Elämä on valintoja täynnä, yksi valinnoista on veneen koko. Oma valinta oli ostaa pienehkö 33 -jalkainen ja jättää reilusti reissurahaa. Ongelmaksi on nyt kuitenkin muodostunut säiliötilavuuksien kasvattaminen, vesitankki on 50 litrainen ja dieseltankit 50 20 litrainen. Nyt olen kyllästynyt irtokanisterien kanssa läträämiseen, joten lisätankkeja pitäisi asentaa, mutta paikat ovat hakusessa. Nykyinen vesitankki on keulassa ja siellä on tyhjää tilaa noin 20 litran verran, mutta sen vaatisi laminointien irrottamisesta, joten vaivaan nähden hyöty on todella pieni. Pöydän toisella puolella punkan alla on septi ja toisessa on todella vähän tilaa, vaatisi vähintään teetätetyn tankin ja maksimitilavuus on 50-80 litraa. Polttoainetankki on avotilan säilytystilassa ja sinne mahtuisi periaatteessa reilusti lisää, muytta veneen ainoat isot säilytystilat poistuisivat. Mihin tämän kokoisessa veneessä yleensä asennetaan isoja tankkeja? Tavoitteena on saada vesitankin tilavuus 200 litraan ja polttoainetankin tilavuus vähintään 100 litraan.
Pienen veneen tankit
Kuhha
351688
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Omassa 33 jalkaisessa on 350 litran vesitankki keulassa ja 250 pa-tankki salongissa lattian alla. Septi vessassa pystyssä ulkoseinällä 70 litraa. Kaikki mittatilaustavaraa. Vene on mallia uppotukki.
Kerran kyse on reissuunlahdosta, irroita septitankki já korvaa se lisanaftatankilla. Silloin polttoainetta on tarpeeksi já se on suoaan sailioissa. Joka paikassa Euroopassa huoltamot eivat edes suostu myymaan naftaa kanistereihin, ainoastaan suoraan tankkiin. Pystyt tankkaamaan halvan naftan Helgolandissa, Kanaalisaarilla já Gibraltaissa.
Veden osto já kuljetus 5,4 litran muovipanikoissa on hygieenista, helppoa, halpaa já voit sijoitella purnukat joustavasti veneeseen. Tallaisia vesia ei mielestani kannata kierrattaa veneen tankin kautta, vaan kayttaa tankkivetta tiskiin já suihkuun. Panikoista otetaan vetta kasipumpulla ruoanlaittoon já pullotettuna kylmaboksin kautta jaahdytettyna juomiseen raakana.
Jos sen septin jattaman tilan voi jakaa vedelle já naftalle, aina parempi. Aina on joka tapauksessa parasta saada lisatankit alas já keskelle.
Laita lahtopaivamaara itsellesi ylos jonnekin já lahde ennen sita tai viimeistaan silloin.
Miksi jotkut huoltamot eivät suostu myymään kanisteriin?
Maailman pelastus, näetsä. Kun tankkaat kanisterista lirytat kuitenkin puolet mereen. Itseasiassa jopa Suomessa on periaatteessa kielletty tankkaaminen kanisterista veden päällä. Onneksi tätä ei kukaan edes voi valvoa. Mutta euroopassa viherfasismi on kaivanut itsensä koneistoon voimakkaammin.
Oletko lähdössä pitkällekin?
Noilla tilavuuksilla pärjää kyllä Itämeren piirissä.
on pakko jos on laillinen kanisteri, olen nääs lakimies.
Gibraltarissa saa joskus tankata jerrykannuihin vain veneessa, ei laiturilla ja joskus ei ollenkaan ja joskus kuinka vain. Peribrittilaista meininkia ja taitaa menna hiukan parstakertoimen mukaan. Vasyneena tankkilaituriin rantautuva suomalaisseilori saa kylla yleensa hiukan loysaa siimaa harvinaisuutensa takia.
