Tuoko valokuvanäyttely töitä?

Huippari

Kuvaajat ährystävät paljon näyttelyiden kanssa.
Kertokaa aikuisten oikeasti tuoko se valokuvaajalle työtilauksia?

21

194

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Valokuvausseurani ja -kerhoni (kaksi eri asiaa) pitävät vuosittain muutaman näyttelyn, kuluvana vuonna on ollut yhteensä 4 1 kpl. Ne ovat vain näyttelyitä harrastajien kuvista joilla on jo paikankin vuoksi aika paljon katsojia mutta emme edes pyri myymään vaan pyrimme tuottamaan vain uusia näkemyksiä arkeen (saa niitä pyhäkin katsella!).

      Valokuvaajat ovat toinen juttu sillä he elävät kuvaamisella. Jos itse lähtisin ansaitsemaan niin tekisin teoksen omista kuvistani ja teksteistäni sekä pyrkisin myymään niitä.

      Tässä kohden voi tietysti kysyä, miksi kuvaisin jos en haluaisi niitä kenellekään näyttää?

      • ntuitio

        ”pyrimme tuottamaan vain uusia näkemyksiä arkeen”
        Mikä on näkemys joka tuotetaan valokuvalla? Onko kysymyksessä joku uusi uskonto, aate tai ismi?


      • ntuitio kirjoitti:

        ”pyrimme tuottamaan vain uusia näkemyksiä arkeen”
        Mikä on näkemys joka tuotetaan valokuvalla? Onko kysymyksessä joku uusi uskonto, aate tai ismi?

        Riippuu siitä mitä tarkoitat noilla mainitsemillasi, kaupunkilaisista läheskään kaikki eivät ole kovinkaan läheisiä luonnon kanssa ja monelta niistäkin jotka menevät mökilleen jää huomaamatta siinä grillauksen, perjantaipullon ja löylyjen välissä mitä kaikkea luonnossa oikeastaan on nähtävää.

        Näitä asioita olemme pyrkineet tuomaan esille näyttelyissämme, niissä on pyritty, jos nyt haluat vaikka aatteen suuntaan, esittää miksi luontoa kannattaa katsoa tarkemmin jotta näkisi missä oikeasti elämme.

        Asfaltti ja kivikadut eivät ole meidän alkuperäistä ympäristöämme kuten kukkaniityt, metsät ja tunturit unohtamatta jokia ja järviä ynnä meriemme rantoja ja ulapoita.

        Kyllä niistä uusia vaikka uskontoonkin vivahtavia näkemyksiä pystyy antamaan kivierämaan asukkaalle hänen arkeensa vaikka kirjastossa vierailun yhteydessä.

        Se taas onko sinusta edes kirjaston kävijäksi en osaa sanoa mutta vielä en ole ollut mukana näyttelyissä pubien seinillä, joskin teatterin kahviossa olemme olleet.


      • Canonisti_minäkin

        Kaupunkilaisista pääosa on vieraantunut luonnosta. Erityisesti jostain syystä naisten suhde luontoon on kadonnut täysin. Sen huomaa, kun kuuntelee vaikkapa vihreiden naiskansanedustajien mielipiteitä. Ehkä miehille se pakollinen intti luo edes jonkinlaisen realistisen suhteen metsään.

        En kuitenkaan usko valokuvauksen voimaan tuon luontosuhteen rakentamisessa. Luontokuvat ovat lähes poikkeuksetta romantisoivia unohtaen luonnon kiertokulun. Koulussa pakollinen metsästyskortti olisi parempi tapa luoda kaupunkilaiselle toimiva suhde luontoon.


      • ntuitio
        nikon_d90 kirjoitti:

        Riippuu siitä mitä tarkoitat noilla mainitsemillasi, kaupunkilaisista läheskään kaikki eivät ole kovinkaan läheisiä luonnon kanssa ja monelta niistäkin jotka menevät mökilleen jää huomaamatta siinä grillauksen, perjantaipullon ja löylyjen välissä mitä kaikkea luonnossa oikeastaan on nähtävää.

        Näitä asioita olemme pyrkineet tuomaan esille näyttelyissämme, niissä on pyritty, jos nyt haluat vaikka aatteen suuntaan, esittää miksi luontoa kannattaa katsoa tarkemmin jotta näkisi missä oikeasti elämme.

