponestokaan tulvalta välttämättä pelasta:-(
Googlaamalla näkyy hyvät kuvat Volvo PentaD1-30, missä lämmönvaihtajan ja pakosarjan mutkan nipat ovat muutaman millin päässä toisistaan 90 asteen kumiletkun sisällä. Typerästi tehty. Siihen väliin ei mahdu mitään ilman suuria metallitöitä.
Kyseisen moottorin joutsenkaula ja lappoventtiili ovat merivesipumpun ja lämmönvaihtajan välissä.
2003 luultavasti on samoin tehty. Täytyy tarkistaa kun ei ole varmaa mielikuvaa. Toiminut yli 20 vuotta.
Moottoreiden alaosa mm vesipumppu on vesilinjan alapuolella. Lämmönjaihtaja ja pakosarjan mutka luultavasti yläpuolella reilusti. Ei tosin ole ollut mahdollisuutta tarkistaa kun vesihana on aina kiinni huoltotöissä. Pikkudieselien korkeus on kuitenkin puolen metrin luokkaa.
Seppomartti, en etsinyt V-P kuvia, koska veneissäni on yleensä ollut muun merkkisiä moottoreita.
Eikä pääasia ole, että jokainen tuntee oman veneensä mahdollisimman hyvin?
Hieman vaikea on seurata kuka keskustelee kanssani laponestosta kun nimimerkejä on kirjavasti. Joku kysyi volvon järjestelystä ja pyysi linkkiä. Joku toinen tai sama tai esitti joutsenkaulan paikaksi lämmönvaihtajan ja pakosarjan väliä. Se ei vaan ainakaan Volvossa käy.
Jos joutsenkaula on ennen lämmön vaihtajaa niin se on sama asia. Ne ovat yhtä samaa astiaa ilman venttiilejä.
"Tunneomamoottorisi" viimeinen lause on hämmentävä. Minusta asia on juuri päin vastoin.
Se kuminpätkä on tyypillistä VP:tä. Marinointi pyritään tekemään niin, ettei voi käyttää muita kuin VP:n alkuperäisiä osia. Niistä voi kiskoa sitten mitä tahansa hintaa. Tuo kuminpätkä on typeryydessä oikein malliesimerkki. Pienen yksinkertaisen osan vaihto on tehty äärimmäisen hankalaksi. Lisää tilaa olisi saatu siirtämällä pakoputkiyhde vain pari senttiä pidemmälle, mutta samalla olisi tarjoutunut tilaisuus panna siihen tavallinen letkunpätkä tuon muotoilun pätkän tilalle.
Laponesto voi sijaita missä tahansa merivesipumpun ja pakoputkiliitoksen välissä. VP:ssä ainut paikka on ennen lämmönvaihdinta.
Noo, mulla on Perkins Perama M30 vm. 90 eikä siinä mahdu mitään rakentamaan lämmönvaihtimen ja pakoputken mutken väliin. Täsmälleen samaa moottoria myytiin sen jälkeen Volvona (2030), joten tuo ominaisuus periytyy Perkinsin marinoinnista. Osat on toki kalliita, kun nyt joutuu kuitenkin joitain marinoinnin erikoisosia ostamaan Volvolta. Toisaalta, myös Perkinsiltä saa monia osia noihin, kenties sitten halvemmalla kuin Volvolta.
Hiukan vaikea ymmärtää seppomarttiakin, koska on sekoittavaa puhua joutsenkaulasta ja laponestosta ikäänkuin ne olisivat synonyymejä. Joutsenkaula on pelkkä putken mutka (kuten pakoputken loppupäässä tai pa-tankin huohotinputkessa). Laponestossa on ilmareikä, venttiili tai putki, joka estää lappoilmiöstä johtuvan virtauksen.