Joka tapauksessa on mukavampi tolskata vesikanisterien kuin naftakannujen kanssa ja siksi ensikadessa isot naftatankit ja pienet vesitankit jos on valinnan paikka. Vesikanisterien tayttoa edes laiturilla puritaaneinkaan brittilainen imperialisti tuskin pistaa pahakseen. Lisaksi naftan hinta heittelee rajusti ja halpa tankkausmahdollisuus on hyva saada hyodynnettya, koneajoa tulee niin paljon.
Raakana juotava vesi aina kaupasta kanisterissa ostettuna.
Gibraltarin tullialueella olevalla veneiden tankkausasemalla kertoivat, että tankkauskielto on tullin antama. Sillä on tarkoitus estää Espanjan puolelta tulevien pienveneiden kanisteritankkaukset, diesel niistä kun päätyy paikallisten taksien ym. autojen tankkeihin. Oli se kanisteri sitten laillinen tai ei, dieseliä sinne ei tuolla nykyään mene.
Ei ihan keulaan kannattaisikaan lisätä tankkitilavuutta moninkertaiseksi vaikka sinne mahtuisikin koska se vaikuttaisi veneen kulkuasentoon ja vesilinjaan.
Ilmeisesti aloittajalla on ns klassinen sisusta. Salongin bunkkien alla tulisi olla tilaa noin 200 litran ( ei 50-80 L) tankille molemmin puolin, ellei mitään muita tilaa vaativia rakenteita kuten hupiakkuja ole esteenä. Aikaisemmista ajatuksista huonoja on 350 litraa vettä keulassa. Eikä 33 ft purjeveneisiin mahdu 250 litran tankkeja lattian alle. Pullovesi on hyvä ajatus, sitä saa kaikkialta ja on kraanavettä turvallisempaa. Mutta samaa aloittaja hyljeksimää konisteripuuhailua.
Polttoainetankin kasvattaminen 70 litrasta 100:n on hinta-/hyötysuhteeltaan arveluttava. Septitankin modifioiminen pa-tankiksi parempi idea jos septille löytyy paikka.
Yksi harkinnan paikka voisi olla pussitankit, mikä tekisi mittatilaustyöt tarpeerromiksi. En ole käyttänyt vaikka jo kerran ostin yhden.
Jos on lähtö pitkälle niin hankkisin vesikoneen juomavettä varten ja keräisin sadevettä, mikä nykypäivänä on unohtunut. Menneinä aikoina jotkut sankarit selvisivät merellä ilman vesikonetta, pullovettä ja suuria tankkeja yli puolikin vuotta.
Pussitankkeja asennetaan nykyisin joihinkin tuotantoveneisiin valmistajan toimesta. Niitä kannattaa harkita. Pussitankki ei vaadi huohotinputkea.
Kun itse teetin mittatilaustyönä lisätankin punkan alle, alu-tankin malli tehtiin paikan päällä ohuesta vanerista. Mallin avulla kokeiltiin, että tankki varmasti mahtuu ruffin luukusta asennuspaikkaansa. Tankista tuli hiukan yli 100-litrainen.
Watermakeriksi valitsin PUR Power Survivor 40. PUR on nykyisin Katadyn niminen. Se tuotti 5 l/h. Virran kulutus ei ollut ongelma.
Vanha nyrkkisääntö matkaveneen pa-tankin koosta on, että yhdellä tankillisella voi ajaa vähintään 500 mpk.
itse olen harkinnut ensikesäksi tällaista lisätankkia.
https://www.svb24.com/en/plastimo-flexible-water-tanks.html
Tällaiseen itsekkin vaihdoin on jopa hygienisempi vaihtoehto kun ilmaa ei tankissa ole. Noi mahtuu melko hyvin pieneenkin paikkaan eikä ole hinnalla pilattu.
Tapasin eraan pussitankkiveneilijan jolla se vesipussi oli puhjennut. Veneen runko on sisalta aika karhea, piikkinen ja puolityhja pussi hyllyy sita vasten jolloin ennen pitkaa voi tulla reikia. Pussitankin kanssa kosketuksiin tuleva veneen pinta olisi siten syyta silotella hiomalla/topcoatilla/edes jeesusteipilla.