        Asfaltti ja kivikadut eivät ole meidän alkuperäistä ympäristöämme kuten kukkaniityt, metsät ja tunturit unohtamatta jokia ja järviä ynnä meriemme rantoja ja ulapoita.

        Kyllä niistä uusia vaikka uskontoonkin vivahtavia näkemyksiä pystyy antamaan kivierämaan asukkaalle hänen arkeensa vaikka kirjastossa vierailun yhteydessä.

        Se taas onko sinusta edes kirjaston kävijäksi en osaa sanoa mutta vielä en ole ollut mukana näyttelyissä pubien seinillä, joskin teatterin kahviossa olemme olleet.

        Onko ”luonnossa nähtävä” sama asia kuin ”uusi näkemys”.
        Minusta sinulla on sairaalloinen ”näkemys” kaupunkilaisista.
        ”tekisin teoksen omista kuvistani …”

        ”Asfaltti ja kivikadut eivät ole meidän alkuperäistä ympäristöämme kuten kukkaniityt, metsät ja tunturit unohtamatta jokia ja järviä ynnä meriemme rantoja ja ulapoita.”
        No on sinulla omituinen luulo ihmisen alkuperäisestä ympäristöstä. Keksitkö nuo ”ympäristöt” ihan omasta päästä?


      • ntuitio kirjoitti:

        Onko ”luonnossa nähtävä” sama asia kuin ”uusi näkemys”.
        Minusta sinulla on sairaalloinen ”näkemys” kaupunkilaisista.
        ”tekisin teoksen omista kuvistani …”

        ”Asfaltti ja kivikadut eivät ole meidän alkuperäistä ympäristöämme kuten kukkaniityt, metsät ja tunturit unohtamatta jokia ja järviä ynnä meriemme rantoja ja ulapoita.”
        No on sinulla omituinen luulo ihmisen alkuperäisestä ympäristöstä. Keksitkö nuo ”ympäristöt” ihan omasta päästä?

        Monelle monet luonnossa nähtävät asiat ovat uutta näkemistä/näkemystä.

        Joskus -40 luvun puolivälin jälkeen muutin pois kaupungin asemakaava-alueelta kivi ja asfalttikatujen loukosta ja sen jälkeen olen asunut kaupunkien lähellä mutta lähellä myös luontoa.

        Ihmisen luontainen ympäristöhän ei ole asfalttiviidakko vaan metsät ja niityt, siellä esi-isämme aikoinaan metsästivät ja kalastivat (jäi erilaiset vedet ilmoittamatta mutta on parempi sinulle kertoa jotta vedestä ne esi-isämmekin kalastelivat eivät juurikaan niityiltä).

        Metsät ja niityt ovat olleet ennen kuin minun oma pääni joten niitä ei tarvinnut keksiä, ne tulivat ihan ulkomuistista.

        Hiukan jäi epäselväksi mitä sinä ntiutio oikeastaan halusit kysyä? Saisitko aikaan yhden järkevän kysymyksen aiheesta?


      • Canonisti_minäkin kirjoitti:

        Kaupunkilaisista pääosa on vieraantunut luonnosta. Erityisesti jostain syystä naisten suhde luontoon on kadonnut täysin. Sen huomaa, kun kuuntelee vaikkapa vihreiden naiskansanedustajien mielipiteitä. Ehkä miehille se pakollinen intti luo edes jonkinlaisen realistisen suhteen metsään.

        En kuitenkaan usko valokuvauksen voimaan tuon luontosuhteen rakentamisessa. Luontokuvat ovat lähes poikkeuksetta romantisoivia unohtaen luonnon kiertokulun. Koulussa pakollinen metsästyskortti olisi parempi tapa luoda kaupunkilaiselle toimiva suhde luontoon.

        Taitaa olla niin canonisti, että meistä suomalaisistakin vanhoista metsänkävijöistä tänään suurin osa asuu paikoissa joissa varsinainen villi luonto ei juurikaan ole naapurina.

        Monelle käy luontoon lähtiessä koko kokemus grillauksen, puskaan pissaamiseen ja kankkusen paranteluun seuraavana aamuna. Kovin tuolla tyylillä ei syvällisiä luontokokemuksia saa jos ei putoa laiturilta syvään veteen.

        Olet oikeassa siinä, ettei noista kuvista koko totuus paljastu vaan ainoastaan kuvaajan valitsemia otteita jotka valitaan kuvaajan mieleisen näyttävyyden mukaan. Voisi tietenkin joskus koota näyttelyn "kuvista joita en koskaan muille näyttäisi", saattaisi olla hyväkin idea?