"Villakoiran ydin" oman veneen tuntemisessa liittyi vuotomahdollisuuksien tunnistamiseen. Jos pilssivuoto näyttää tulevan moottorin alta, kyllä senkin löytäminen ja korjaaminen on helpompi, jos hiukankin tuntee oman veneensä ja moottorinsa rakenteita. Vuotohan voi yllättää, kun ollaan kaukana ulkopuolisesta avusta. Joskus jopa vesipumpun stefan rikkoutuminen aiheuttaa vuodon, joka on syytä tunnistaa ja korjata (varmaankin useimilla pitkänmatkapurjehtijoilla on myös vesipumpun stefoja korjauspakissaan).
Useimmilta vuotoyllätyksiltä välttyy, jos ottaa tavaksi sulkea pohjaventtiilit, kun veneen jättää yksikseen pitkiksi ajoiksi. Sekään ei estä esim. akselitiivisteen vuotamista.
Oudolta tuntuu etteikö omaa moottoria ja venettä pitäisi muka tuntea. "Eikö pääasia ole, että jokainen tuntee oman veneensä mahdollisimman hyvin" - tarkoittaa kaikkea muutakin kuin laponestoja, rikkoutuvia tiivisteitä tai pilssipumppuja. Vai aiheuttiko pinei panovihre väärinkäsityksen, kun vahingossa kirjoitin "eikä" ja piti olla "eikö"??
Onko joku syy olla laittamatta laponestoa heti vesipumpun jälkeen? Eikö se ole paras paikka ajaletten potentiaalisten vuotokohtien minimointia?
""eikä" ja piti olla "eikö"". Sepäse, merkitys kääntyy päin vastaiseksi ja siitä sekaannus. Elemme siis samaa mieltä.
Joutsenkaula ja lappoventtiili eivät minulla ole synonyymejä missään vaiheessa. Aikaisemmissa keskusteluissa ehdoteltiin vaaraksi aaltojen aiheuttamaa tulvimista pakoputken kautta sylinteriin saakka ja ratkaisuksi lappoventtiiliä. Siinä keskustelussa meni merkitykset ilmeisesti sekaisin.
Oletan, että yllä on tekstiäsi ( vaikka eri nimimerkillä): "Moottorin jäähdytysveden sisäänoton ja vesipumpun välissä ei ole laponestoa. Sitä ei myöskään yleensä ole vesipumpun ja lämmönvaihtajan välisessä putkessa."
Tuli kai osoitetuksi, että Perkins ja Volvo eivät noudata tätä väittämää. Lisäksi oli muitakin ehdottoman tuntuisia väittämiä, jotka Volvon asennuksessa on tehty toisin.Volvosta puuttuu joutsenkaula pakosarjaan tulevasta vedestä. Pakosarjan mutkakin on lämmänvaihtajan alapuolella, mikä voisi olla fiksumpi toisin. Taitaa tässäkin olla useampi tie Roomaan
Tässä on ehkä kaksi päälinjaa toteutuksessa:
Volvossa merivesi tuli vetolaitteelta merivesipumpulle ja sieltä laponeston (se kalvollinen huollettava malli) kautta moottorille.
Yanmarissa merivesi tuli lämmönvaihtimelta laponeston (ulos ruiskuttava malli) kautta pakoputken käyrään.
Volvossa piti aikaajoin moottorin sammutuksen yhteydessä tarkistaa, että laponestosta kuuluu sihinä merkiksi siitä, että mutkaan menee ilmaa (ja jos ei kuulu, on laponasto putsattava).
Yanmarissa on aika-ajoin tarkistettava, että ajon aikana ruiskuttaa jäähdytysvettä ulos ja moottorin sammutuksen yhteydessä jää sitten ilmatie mutkaan auki. Tämä on aikalailla huoltovapaa.
Tärkeintä kai on, että merivesikierrossa on jossakin kohtaa laponesto, joka katkaisee moottorin lappoilmiön ja moottorin täyttyminen merivedenotosta pakoputken kautta estyy. Ja että kapu muistaa aikaajoin kontrolloida toiminnan.