Pussitankit eivät ole aivan samoja kuin ennen. Nekin ovat kehittyneet. Silti olisi parempi eristää se pinta, joka jää pussin ja lasikuiturungon väliin. Jos eristämistä ei tee, runko on kondenssin takia lähes aina kostea vesisäkin ja rungon välissä. Eristysmaton liimaaminen on sitä paitsi paljon helpompi toteuttaa kuin topcoatin hiominen sileäksi. Myös eristysmatto estää hankautumisvaurioita. Pussitankki on luonnollisestikin kiinnitettävä. Se ei voi olla irrallaan punkan alla, jos kysymys on matkapurresta.
Kun aikanaan omistin Avance 36 veneen ja siinä oli vesisäkki, totesin topcoatin alkavan rakkuloida säkin alta. Onko kukaan muu huomannut samaa ilmiötä pussitankkiensa alla?
Tässä asennusohjeessa kehotetaan liimaamaan neopreeni tai muu solumuovikumi niille pinnoille, joihin pussitankki asennetaaan. Kondenssin takia tankkitilassa tulee olla tuuletus homeongelmien välttämiseksi.
http://www.thevirtualboatyard.com/2009/02/installing-flexible-tanks.html
Oma veneeni on myös mallia uppotukki 35 ft. Takana on ns. Päivätankki n 25 l johon sähköpumpulla siirretään PA päätankista joka 160 l. Päätankki on tehty rst levystä hitsaamalla, on moottorin etupuolella ja L:n muotoinen ja sijainti aikalailla painopisteessä. Vesitankkeja on molemmin puolin veneessä sivulla ja keulassa. Yhteensä n. 400 l. Käytän ensin keulatankin vedet jolloin keula samalla kevenee. Onhan siellä 50 m ankkuriketjuakin. Lisätankeille on vieläkin paikkoja vaikka kuinka mutta näillä pärjää.
Paljon riippuu siitä, minne veneellä on tarkoitus purjehtia. Jos on menossa Tyynen valtameren puolelle, ankkuripaikat on usein syviä. 50 m ketjulla pärjää vain matalilla ankkuripaikoilla, mutta ei esim. 20 m syvyisillä. Bora Boralla oli tuulista ja ankkuri vähän yli 20 m syvällä. Sama oli vaikkapa Pago-Pagon sataman siinä paikassa, jossa pito oli parhainta. Matalampana oli rojua pohjassa ja veneiden ankkurit rekasivat. Itsellä ketjun pituus oli 75 m. Jos lähtisin uudelleen, ottaisin pitemmän ketjun.
Oletko laittanut suodattimen diesel-päätankin ja päivätankin välille? Itse olen miettinyt ja siksi kyselen. 33 ft pitkäkölisessä veneessäni päätankki ( kölitankki) on n. 300 l ja päivätankki 70 l. Siirtopumppu on mekaaninen.
Monien vesitankkien vaihtoehto on pieni "water-maker". Sen suuri etu on mikrobivapaan juomaveden tuotto. Vesitankkeja ei pidä täyttää sadevedellä. Kraanaveden laatu ei ole kaikkialla läheskään niin korkealuokkaista kuin meidän leveysasteillamme. Myös pulloveden laatu voi olla kyseenalaista.
Sadeveden käyttöön tulisi liittää hyvä filtteri, jonkinlainen kaivovesifiltteri?.. Suoraan tankkiin lukemani ohjeen mukaan ei pitäisi pistää, vaikka on hieman vaikea uskoa mitä pöpöjä siinä voisi olla. Sadepilven vesihän on päivän kuluessa merestä haihtunutta tislettä. Troppinen kuuro 20-50 L/m2/h tuottaa runsaasti vettä. Ison puomista valuu kuin kraanasta.
Käytännön havaintoni pallonkierrolta oli, että kanistereihin ja suihkupussiin kerätty sadevesi muuttui niljakkaan limaiseksi alle viikossa. En tiedä mikä mikrobi sen aiheutti. Suihkupussi muuttui käyttökelvottomaksi, koska sitä ei voinut puhdistaa sisäpuolelta.
