Kiinnostais tietää, miten muilla yksinäisillä menee työelämän saralla noin keskimäärin. Onko suurin osa täällä työttömiä? Ja niiden osalta jotka on, onko syy-seuraussuhde niin päin, että työttömyys on aiheuttanut yksinäisyyttä vai onko esim. introverttius tai ujous se, mikä on pikemminkin aiheuttanut työttömyyttä, kun ei ole verkostoja yms.?
Ja sitten ne, jotka ovat töissä, minkälaisia olette siellä? Onko työpaikkakiusaamista tai ulkopuolisuuden tunnetta?
Ja sitten ne, jotka ovat töissä, minkälaisia olette siellä? Onko työpaikkakiusaamista tai ulkopuolisuuden tunnetta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Opiskelen yliopistossa ja teen keikkatöitä. Työ on tosi mukavaa ja saan valita vapaasti mille keikoille haen, eli en joudu jättämään väliin mitään kivoja tapahtumia, tentteihin ehtii aina lukea hyvin, kesällä saan pitää lomaa just silloin kun haluan yms. Töitäkin riittää niin että pääsen melkein kaikille keikoille joille tahdon. Miinusta on vain palkan pienuus, mutta se ei haittaa kun pärjäisin hyvin ilmankin (pappa betalar).
Hups, unohdin vastata jälkimmäisiin kysymyksiisi. Avointa työpaikkakiusaamista ei esiinny, mutta selän takana voidaan tietysti puhua vaikka mitä paskaa (aivan sama mulle, en välitä). Työni on enimmäkseen aika itsenäistä eli esimies antaa ohjeet, tulee välillä tsekkaamaan tilanteen ja auttaa ongelmatilanteissa. Joskus työtä tehdään parin kanssa ja se ei ole niin kivaa, kun moni tahtoo jutella samalla. En tahtoisi paljastaa olevani nolife jonka sosiaalinen elämä rajoittuu vanhempiin ja naapurissa asuvaan vanhukseen, jota käyn välillä auttelemassa.
Minulla on erittäin positiivisia kokemuksia työelämästä, monista ammateista ja eri aloilta. Työssä olen parhaimmillani.
Ihmettelen hieman, mitä aloituksella haettiin. Se sisälsi olettaman, että vähän sosiaalista elämää omaavat ovat jonkinlaisia toisen luokan kansalaisia, jotka eivät pärjää työssä, harrasteissa, vapaaehtoistyössä tai missä sitten ovatkaan.
Ja eikö voitaisi jo jättää tuo pissistermi ujous? Sitä käytettiin 1950-luvun saduissa.
"Ihmettelen hieman, mitä aloituksella haettiin. Se sisälsi olettaman, että vähän sosiaalista elämää omaavat ovat jonkinlaisia toisen luokan kansalaisia, jotka eivät pärjää työssä, harrasteissa, vapaaehtoistyössä tai missä sitten ovatkaan."
Ai, missä kohtaa tällainen olettama tuli esiin? Ihan eksplisiittisesti mainittiin molemmat vaihtoehdot, että joko on töissä tai sitten ei ole, ja kysyttiin, ilmeneekö yksinäisyys jotenkin näissä, joko syynä tai seuraksena. Kommenttisi on klassinen esimerkki projektiosta: syytät muita ihmisiä juuri niistä ennakko-oletuksista, joita itselläsi on.