Diagnosoitu vaikea masennus. Ollut jo vuoden. Hoitoa saan ja lääkitys on, mutta ihmettelen sitä että kaiken lamaannuttavan keskellä on välillä ihan skarppeja päiviä. Ne eivät kestä kuitenkaan kauaa. Joskus muutama skarppi päivä voi tulla putkeen. Silloin saan laitettua vaikka posteja järjestykseen, katsottua mitä laskuja tulossa jne. - käytännön asioita. Siivottua. Tuntuu että kyllä tämä tästä. Asiat sujuu. Ei ihan 100 % teholla, mutta sujuu kuitenkin.
Sitten taas tipun. Eilenkin yritin ja yritin. Ei vaan onnistunut. Papereita katsoessa tuli hassu ajatus että nämä voisivat hyvin olla hepreaa, yhtä hyvin hahmotan. Kuitenkaan kyse ei ollut mistään mahdottomasta asiasta normaalikunnossa, tai edes masennuksen hyvänä päivänä. Suurin osa ajasta vaan on tätä ajatusten tervassa juoksua.
Mistä ihmeestä tuollaiset päiväkunnon huippupäivät oikein tulevat? Vai onko se niin että kun saa kaksi päivää laitettua käytännön asioita, niin siinä huomaamatta muki tulee niin täyteen että sitten seuraavana aamuna vastassa onkin vain 'seinä.'
Sitten taas tipun. Eilenkin yritin ja yritin. Ei vaan onnistunut. Papereita katsoessa tuli hassu ajatus että nämä voisivat hyvin olla hepreaa, yhtä hyvin hahmotan. Kuitenkaan kyse ei ollut mistään mahdottomasta asiasta normaalikunnossa, tai edes masennuksen hyvänä päivänä. Suurin osa ajasta vaan on tätä ajatusten tervassa juoksua.
Mistä ihmeestä tuollaiset päiväkunnon huippupäivät oikein tulevat? Vai onko se niin että kun saa kaksi päivää laitettua käytännön asioita, niin siinä huomaamatta muki tulee niin täyteen että sitten seuraavana aamuna vastassa onkin vain 'seinä.'
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos et sitä tiedä, ei varmaan kukaan muukaan. Ainahan voi arvailla ja teorisoida, mutta pidän sitä turhana.
Jos et sitä tiedä, ei varmaa kukaan mukaan. Ainahan voi arvailla ja teorisoida, mutta pidän sitä turhana.