Jos sadevettä kerää veneen vesitankkeihin, kannattaisi varmaankin lisätä Puretabseja tai muita juomaveden desifiointiin ja säilyttämiseen tarkoitettuja "klooritabletteja".
Purjehtiessa keräsin sadevettä reivatusta isopurjeesta, josta se lorisi mastoliikin poimusta ämpäriin. Ankkurissa ollessa vesi oli helppo kerätä tropiikkikatoksen vedenkeräysletkusta kanistereihin.
Käytimme kerättyä sadevettä pesuvesinä. Juomavesi oli water-makerilla tuotettua. Watermakerilla tuotettu vesi ei muuttunut limaiseksi kuten sadevesi teki, vaikka siihen ei lisätty kemikaaleja. Watermakerin vesi jääkaappilämpöisenä oli raikas janojuoma.
Samaa "limaantumista" kuin sadevedellä ei tapahdu tavallisella kraanavedellä.
Väitetään, ettei kaivovesikään säily veneen tankissa yhtä hyvin kuin kraanavesi. Johtuisiko kraanaveden puhdistuksessa käytetyistä kemikaaleista?
Watermakeri varmaan on sade- ja kraanavettä turvallisempi. Mutta kraanavesikin on vaarallista lämpimillä latitudeilla. Esim ameeban kaltaiset pöpöt voivat asustaa tankkausputkistossa. Aktiivihiilifiltterillä saa tankkiveden maun paremmaksi ja keittämällä juomaveden kuolee pöpöt. Tuorein versioni nesteytyksessä on keitellä omatekoisia ice-tea versioita, joihin voi lisätä sitruunaa tai inkivääriä ja vähentää sokeria verrattuna kaupan tuotteisiin. Tankkeihin pistettyyn kraana- tai sadeveteen kannattanee lisätä hopeapitoisia säilytysaineita, mitkä eivät ole varsinaisia desinfektioaineita. Kanarialta tankkasin kraanavettä Etolan kokoonpainuviin 10 L kanistereihin ilman säilöntäaineita. Muutamien viikkojen kuluttua varaveteni ensi kertaa käytössä olevissa tankeissa oli vihreän biofilmin värjäämää. Näppärät kanisterit jäivät voimakkaan vihreiksi. Onneksi ei tarvinnut juoda.
Lisään sen verran, että normaali olettamus ( toisin kuin pohjoismaissa) on, että kraanavesi on juomakelvotonta.
Sailytitko sadevetta samanlaisissa oloissa kuin Watermakerilla tehtya? Suihkupussi on tietysti lampiamassa auringossa ja sikali olosuhteet mikrobikasvulle ovat pimeaa ja viileaa otollisemmat. Kasvuston syntypera ei silti ole se sadevesi, vaan joku aiempi tankkausvesi.
Suihkupussihuomiosi on hyva. Pitaa nyt jarjestaa asia niin etta aurinkosuihkuvesisysteemi on avattavissa ja puhdistettavissa.
Säilytin sadevesikanistereita samassa kannen alapuolisessa tilassa, missä oli muutamia 5 litran watermakerin vedellä täytettyjä varakanistereita. Eivät koeolosuhteet tietenkään olleet tieteellisen testin edellyttämiä esim. sen suhteen, että sadevesikanisterit olivat erilaisia kuin juomavesikanisterit. Kumpiakaan ei steriloitu ennen täyttämistä.
Suihkupussia käytännöllisimmäksi osoittautui kaikkein yksinkertaisin ja halvin ratkaisu. Se oli tyhjien muovipullojen (1-1.5 l) täyttäminen sadevedellä. Aluksi laitoin korkkiin reikiä, että pullo toimisi suihkuna. Vähitellen huomasimme että sekin oli tarpeetonta. KISS-periaate toimi tässäkin asiassa parhaiten. Suihkupussi voi kenties olla hyvä täällä, mutta pitkillä reissuilla tropiikissa se on pelkkää rahan tuhlausta. Tavallisin tarve siellä on uinnin jälkeinen valtamerisuolan huuhtominen hiuksista ja iholta. Siihen ei kulu isoja vesimääriä.