      • ntuitio
        nikon_d90 kirjoitti:

        Monelle monet luonnossa nähtävät asiat ovat uutta näkemistä/näkemystä.

        Joskus -40 luvun puolivälin jälkeen muutin pois kaupungin asemakaava-alueelta kivi ja asfalttikatujen loukosta ja sen jälkeen olen asunut kaupunkien lähellä mutta lähellä myös luontoa.

        Ihmisen luontainen ympäristöhän ei ole asfalttiviidakko vaan metsät ja niityt, siellä esi-isämme aikoinaan metsästivät ja kalastivat (jäi erilaiset vedet ilmoittamatta mutta on parempi sinulle kertoa jotta vedestä ne esi-isämmekin kalastelivat eivät juurikaan niityiltä).

        Metsät ja niityt ovat olleet ennen kuin minun oma pääni joten niitä ei tarvinnut keksiä, ne tulivat ihan ulkomuistista.

        Hiukan jäi epäselväksi mitä sinä ntiutio oikeastaan halusit kysyä? Saisitko aikaan yhden järkevän kysymyksen aiheesta?

        Missä Suomen kaupungissa asuvat näyttelyssäsi kävijät jotka eivät ole nähneet luontoa?
        ”meidän alkuperäistä ympäristöämme” lienee afrikkalainen savanni n. 200 000 vuotta sitten, sieltä siirryttiin Lähi-Itään 125 000 vuotta sitten. Rohkenen epäillä että et ole tuottanut näkemyksiä mainitsemaasi alkuperäistä ympäristöstämme.

        Jos oikein ymmärsin niin sinunkin ”alkuperäinen ympäristö” on kaupunki. Olet siis kaupunkilaispoika joka tuli maalle tuottamaan näkemyksiä alkuperäisestä ympäristöstämme niille jotka tulevat asfaltti ja kivikadulta ja menevät mökilleen ilman näkemyksiä ”grillauksen, perjantaipullon ja löylyjen välissä”. Lienevät sokeita kaikki tapaamasi kaupunkilaiset kun eivät näe luontoa mökillään. Mun mökkitutut (Mynämäelläkin) on luonnonystäviä jotka samoilee metsissä ja veneilee merellä.


      • ntuitio kirjoitti:

        Missä Suomen kaupungissa asuvat näyttelyssäsi kävijät jotka eivät ole nähneet luontoa?
        ”meidän alkuperäistä ympäristöämme” lienee afrikkalainen savanni n. 200 000 vuotta sitten, sieltä siirryttiin Lähi-Itään 125 000 vuotta sitten. Rohkenen epäillä että et ole tuottanut näkemyksiä mainitsemaasi alkuperäistä ympäristöstämme.

        Jos oikein ymmärsin niin sinunkin ”alkuperäinen ympäristö” on kaupunki. Olet siis kaupunkilaispoika joka tuli maalle tuottamaan näkemyksiä alkuperäisestä ympäristöstämme niille jotka tulevat asfaltti ja kivikadulta ja menevät mökilleen ilman näkemyksiä ”grillauksen, perjantaipullon ja löylyjen välissä”. Lienevät sokeita kaikki tapaamasi kaupunkilaiset kun eivät näe luontoa mökillään. Mun mökkitutut (Mynämäelläkin) on luonnonystäviä jotka samoilee metsissä ja veneilee merellä.

        Alkuperäinen ympäristöni on lähimaaseutu navetoineen jotka tosin olivat naapurin sillä minä olen työläisperheen poikia.

        On tietysti joskus hyvä mennä ihan alkuun jonnekin savannille vaan se ei ole koskaan ollut suomalaisten alkuperäinen ympäristö vaan jouduimme tyytymään metsiin ja niittyihin sekä rantojen kiertelyyn. Nykyihmisenä minulle riittää suomalainen alkuperä joka sekin lienee tuhansien vuosien takaa.

        Olen tosin käynyt ennen kuuden päivän sotaa Lähi-idässäkin mutta en sitä oikein tuntenut kodikseni. Minun kotini on Suomi ja sen metsät kun haluaa miettiä rauhassa tuulen humistessa puun latvoissa.


      • nykyihminen
        nikon_d90 kirjoitti:

        Alkuperäinen ympäristöni on lähimaaseutu navetoineen jotka tosin olivat naapurin sillä minä olen työläisperheen poikia.