"Tunne oma veneesi" on hyvä ohje.
No no, äläpä hermostu! Yleensä-termi ei merkitse samaa kuin aina! En myöskään usko, että nimimerkkiä "tunneomamoottorisi" käyttäessäni kellekään oikeasti tuli käsitys ettei omaa venettään ja sen moottoria pitäisi tuntea.
Pahoittelen, että kuvittelet minun esittäneen "ehdottomia väittämiä". Kuvasin lämmönvaihtajasta sattuneen vuodon ja yrititin selostaa, että sellainen yllätys on muidenkin purjehtijoiden veneissä mahdollinen. Siksi jokaisen olisi hyvä tuntea omansa!
En ole missään veneessä nähnyt, että jäähdystysveden imupuolella olisi laponesto (jäähdytysveden sisäänoton ja vesipumpun välissä). Kerro ihmeessä, jos olin väärässä.
Juurihan toisessa keskustelussa yksi kaveri näin kertoi. Ja munkin veneen alkuperäisasennuksessa laponesto oli imupuolella. Se alkoi päästää liikaa ilmaa merivesipumppuun, joten vaihdoin sen pumpun jälkeen.
Jos laponesto on imupuolella, ei taida olla aivan helppo vesillelaskujen jälkeen saada moottoria imemään jäähdytysvettä. Kovin kauaa ei kannata käyttää konetta ilman jäähdytysvettä siksi, että kuuma pakokaasu voi tärvellä kumisen pakoputken!
Hyvä, että sinäkin tunnet oman veneesi. Niin minäkin omani!
Kaikki alkuperäisasennukset eivät ole parhaimpia mahdollisia. Siitä hyvä esimerkki oli erään tuotantoveneen väärin sijoitettu huohotinputki. Jossain venemallissa oli alimittaiset kölipultttien prikat jne. Pieniä ja isoja mokia sattuu!
Kyllä se 25 vuotta toimi.
Pakoputken palamista ei kannata murehtia. Jo 20 v olen syyshuollossa ajanut merivesijäähdytetyn moottorin lämpimäksi irroittamalla pakoputkeen menevän letkun ja laittamalla sen samaan pyttyyn, josta merivesipumppu ottaa vettä. Ei pientäkään ylikuumenemisongelmaa varttitunnin käytön aikana korotetuilla tyhjäkäyntikierroksilla. Pumpun impelleri kyllä varmasti siinä ajassa palaisi piloille kuivana käydessä.
Käyttämääsi menetelmää ei pidä ottaa yleisenä suosituksena. Märän pakoputken käyttämistä kuivana ei voi pitää riskittömänä.
Niinkuin hyvin tiedät dieselkoneen puristus kuumentaa sylinteriin imetyn ilman 700 - 900 °C lämpötilaan, jolloin ruiskutettava polttoaine syttyy itsestään.
Dieselmoottorin pakokaasun lämpötila voi helposti ylittää 600°.
Rusikuttamalla vettä pakokaasulinjaan, lämpötila saadaan pysymään 40-50°:ssa.
https://www.defender.com/pdf/vetusmufflerinfo.pdf
Esim. kaikki VETUS pakoletkut ovat Lloyd’s Register of Shippingin sertifioimia ja ne täyttävät SAE standardin J 2006 R2. Lämmönsietokyky - 30° - 100°C, hetkellinen 115°C.
Herkin kuumuudelle ei kuitenkaaan ole kuminen pakoletku, vaan vesilukko jos se on muovia (kuten esim. Vetuksen valmisteet)!
Vesipumpun impelleri tietenkiin voi vaurioitua voitelun (rasvan/vesivoitelun) puuttuessa.