Mustia suihkupusseja olen pari kertaa kokeillut ja ne on mennyt hylkyyn. Vesi lämpiää hitaasti ja mekaaninen laatu on leluluokkaa. Ei tuntunut fiksulta täytettynä heilumassa biminissä tai puomin päässä. Merivedellä pesun ja kuivauksen jälkeen naaman pesu makealla vedellä vajaa 0.5 L on riittänyt. Voisihan ison juomapullon maalata mustaksi. Suihkupullo luultavasti on halvempi ja toimivampi kuin muvipussit. Makeavesikulutus on ollut 300 L / 3 viikkoa/ 4 henkeä jos tiskataan merivedellä. Muu juoma ei kuulu tähän litramäärän.
Tulee helposti se mielikuva, että kaupallinen pullovesi olisi turvallisinta ja puhtainta juomavettä. Kalleinta vettähän se on ja mainostetaan usein lähde- tai vuoristovetenä.
Tutkimusten mukaan kuitenkin 25% pullovesistä on vesijohtovettä, vaikka mainostetaan toisin. Vesipullojen muovista voi myös vapautua kemikaaleja, kun niitä säilytetään lämpimässä pitkiä aikoja. Näytteiden perusteella pullovesi saattaakin sisältää ftalaatteja, hometta, mikrobeja, trihalometaaneja, jopa pieniä määriä arsenikkiä. Pullovesiä koskevia määräyksiä onkin ruvettu kiristämään. FDA on viime aikoina kiristänyt mm. E.Coli bakteerien rajoja pullovesissä. Englannissa julkaistujen uutisten mukaan pullovesi ei ole yhtä turvallista kuin vesijohtovesi.
Niinkuin kirjoitit, kraanaveden laatu vaihtelee. Se voi olla arveluttavan huonoa jopa Euroopan alueella. Vielä kymmenkunta vuotta sitten esim. Shetlannin Lerwickin kraanavettä varoitettiin käyttämästä juomavetenä ilman keittämistä.
Keskimäärin valtamerireissuilla kulutetaan 5 litraa makeaa vettä vuorokaudessa henkeä kohti. Varmaankin kulutuksen voi supistaa 2 litraan/vrk, jos vettä käytetään vain juoma- ja ruuanvalmistusvetenä.
"Keskimäärin valtamerireissuilla kulutetaan 5 litraa makeaa vettä vuorokaudessa"
Vaihtelee varmaan aika paljon. ARC:n luennolla annettiin 3 L ohjeeksi.Eric Hiscockin vanha ohje on 1/2 gallonaa/ vrk on n. 2.25 L. Oma kulutukseni on testattu monesti ja on merkittävästi vähäisempi kuin 5L vaikka matkan lopulla on huuhdeltu muutaman kerran lämpimällä makeavesisuihkullakin.
" Englannissa julkaistujen uutisten mukaan pullovesi ei ole yhtä turvallista kuin vesijohtovesi". Muistatko mistä tieto on peräisin? Englantilainen vesijohtovesi ei ole kovin kaksista ja pullovesienkin ongelma on ollut pitkään tiedossa. Mutta noin yleistettynä väite on aika uskomaton.
Päätankin ja päivätankin välissä ei ole suodatinta mutta ennen moottoria kaksi. Päivätankin idea on enemmän siinä, ettei synny ilmaongelmia koska se on ylempänä kuin moottorin polttoainepumppu sekä suodattimet. Näin pärjää CAV suodattimilla joita löytyy joka kaupasta. Päivätankki on myös helppo tyhjentää pohjahanasta tarvittaessa koska se on ylempänä ja astian saa alemmas kuin tyhjennettävä säiliö.