        On tietysti joskus hyvä mennä ihan alkuun jonnekin savannille vaan se ei ole koskaan ollut suomalaisten alkuperäinen ympäristö vaan jouduimme tyytymään metsiin ja niittyihin sekä rantojen kiertelyyn. Nykyihmisenä minulle riittää suomalainen alkuperä joka sekin lienee tuhansien vuosien takaa.

        Olen tosin käynyt ennen kuuden päivän sotaa Lähi-idässäkin mutta en sitä oikein tuntenut kodikseni. Minun kotini on Suomi ja sen metsät kun haluaa miettiä rauhassa tuulen humistessa puun latvoissa.

        ”Ihmisen luontainen ympäristöhän … suomalaisten alkuperäinen ympäristö … Nykyihmisenä”
        Nyt on kyllä mennyt ”näkemykset” pahasti sekaisin. Ihmisen alkuperäinen ympäristö onkin suomalaisen alkuperäinen ympäristö, mutta se onkin nykyihmisen alkuperäinen ympäristö.
        Vikipedian mukaan suomalaisten alkuperä on varsin epäselvä ja kiistanalainenkin käsite. Monet kielitieteilijät pitävät edelleen Volgan mutkaa suomalaisten alkuperäisenä ympäristönä. Suomalaisten geneettiset juuret ovat tutkimuksen mukaan pääosin Keski-Euroopassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_asutushistoria#/media/File:Corded_Ware_culture.png. Suomalaisten lähimmät geneettiset sukulaiset ovat virolaiset ja ruotsalaiset. Ruotsista löydetty niin sanottu Gökhemin luuranko viittaa siihen, että Pohjolaan saapui Välimeren kulttuurin piiristä 5 000 vuotta sitten kansa, joka toi mukanaan maanviljelyn taidon. Nykyisistä Suomen asukkaista alkuperäisiä lienevät vain saamelaiset.
        Nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 200 000–250 000 vuotta sitten. Eli nykyihmisen alkuperäinen ympäristö on Afrikassa.
        Jos nimimerkin nikon_d90 alkuperäinen ympäristö on naapurin navetan vieressä niin se ei todistane mitään siitä mikä on nykyihmisen alkuperäinen ympäristö. Hänen näyttelykyvansa ovat siis ”vain uusia näkemyksiä” naapurin navetan vierestä. Niitä kaupunkilaiset siis käyvät katsomassa.


      • nykyihminen kirjoitti:

        ”Ihmisen luontainen ympäristöhän … suomalaisten alkuperäinen ympäristö … Nykyihmisenä”
        Nyt on kyllä mennyt ”näkemykset” pahasti sekaisin. Ihmisen alkuperäinen ympäristö onkin suomalaisen alkuperäinen ympäristö, mutta se onkin nykyihmisen alkuperäinen ympäristö.
        Vikipedian mukaan suomalaisten alkuperä on varsin epäselvä ja kiistanalainenkin käsite. Monet kielitieteilijät pitävät edelleen Volgan mutkaa suomalaisten alkuperäisenä ympäristönä. Suomalaisten geneettiset juuret ovat tutkimuksen mukaan pääosin Keski-Euroopassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_asutushistoria#/media/File:Corded_Ware_culture.png. Suomalaisten lähimmät geneettiset sukulaiset ovat virolaiset ja ruotsalaiset. Ruotsista löydetty niin sanottu Gökhemin luuranko viittaa siihen, että Pohjolaan saapui Välimeren kulttuurin piiristä 5 000 vuotta sitten kansa, joka toi mukanaan maanviljelyn taidon. Nykyisistä Suomen asukkaista alkuperäisiä lienevät vain saamelaiset.
        Nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 200 000–250 000 vuotta sitten. Eli nykyihmisen alkuperäinen ympäristö on Afrikassa.
        Jos nimimerkin nikon_d90 alkuperäinen ympäristö on naapurin navetan vieressä niin se ei todistane mitään siitä mikä on nykyihmisen alkuperäinen ympäristö. Hänen näyttelykyvansa ovat siis ”vain uusia näkemyksiä” naapurin navetan vierestä. Niitä kaupunkilaiset siis käyvät katsomassa.