Suositus tai ei, toimii silti. Sylinteristä lähtevät pakokaasut ovat tietenkin kuumia, mutta jo pakosarja on jäähdytetty. Ihan kädellä kokeilemalla on helppo todeta, että pakoputki käy paljon viileämpänä kuin luulisi. Sellainen Vetuksen vesilukko on sekin hyvin pärjännyt ne 20 v alle metrin pituisen pakoletkun päässä. Siinähän on vielä vettäkin pohjalla. Kerran se vesilukko oli pitänyt tyhjentää ja silloin varmuuden vuoksi ohitin sen. Niin kauan kun kättä voi pitää lämpömittarina, ei varmasti polta pakoputken osia ja siten saa moottorin niin lämpimäksi, että summeri jo huutelee. Siis tietysti vain merivesijäähdytetyn.
Kuka oli asentanut laponestoventtiilin väärin, veistämö vai joku tee-se-itse mies?
Laponestoventtiili pumpun imupuolella on yksiselitteisesti väärin, ei mikään makuasia tai mielipidekysymys.
Sama varoitus pätee myös makeavesiäähdytetyssä moottorissa. Merivesi johdettuna pakosarjan mutkaan jäähdyttää kumisen pakoputken mutta merivettä ja tätä jäähdytystä ei ole. Makeavesijäähdytys toimii, joten kone käy kuumenematta pidempään ja pakoputki on suuremmassakin vaarassa kuin merivesijäähdytetyssä. Joka vuosi vuosikymmenien ajan olen käyttänyt kuten " vesilukkovoisula" ja menetelmä on hyvin käyttäkelpoinen. Käsi riittää lämpömittariksi eikä mikään pala. Samalla menetelmällä voi käyttää koneen kuumaksi syksyllä öljynvaihtoa varten, jos vaihto tapahtuu noston jälkeen. Impelleri pitää poistaa.
Merivesijäähdytteisen ylilämpövaroitus on paljon makeavesijäähdytystä alempi lämpötila. Siksi merivesijäähdytteistä voi luvata käyttää summerin sointiin saakka. Muuta eroahan niillä ei ole.
Impelleriä en poista, neste vain saa kiertää suljettua kiertoa. Ja siinä saa ajettua glykolin sisään varmasti koko moottoriin.
Saavuttaako moottorisi normaalin käyntilämmnön varttitunnissa? Ilmeisestin tarkoituksesi on ollut ajaa merivesijäähdytteinen moottorisi verran lämpimäksi, että termostaatti avautuu ja saat glykolin imaistua jäähdytyskiertoon.
Makeavesijäähdytteisessä koneessa riittää niin lyhyt käynti, että kone on imaissut glykolin lämmönvaihtajaan ja sitää alkaa tulla pakoputkesta.
Vene on one-off, eli ei ole veistämön asennus.
Vartti riittää jopa ylilämpövaroitukseen saakka. Kuten ajattelit, oleellinen lämpötila on se, jossa termostaatti avautuu. Näin pian lämpenee, jos astiassa on vain pari litraa vettä kiertämässä. Itse asiassa ajan ensin pelkällä vedellä lämpimäksi ja glykolit kiertoon vasta sen jälkeen, niin huuhtoutuu osa merivesistä pois. Moottori on kaiken lisäksi yli 200 kg painava Bukh.
Jos haluaa glycolit moottoriin niin tarvitaan impelleri.
Jos tarvitaan makeavesikone lämpimäksi niin voi ajaa merivesipuoli kuivana mutta impelleri on poistettava.
Kone lämpimäksi pakoputki kuivana sisältää silti saman riskin kuin koneajo rikkinäisellä impellerillä tai vaikka muovipussin tukkima jäähdytysveden siäänotto. Kuva puhunee puolestaan:
http://www.borelmfg.com/images/meltmuf2.jpg
Siinä on oleellinen ero, ajetaanko matkatehoilla ja -kierroksilla vai tyhjäkäynnillä. Jos pakoputki kuivana sietää kättä pitää niin vedenerottimen kuin pakoputkenkin päällä, ei takuulla tule kuvan mukaista jälkeä.
