Mää pidän majaani tällä palstalla, ja sää arvon herrasmieheni olet hävinnyt kokonaan. Välil kaduttaa se 2012 juttu ku uhkailin kiukkusena sua, jos sä sen takia teit mitä teit. No, ollaanko me jo tai yhä yhdessä? Mä voisin olla valmis tapaamiseen reaalimaailmassa, kännyki toimii nyt. Olenko mä pelottanut sut pois, liian torjuvalla tyylillä? Toisaalta mä suren sitä, ettei me ehitä välttämättä olla yhessä pitkään. Koska niin vanha. Olen tätä ruvennu miettimään. Ei se mulle este ole, mut koen, ettei ehitä tehä yhdessä kaikkea sitä mitä haluais tehä: kiertää puolta maapalloa viettää glitterielämää, villiä seksiä, söpöjä koti-iltoja, ja muuta, ensin tällasta ja sitte myöhemmin lapsia, kosk en haluu niitä heti, mut kuitenki haluaisin. Hmm. Tosin enhän mä tiedä, haluatko sä noita asioita vai et. En tiiä kenen muun kanssa haluaisin lapsia ku sun. Haluaisin mustatukkasia lapsia, ei niiden kaikkien tarvi olla, jos ei niist tuu. Omien läheisen menettäminen pistää miettimään... siksi vähän surkeus tästä suhteesta. Tuntuu- time runs out.
Moih terve
YönÖtökkä
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ota yhteyttä ni katotaan mitä kaikkee ehitään tehä. Ei kait se vakavaa oo, jos ei nyt ihan kaikkea saa tehtyä, tai ehkä saahaan voimia ja tehhää enempi ku oot ees haaveillu. Mut se selviää yhellä tavoin, jos vaan uskallat.
Kanttaisi varmaan ottaa yhteyttä ja kirjoitaa mukava viesti hänelle puhelimeen. Joulu on hyvä hetki saada sopu.
Mukavaa perjantaita.