        Sillä mitä meidän esi-isämme olivat tuhansia vuosia sitten missä hyvänsä on varsin vähän merkitystä tässä päivässä. Sen sijaan se maailma johon isovanhempamme olivat mukautuneet vaikuttaa enemmän. He olivat maaseudun asukkaita tai korkeintaan arkikaupunkilaisia ja vapaa-ajan maalaisia mökeillään joissa sain viettää kesiäni pikkupoikana mamman seurana.

        Meidän esi-isämme olivat metsä ja viljelys Suomesta, en usko sitä kenenkään sinua lukuun ottamatta kiistävän. Metsä oli meille leipää kuten kasket ja sittemmin kynnöspellotkin, siihen maailmaan isovanhempamme syntyivät ja me seuraamme perimältään heitä pääosin ja vähemmän meissä on enää noita Volgan mutkan tai jonkun muun alueen perimää näkyvissä ainakaan.

        Jo pikkupoikana pidin metsässä harhailusta ja teen sitä ajoittain vieläkin, se rauhoittaa, se saa ajatukset kulkemaan vapaasti, siellä tuntee olevansa vapaa kaikesta siitä hyörinästä johon joudumme täällä asutuskeskuksissa sopeutumaan.

        En kaipaa ruohoaavikkoa leijonaa pakoon juostakseni, minulle riittää orava oksalla ja närhi lentämässä joskaan en muitakaan metsän eläjiä väheksy.

        Navetta oli varsin hyvä naapuri lapsuudessani ja sen päädystä hain kaappiin laitetun päälarin (pläkkipeltinen maitokannu jos et satu ymmärtämään) jossa oli muistaakseni päivittäin oikeaa lehmän maitoa 3 litraa. Siitä äiti kuori ensin kermat ja sen jälkeen se vietiin kaivoon jäähtymään sillä siihen aikaan vain harvalla jos kellään täällä Suomen maaseudulla oli jääkaappeja.

        Jäätä silloin sahattiin talvella ja pakattiin sahanpuruihin jotta sieltä saatiin kesälläkin kylmää maitoa jäähdyttämään. Ei siis ihan sitä Afrikan savannia mutta maalaisromantiikkaa, eikö vaan? Maalaisoloista me olemme kotoisin, se on meidän suomalaisten alkuperämme käytännössä.


      • Canonisti_minäkin
        nikon_d90 kirjoitti:

        Taitaa olla niin canonisti, että meistä suomalaisistakin vanhoista metsänkävijöistä tänään suurin osa asuu paikoissa joissa varsinainen villi luonto ei juurikaan ole naapurina.

        Monelle käy luontoon lähtiessä koko kokemus grillauksen, puskaan pissaamiseen ja kankkusen paranteluun seuraavana aamuna. Kovin tuolla tyylillä ei syvällisiä luontokokemuksia saa jos ei putoa laiturilta syvään veteen.

        Olet oikeassa siinä, ettei noista kuvista koko totuus paljastu vaan ainoastaan kuvaajan valitsemia otteita jotka valitaan kuvaajan mieleisen näyttävyyden mukaan. Voisi tietenkin joskus koota näyttelyn "kuvista joita en koskaan muille näyttäisi", saattaisi olla hyväkin idea?

        Sellaiselle katsojalle, joka on itse liikkunut luonnossa ja ymmärtää otetun kuvan ympäriltä asioita, kuvat antavat varmasti voimakkaamman kokemuksen, kuin luonnosta vieraantuneelle "city-vihreälle". Vielä enemmän kuva avautuu sellaiselle katsojalle, joka on itse kuvannut ja tietää kuinka paljon työtä yksi onnistunut kuva vaatii.


      • Canonisti_minäkin kirjoitti:

        Sellaiselle katsojalle, joka on itse liikkunut luonnossa ja ymmärtää otetun kuvan ympäriltä asioita, kuvat antavat varmasti voimakkaamman kokemuksen, kuin luonnosta vieraantuneelle "city-vihreälle". Vielä enemmän kuva avautuu sellaiselle katsojalle, joka on itse kuvannut ja tietää kuinka paljon työtä yksi onnistunut kuva vaatii.

        Monelle tosiaan saattaa olla ylläri jottei se naapurikorttelin puisto ihan metsä olekaan vaikka siellä voi olla kymmenenkin puuta. Metsässäkin on niitä käytäviä joita poluksi kutsutaan mutta puistonpenkit on korvattu kannoilla mättäillä ja tuulen kaadoilla. On se niin outoa, tosiaan!