Kysyin päätankin ja päivätankin välisestä suodattimesta siksi, että tankkaus tapahtuu päivätankkiin. Jos tankatessa on sattunut saamaan heikkolaatuista dieseliä (on riski kaukopurjehduksilla), suodatin estäisi moskan ja mahdollisen veden joutumista päätankista päivätankkiin.
Tietysti polttoaineen tankkauksessa voi käyttää Baja-filtteriä, mutta se tekee meriasemalla tankkaamisen hitaaksi. Bajaa olen käyttänyt silloin, kun dieseliä on pitänyt hakea kanistereilla. Kanisterista kaataessa tai lapotessa Baja on hyvä. Täällä kotivesillä Bajaa ei tarvita, koska polttoaine on hyvälaatuista.
Päivätankin ja moottorin pa-pumpun välissä on tietenkin suodatin. Mielestäni ei ole erityinen etu laittaa esisuodattimeksi kahta 30 mikronin CAV-suodatinta. Mieluummin asensin yhden isokokoisen 10 mikronin Racorin. Jotkut ovat päätyneet 2 mikronin Racoriin esisuodattimena, jotta pienetkään partikkelit eivät pääsisi edes polttoainepumppuun asti. Kahden mikronin suodatin ei estä virtausta polttoaineen imupuolella, jos se on riittävän isokokoinen (esim. Racor 900).
Jos haluaa asentaa kaksi esisuodatinta, ne kannattaisi asentaa rinnakkain ja varustaa hanalla. Valmis malli tähän tarkoitukseen olisi Racor 500 twin-fuelfilterkit. Jos suodatin osoittaa tukkeutumisen oireita, hanasta vaihdetaan toinen suodatin käyttöön. Suodattimen vaihto on mahdollinen jopa mottorin käydessä.
Tankkaatko todella päivätankin kautta?
En. Varmasti väärinkäsitys. Päivätankki täytetään pumpulla päätankista! Moottori ottaa päivätankista. Sehän päivätankin idea on.
Tottahan toki kannattaa tehdä juuri niinkuin aioitkin. Mitä tarkemmin suodatat polttoaineen niin sitä parempi ja toki tänä päivänä on enemmän tavaraa tarjolla kuin 25 vuotta sitten jolloin tämä päivätankkisysteemi on tehty. Se on aina toiminut ja toimii edelleen Välimerellä niin sen muuttamiseen ei ole ollut tarvetta. Ja koska polttoaineet sisältävät nykyään myös muuta kuin alkuperäistä öljypohjaista on suodatintarve mielestäni entistä vaativampaa. Tee päätankkiin sellainen luukku josta voit tarkistaa tyhjän tankin kunnon. Muuten siellä voi muhia ongelma joka lopulta tukkii suodattimet.
Kurja juttu on se, että ongelma voi muhia jakeluaseman tankissa. Sain pilaantunutta dieseliä bunkkeriproomusta tankatessa. Samoin kävi aikanaan Ecuadorissa tankatessani. Ns marine-laatuinen diesel oli cokiksen väristä litkua, joka tukki filtterit toistamiseen. Silloin en ymmärtänyt Baja-filtterin hyötyä!
Tankin puhdistus on isompi homma, kuin suodatussuppilon käyttö tankatessa.
Vaikka ei tekisi kaukopurjehduksia, käytännössä polttoaineongelma ilmenee koneella ajaessa siten, että yhtäkkiä koneen kierrokset alkavat laskea. Kun lisäät kaasua, moottori pysähtyy. Se voi käynnistyä uudelleen, mutta ei ota kierroksia. Syy on todennäköisesti suodattimen tukketuminen. Ainoa, mitä merellä tai ankkurissa voit tehdä, on suodattimen vaihto. Jos esisuodatin on tiheä, esim. 10 mikronia, todennäköisesti vain se on tukossa. Vaihto käy helposti, jos varasuodattimia on mukana ja jos suodattimen malli tekee vaihtamisen yksinkertaiseksi.
Tankin puhdistus on iso toimenpide. Se olisi hyvä tehdä jo ennen vesillelaskua.