Metopram

Minulla oli tuota lääkettä muutama vuosi sitten. Pahoinvointiin se auttoi jonkin verran, mutta sivuvaikutuksena oli lievä väsymys ja levoton olo. Itse en tykännyt noiden sivuvaikutusten takia (menevät varmaan ohi jos säännöllisemmin käyttää, minä käytin vain tarvittaessa), mutta olen kuullut hyviäkin kokemuksia.

Kokemukseni ovat varmastikin avuksi äärimmäisen harvoille jos kellekään, sillä kuulun melkoisen harvinaiseen ryhmään ihmisiä, joille on tehty paksusuolen poisto kokonaisuudessaan. Kyseinen toimenpide ja lisäksi se, että minulle jouduttiin tekemään useita ylimääräisiä leikkauksia aiheuttaa useimmille leikatuille ahtaumia suolistossa ja vaikka tämä oniin pääasiassa pahoinvointia helpottava lääke, niin se että lääke kiihdyttää suoliston peristaltiikkaa, eli toisin sanoen helpottaa ja nopeuttaa massan liikkumista suoliston läpi.

Minunlaisillani potilailla on normaalia huomattavasti suurempi riski kärsiä suolitukoksesta, joka tarvitsee käytännössä aina sairaalahoitoa ainakin siinä vaiheessa kun huomaat ettei tukos tule avautumaan kotikonstein tarpeeksi nopeasti, sillä kuten varmaankin ymmärrätte, niin oireet tulevat olemaan jo suhteellisen nopeasti erittäinkin voimakkaita ja epämiellyttäviä.

Mutta koska yksi lääkkeen suunnitelluista vaikutuksista on juurikin tuo suoliston peristaltiikan voimistuminen, niin olen joskus ottanut lääkettä välittömästi kun olen varmistunut siitä että kyseessä on ainakin jonkinlainen osittainen suolitukos. Mikäli tietäisin heti, että suoli on tukossa kokonaan tai ainakin niin pahasti, ettei minulla ole toivoakaan saada sitä auki kotikonstein, niin hakeutuisin välittömästi sairaalahoitoon niin nopeasti kuin mahdollista, mutta olen kokenut suolitukoksen jollain asteella nyt muistaakseni neljä kertaa ja ensimmäisellä kerralla tukos aukeni kotona ennenkuin oireet ehtivät tulla kovin pahoiksi, joka oli jälkikäteen ajatellen melkoinen ihme kun tiedän mikä sen aiheutti ja mikä paljonkin lievemmältä tuntuva syy on tämän jälkeen aiheuttanut huomattavasti vaikeamman tilanteen.

Toinen kerta kun kärsin suolitukoksesta oli selvästi pahin kaikista ja pakotti minut hakeutumaan sairaalahoitoon ja voimakkaista oireista huolimatta röntgenkuvat näyttivät että vaikka suoli olikin pahasti tukossa, niin se oli kuitenkin hieman auki niin ettei leikkaushoitoa tarvittu. Olin itseasiassa todella yllättynyt ettei tukos ollut täydellinen, mutta päättelin jälkikäteen kun pystyin ajattelemaan jotain muutakin kuin pelkästään äärimmäisen voimaskasta kipua ja sitä on vaikea kuvailla, mutta jos luotatte sanaani, niin olen kaikkien sairauksien ja niiden hoitojen (mm. vietin pahimmillaan 19vrk teho-osastolla, jossa harva ihminen pääsee/joutuu vierailemaan koskaan koko elämänsä aikana missään kontekstissa, sillä se on aika kaukana siitä millaisena tv-sarjat ja elokuvat sen kuvailevat ja kirjoittajat eivät ole selvästikään koskaan edes puhunut kenenkään siellä koskaan tajuissaan vierailleen tai työskennelleen ihmisen kanssa ja on huomattavaa että keskimääräinen aika, jonka potilas siellä viettää on noin 24 tuntia, jonka aikana vointi joko paranee niin huomattavasti, että potilas on valmis siirrettäväksi tavalliselle vuodeosastolle tai sitten käy niin että vointi ei parane vaan jatkaa heikkenemistään kunnes potilas siirretään ruumishuoneelle, joten 19vrk on äärimmäisen poikkeuksellinen aika potilaalle viettää teho-osastolla ja mainitsin tämän vain jotta se ehkä kuvailisi paremmin millaisista kivuista olen pahimmillani kärsinyt) aikana kärsinyt useita kertoja kivuista, joiden voimakkuutta on äärimmäisen vaikeaa kuvailla, sillä joitain kertoja kivut ovat nousseet sellaisille tasoille joita en voinut kuvitella olemassakaan, eli sellaisen iskiessä kärsimys on sanoinkuvaamatonta, jonka jälkeen menetät tajuntasi kipukohtauksen seurauksena.

Mutta vielä tuosta kerrasta kun olin sairaalahoidossa, niin ajatuskyvyn osittain palattua muistin että automatkalla kohti sairaalaa suolitukoksen seurauksena ja auton liikkeistä johtuen oksensin rajummin kuin olin koskaan kuvitellut mahdolliseksi ja pohdin jälkeenpäin, että se äärimmäisen raju paine tukoksessa, joka pakotti tavaran työntymään rajusti ulos yläkautta uskoakseni saattoi hyvinkin jättimäisen paineen johdosta avata tukosta juurikin sen pienen määrän joka näkyi röntgenkuvissa ja mahdollisesti siitä johtuen tukos aukeni jo seuraavana yönä eli noin 18 tuntia sen jälkeen kun olin saapunut sairaalahoitoon vaikkei minun systeemiin laitettu tulemaan mitään pehmennysaineita, joka on kuulemma melko normaalikäytäntö.

Muut kerrat tuon jälkeen olen saanut auki kotikonstein mm. juurikin Metapram lääkitystä käyttäen, vaikkei se olekaan suunniteltu siihen käyttöön, mutta kun kivut kasvavat kohtuuttomasti ja muitakin oireita on jo tullut niin sitä tahtoo kokeilla kaikkea mahdollista joka saattaisi toimia etenkin jos/kun on melkoisen varma siitä ettei kyseisen tuotteen käyttäminen aiheuta lisäongelmia ja sen kerran kun sairaalahoitoon jouduin, niin kerroin tietysti täysin avoimesti lääkäreille kaikki lääkkeet ja muut keinot joita olin kokeillut eikä yksikään lääkäri sanonut että se olisi ollut huono idea tai edes antanut ymmärtää mitään sen tyyppistäkään kasvojen, silmien tai kehonkielellään ja vaikutti jopa siltä että pitivät sitä hyvinkin kekseliäänä ja oivaltavana ideana.