komediaa ja tragediaa. Jos elämässä on sisältöä, eli draamaa, niin komedian, eli hauskanpidon, hassuttelun, söpistelyn, hymistelyn ja poliittisesti korrektin paskan lisäksi elämässä voi olla tragediaa, eli surua, menetyksiä, vihaa, kostonhimoa ja jopa tuhoamisvimmaa. Tragediaan kuuluu tietty asioiden korjaamattomuus. Se kuuluu elämään. Asiat voi mennä pieleen ihan aikuisten oikeasti. Ihmissuhteet voivat kariutua kipeällä tavalla.
Nyt viime aikoina on ollut tätä elämän pimeää puolta näkyvillä. Ei mitenkään ylivoimaisen paljon, mutta sillä tavalla, että vähän jo tuntuu. Voisiko tähän sanoa, että elämä on?
Kuitenkin voi olla niin, että ihmissuhteet kestävät tietyn määrän huonoa energiaa. Yhteenotot erilaisten ihmisten välillä ovat valitettava realiteetti, mutta siitäkin huolimatta ihmissuhde voi säilyä, mikäli ei aivan överiksi vedetä ja aleta vallan pirstaamaan.
Nyt viime aikoina on ollut tätä elämän pimeää puolta näkyvillä. Ei mitenkään ylivoimaisen paljon, mutta sillä tavalla, että vähän jo tuntuu. Voisiko tähän sanoa, että elämä on?
Kuitenkin voi olla niin, että ihmissuhteet kestävät tietyn määrän huonoa energiaa. Yhteenotot erilaisten ihmisten välillä ovat valitettava realiteetti, mutta siitäkin huolimatta ihmissuhde voi säilyä, mikäli ei aivan överiksi vedetä ja aleta vallan pirstaamaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Joillakin tuntuu menevän jo yheestä yhteenotosta välit. Voi kyynel, kun elämä ei ollutkaan sitä ruusuilla tanssimista.
Yhteenoton laatu ja merkitys varmaan ratkaisee, kuten myös yhteenottajien aikaisempi keskinäinen historia. Jos on hyvää pohjalla, niin aika paljon tarvitaan välirikkoon. Itselläni on niin, että vanhojen ystävien kohdalla vasta vuosien kränä alkaa johtaa pikkuhiljaa välirikkoa kohti. Mitä ohuempi suhde ja mitä heikompi "kemia", sitä nopeammin välit menee.
Joidenkin kohdalla on niin, että sama aaltopituus vain pitää pakkaa koossa pitkäänkin. Kyllä se siitä sitten haihtuu, jos tulee liikaa sekoilua.
Minulla on jotain suhteita kaatunut ihan itsestään. Jotkut alkavat minua vihata, vaikken ole tehnyt heille mitään. Joidenkin kanssa ihan pienistä, kuten toinen ei enää jaksa minua. Ja sitten niitä, joiden kanssa kaikki menee pieleen ja siinäkin minun syy. Ei ihmiset minua nähtävästi edes jaksa. Jaksavat vain sitä minun niin ihanaa pintakuorta, mutteivät oikeaa minua. Vain harvat ovat nähneet sen ja jotkut sanovat piruksi.
Ihmisillä on naamarin takana yllättävän paljon kaikenlaista vähemmän kaunista. Kateus varmaan on yksi perustunne, joka jäytää ihmisiä ja saa vihaamaan ja syyllistämään muita. Koskee kaikkia ihmisiä. Ihmissuhteen liimaksi tarvitaan jotain positiivista, mikä voittaa luontaiset heikkoudet ja epäluulon.
Minä en tunne kateutta. En kadehdi, turhaa se on. Minut on aina niin hyvä jättää ja laittaa kitumaan. Tietäen, etten tee mitään ja olen nähtävästi täydellinen kohde vihata ja kiusata. Positiivinen kuoreni on nössö ja miellyttää toisia. Sitä mitä sisällä tunnen voi joskus nähdä silmistäni, mutta harvoin. En näytä sitä muille. Olen oppinut, että se on heikkous ja antaa huonon vaikutelman, mutta se on osa minua. Piilotan sen ja näytän vain hyvän puoleni.
Jos se ryöpsähtää esille, mitä sisällä on, kun sitä liikaa patoaa?
Se on ristiriitainen tilanne, jossa jään vain sanattomaksi. Vihaisen oloinen olen ja välinpitämätön. Liikaa patoamisessa, jos oikein rupeaa ärsyttämään (ei ikinä ole käynyt tutuille, läheisille liiankin monta kertaa) niin lauon kaiken päin naamaa tuntematta mitään sympatiaa toista kohtaan. Toinen tietysti loukkaantuu ja minä en tunne mitään. Niin ilkeää se on. Tietysti ajan kuluttua palaan taas siihen kuoreen ja kadun kaikkea ja siitä sitten tunteiden myrsky alkaa.
Jos se johtuu tunteesta, että itseä riistetään koko ajan eri tavoin.
Voi olla. Olen aina joutunut uhrin asemaan. Minua on aiemmin kohdeltu väärin. Olin joskus vielä se iloinen. Väärinkohtelun vuoksi minusta tuli tämmöinen. Tämä on koko elämäni aikana tullut summa. Huomaa kuinka suhteet kaatuu ja ihmiset on aina minua syyttäneet. Tämä on kasautuman summa.
Kuulostaa vaikealta. Jos pitää aina venyä kaikkeen.
Sanotaanko näin, että elämäni ei ole ollut helpoin mahdollinen.