Tietenkin! "Villakoiran ydin" onkin tietoisuus siitä, että märkää pakoputkea ei kannata käyttää pitkiä aikoja kuivana. Kaikki eivät ehkä tule ajattelleeksi!
Kesken ajon hajonnut impelleri tai veden sisäänoton tukkinut salakka kuivattavat pakoputken huomaamatta. Eikä kukaan moottorin normaalikäytössä käy kokeilemassa pakoputken pinnan lämpötilaa. Kun lisäksi kuumaa pakokaasusa tulee moninkertainen määrä suuremmalla nopeudella, käy vedenerottimelle ja/tai pakoputkelle nopeaan tahtiin köpelösti. Silloinhan pakosarjankin jäähdytys lakkaa ja suuremmalla virtausnopeudella pakokaasu ei edes ehtisi siinä jäähtyä.
Perustuuko yo kauhuskenario kokemukseen vai luuloon?. Kerran on mennyt ajaessa kaikki impellerin siivet kerralla matkanopeudella 2200 rpm. Totaali meriveden loppuminen ei polttanut mitään pilalle ennen kuin pilli soi. Impelerin palasten löytyminen olikin monimutkaisempi ja pidempi tarina. Puuttuvan jäähdytyksen takia kuumeni pillin soimiseen asti parikymmentä kertaa vaikka vettä tuli pakoputkesta.. Muovinen vesilukko/ mufleri/ kuminen pakosarja ovat edelleen ehjät ja vaihtamatta. Tämän kokemuksen perusteella riski on pieni jos sammuttaa koneen pillin soidessa.
Ei se mikään kauhuskenario ole. Pilli soi kyllä hyvissä ajoin ennen kuin pakoputkelle, saati moottorille itselleen vahinkoa tapahtuu. Tarinan opetus tahtoi olla se, että pakoputkea kuumennetaan paljon tehokkaammin, kun koneesta otetaan enemmän tehoa. Vahinko siis tapahtuisi paljon nopeammin, jos vaikka summeri tai ylikuumenemiskytkin sattuisi olemaan poissa pelistä. Sen kytkimen toimintaahan ei juuri pääse koestamaan kauden aikana. Hallitusti konetta käyttämällä taas riskiä ei juuri ole.
Raakavesikoneen lämpösensori kytkee hälyn päälle jo n. 65 celsiusteessa, niin alhainen lämpö ei vielä aiheuta vaurioita. Makeavesikone hälyttää n. 95 asteessa ja lämpö voi rikkoa. Makeavesikoneeni sisäinen glykolikierto on päällä aina kun virtakin on päällä. Ylikuumenemishälytyksen tullessa koneeni sammutetaan, mutta virta ja hälytin jätetään päälle jotta glykoli kiertää koneessa, se on säästänyt kannentiivisteen vauriolta. Jos kone ja virta sammutetaan ja glykolin virtaus loppuu, niin moottorin lämpö nousee hetken aikaa vielä entisestään ja siitä kannentiiviste ei tykkää.
Varsinkaan kaikissa vanhemmissa venemoottoreissa ei edes ole pakoputken lämpösensoria. Toinen juttu, mikä voi yllättää on viallinen lämpösensori. Viime elokuussa huomasin, että venemoottorini lämpösensori oli mennyt epäkuntoon. Vika ilmeni siten, että varoitusvalo alkoi välkkyä himmeästi heti, kun koneen käynnisti. Kirkkaassa päivänvalossa sitä ei edes huomannut. Irroitin sensorin ja totesin, ettei se enää toimi lainkaan. Sensori on helppo uusia.
Impellerin rikkoutumisen voi hoksata pakoäänen muuttumisesta. Jos moottorin ääni tuntuu "erilaiselta", kannattaa heti vilkaista tuleeko pakoputkesta vettä.
