Pitkä aika jo siitä, kun sinut viimeksi näin. Nousin ja kävelin luotasi pois. Sydän tuntui rinnassa särkyvän. Ei me puhuttu mitään sellaista. Ei enää. Ei aikoihin. Että ikävä tulee. En voinut sanoa.. etten murru täysin.
Olet ainoa, rakkauteni. Ainoani. Sydämessäni.
Lauantai-iltaa yksin istun. Istuttaispa kaksin, vaikka edes siellä nimenomaisessa paikassa. Olisitpa lähellä. Kaipaan sinua niin kovin paljon.
Olet ainoa, rakkauteni. Ainoani. Sydämessäni.
Lauantai-iltaa yksin istun. Istuttaispa kaksin, vaikka edes siellä nimenomaisessa paikassa. Olisitpa lähellä. Kaipaan sinua niin kovin paljon.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kaunis kirjoitus aloittajalta. Minullakin on laatikot uunissa tekeytymässä. Tekeminen on parasta terapiaa ja pakenemista, voi edes jossakin onnistua.
Kerro hänelle sinisimmulle savolaiselle..
Vasta kerroin..
yksinäisiä sieluja suomi täynnä, juovat kaljaa ja kuuntelevat surullista musiikkia, miksi asiat ovat näin huonosti, voisinpa tehdä jotain hyvää ihmisille, mietin. mistä aloittaa?
Aivan ihanaisia nämä savolaismiesten kirjoitukset. Parhaimmistoa tosiaan :)
Aloitus on naiselta, joka itse satunnaisesti vain käy Savossa.
Mutta joo tämä ko.herra, jolle kirjoitus on omistettu, on kyllä varsinainen hurmuri.
tarkenna hieman mistä?
katsotaan onko sittenkään hurmurj
Ei ole sinun tuttu.. ihan aikuinen mies.. Savossakin lie monta sinisilmää ;)