    • Lnisti

      Vain muutamia uusia töitä, mutta näyttelykuvien myynti oli hyvä bisnes.

    • kärsinkin

      Valokuvien myyntiin pätee ihan sama kuin taiteenkin myyntiin. Ensin pitää olla nimeä ja mainetta jotta kauppa käy. Nimi ja maine saavutetaan kun hiipii oikeisiin piireihin, tai sattuu olemaan sopiva sukunimi. Jos kuvaa kärsiviä, on eduksi jos itsekin pyrkii näyttämään kärsivältä. Kuin norsu. Tai Meeri Koutaniemi.

    • "Kertokaa aikuisten oikeasti tuoko se valokuvaajalle työtilauksia?"

      Ei suoraan.
      Hyvät saavat töitä.
      Huonot(kuvan ostajan mielestä) eivät.

      Näyttely kannattaa perustaa vasta kun on edes auttavasti nimeä ja asiakaskuntaa.

      Jos haluaa myydä kuvia, se pitää markkinoida kuten kaikki muukin myytävä sisältö.

      pelkkä näyttely ei tuota kuin kuluja.

      Itse suosittelen näyttelyn tekoa ihan vaan sillä motiivilla, että haluaa tehdä näyttelyn.
      Ei mene stressiksi sitten ja saattaa hyvällä tuurilla myydäkkin jotain :-)

    • Kokeiltu_on

      Näyttely pitää tehdä siksi, että haluaa esitellä kuviaan, jotka ovat katsomisen arvoisia. Joko taiteellisuuden tai jonkun niitten kuvaileman asian takia. Jos näyttely poikii lisää töitä, niin hyvä, mutta ei siihen voi koskaan luottaa, ja joku muu mainonnan tapa on varmasti kustannustehokkaampi.

      Pidin näyttelyn, joka tuli maksamaan noin 4000€ kaikkine kuluineen, 1500€ sain siihen kaupungin avustusta. Kuvat eivät ole sen tyyppisiä, että ihmiset niitä haluaisivat seinilleen, joten myyntiä ei tullut, enkä edes yrittänyt. SIlti olen tyytyväinen tulokseen, näyttelystä tykättiin, asiaa edistettiin ja kävijämäärät olivat tuplasti normaalia suuremmat a.o. näyttelytilan normaaleihin käynteihin verraten.

    • Mistäruisleipää

      Ei tuo. Usean näyttelyn kokemuksella voi vain saavuttaa maineen kuvaajien tai sitä lähellä olevien "taidepiirien" hyväksynnän. Nämä harvemmin tilaa kuvaustyötä ja jos tilaa niin omilta tingitään eniten joka on mielestäni hyvin outoa. Olen monesti miettinyt millä ja miten pitkään nämä taiteilija-tytöt elää?

    • Puustin

      Valokuvanäyttelyillä ostetaan vain paikka muiden kuvaajien joukosta., Ei kaupallista hyötyä.

    • yksikintapausliikaa

      Suomessa irakilaisia turvapaikanhakijoita saapui Helsinkiin uuden vuoden viettoon muualta Suomesta ja lisäksi kaupungin omista vastaanottokeskuksista. Rautatieaseman asematunnelissa oli iltayhdentoista aikaan jopa 1 000 irakilaista turvapaikanhakijaa, kertoo Helsingin poliisi. Poliisi uskoo estäneensä näyttävällä läsnäololla ennalta Kölnin kaltaisen tilanteen syntymisen Helsingissä.

    • D50D300sD700D4

      "Tuoko valokuvanäyttely töitä?"

      Kyllä tuo. Vaikka puhuttaisiin vaan kuvien laittaminen kehyksiin, paspatuureihin ja sitten näytteille edustaa rajallisenkin setin kyseessä ollen kaikki äkkiä täyttä työpäivää.

      Kuvien ottaminen ja käsitteleminen ei edes vielä kuulu tähän

      Sama toiseen suuntaan. Monasti ehtona tilan käytölle on ollut loppusiivous ja "kaikki entiseloleen kuten ennen näyttelyä".


      Kyllä, näyttelyn pystyttäminen tuo ainakin itselle töitä!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      76
      3402
    2. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      31
      2011
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1919
    4. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      17
      1476
    5. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1401
    6. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      26
      1328
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1306
    8. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      67
      1247
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1207
    10. Kerro nainen

      Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.
      Ikävä
      53
      1025
    Aihe