Millä kuvittelet jäähdytyksen toimivan koneen pysäyttämisen jälkeen?. Turhaa pillin ulvottamista.
Lämpö säteilee laajemmalle alalle kun virta jätetään päälle jolloin sähköpumppu kierrättää glykolia sylinterinkannen ja lämmönvaihtimen välillä.
Auton moottorinkin alkaessa keittää sylinterinkansi palaa vasta sitten kun moottori sammutetaan ja lämpö nousee entisestään, autossa vaan ei pysty pitämään glykolivirtausta päällä moottorin sammuttamisen jälkeen.
Ps. Siis sylinterinkannen tiiviste palaa, eikä sylinterinkansi.
Tähän asti purjevenedieseleissäni makeavesipumppu on ollut mekaaninen, eikä sähköinen. Purjeveneissä usein on sähköpula. Mitenkä dieselisi sähköinen pumppujäähdytys toimii silloin kun sähkö loppuu?
Sähkö ei lopu ja pumppu pyörii moottorin käydessä, koska moottori pyörittää laturia joka tuottaa sähköä.
Mikä moottori, että tiedän varoa?. Olen ostamassa dieselin ennen kesää.
Voi, voi, tähän odotin minäkin vastausta. Vaikka sivusta seuranneena arvelinkin, että lopulta ulalla ollut pilli jää ulapalle soimaan.
Mottori on Yanmar ruotsalaisella Martecin makeavesisarjalla.
Kaikki Yanmarin makeavesijäähdytetyt pikkudieselit ovat varustettu mekaanisella vesipumpulla, sekä makeavesipumppu, että merivesipumppu.
seppomartin olisi syytä perehtyä Martecin jäähdytyssarjaan, jolla raakavesijäähdytteinen kone voidaan muuttaa makeavesijäähdytteiseksi. 12 V sähköpumppu näkyy vaikkapa ebay:n myynti-ilmoituksen kaavapiirroksessa:
http://www.ebay.co.uk/itm/Martec-Fresh-water-cooling-kit-Volvo-MD2-11-Yanmar-Bukh-Heat-Exchanger-/161520714435
Hyvä että selvisi.
"Sähkö ei lopu ja pumppu pyörii moottorin käydessä, koska moottori pyörittää laturia joka tuottaa sähköä." Tämä erehdytti tekemään hätäisiä johtopäätöksiä, koska oltiin tilanteessa, jossa moottori on sammutettu kuumenemisen takia.
Alkuperäiset makeavesijäähdytetyt Yanmarit on tosiaan varustettu hihnavetoisella pumpulla.
Pillin soittaminen ja sähkön päällejättäminen ei ole mikään pätevä yleisohje. Toimii vain eksoottisessa rakennelmassasi. Raakavesijäähdytetystä makeavesijäähdytetyksi modifioidussa dieseöissä sähköisen kiertovesipumppu pumppaa moottori pysähdyttyä jos sähköä riittää. Sillä ei ole mitään merkitystä mutta jos joku haluaa kuunnella niin siitä vaan.
Ei moottori kuumene enää lisää palotapahtumien loputtua vaikka esim. jäähdytysvesi kiehuu. Kuten edellä sanoin, ei moottorissa olevan kuumenemisanturin hälyttäessä tehty moottorin sammuttaminen ole viottanut pakoputkistoa parinkymmenen tapahtuman kuluessa. Eikä myöskään kansitiivistettä.
Omista nuoruuskokemuksistani autojen parissa muistan kyllä kuinka lämpötila pompsahtaa ylös vielä entisestäänkin kun vettä keittävä ja höyryävä moottori sammutetaan, käännetään virta takaisin päälle, seurataan lämpöjä ja toivotaan parasta.
Kerro vielä, mistä lisälämpö tuotettiin sylintereihin?. Niidenhän pitäisi jäähtyä useammallakin mekanismilla.