kenellä eniten kilometrejä alfassa

75:lla ajettu yli 200'000 ja alkuperäiset iskarit ihan kondiksessa. Kuulostaa iltasadulta, kannattaa varmaan tarkistuttaa jossakin.

näinköhän kirjoitti:

75:lla ajettu yli 200'000 ja alkuperäiset iskarit ihan kondiksessa. Kuulostaa iltasadulta, kannattaa varmaan tarkistuttaa jossakin.

Talviautonani toimivassa 75 1.6:ssa on 270tkm kellossa ja kovasti alkuperäisiltä näyttävät senkin iskarit. Katsastuksessa kehuivat niitä hyviksi eikä ajossakaan ole heijauksesta tietoakaan. Enpä kyllä itsekään uskoisi ellen ajaisi autolla päivittäin, taitaa loppua auto ympäriltä ennen iskareita.

Nämähän nyt eivät ole niin suuria kilometrimääriä, mutta isäpapan 164 TS:llä on ajettu 300tkm ilman koneen(kaan) avaamista. Omasta 164 V6:stani avasin padan jossain 210tkm:n korvilla, nähtävästi turhaan kun vika savutukseen löytyikin sitten likaisista ruiskusuuttimista. Myin auton pois 250tkm ajettuna ja ostaja on aina välillä ottanut yhteyttä ja kehunut peliä.

Minun 164:ni on ajettu 450tkm enkä parempikuntoista haluaisikaan. Noin 200tkm sitten tehty lievä koneremppa, muuta luultavasti ei.

... on kyllä alkavan konevaurion oire. Olisikohan öljypumpun suutin irronnut?

... ovat siitä mukavia, että moottoria ei tarvitse avata renkaita vaihdettaessa. Voisikin sanoa, että nyky-Alfat sopivat tästä syystä myös tänne Pohjolaan, jossa renkaita joutuu vaihtamaan yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Matti kirjoitti:

... ovat siitä mukavia, että moottoria ei tarvitse avata renkaita vaihdettaessa. Voisikin sanoa, että nyky-Alfat sopivat tästä syystä myös tänne Pohjolaan, jossa renkaita joutuu vaihtamaan yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Lue lisää

Monissa nykyautoissa joudutaan pyörä irrottamaan polttimon vaihtoa varten? Aina ei kehitys ole edistystä.

...melkoinen osa niistä säästetään harrasteautoiksi, museoidaan jne. Siksipä vanhoja Alfoja näkyy Suomen maassakin suhteettoman paljon siihen nähden, kuinka vähän niitä on ostettu uutena. Osin asiaan tietysti vaikuttaa tuo otsikossasi mainitsemasi syy. Joidenkin autojen perusrakenne on niin heppoinen, ettei niitä oikein hyvällä tahdollakaan voi säilyttää. Nämä autot ovat toisaalta myös yleensä sekä yleisimpiä, että vähiten tunteita herättäviä, joten sikäli menetyskään ei ole suuri.

700 000 km. ajettuja "oikeita autoja" ei taida maassamme olla montaakaan: Jokusia Volvoja ja Mersuja, muutama satunnainen auto lisäksi. Satunnaisyksilöitä voi löytyä lähes mistä merkistä tahansa, mutta suurin osa niistä on pidetty kunnossa tyyliin vaikka väkisin.

Tietysti, jos autolla ajetaan lyhyessä ajassa paljon, voidaan siihen ehtiä kerätä kilometrejä huikeasti ennen kuin maa kutsuu. Joskus taisi Suomen ennätys olla Kuljetusliike Mäkisen 245-Volvolla (n. 2 000 000 km), mutta kun autoon on uran aikana vaihdettu kahdesti moottori ja kolmesti kuljettajan istuin (muusta nyt puhumattakaan), niin onko siinäkään autossa mkään muu kuin koripellit taittanut tuon koko taipaleen. No totta on, ettei Alfasudin pellitkään olisi pysyneet kyydissä tuota taivalta.

Suomalainen ajaa autollaan keskimäärin 20 000 - 25 000 km vuodessa, ja tämä koskee alle 10 vuotiaita autoja. Auton ikääntyessä vuotuinen kilometrien karttuminen vähenee. Harva enää ajaa kymmeniä tuhansia kilometrejä museorekisterikelpoisella autolla. Ei vain yksinkertaisesti enää huvita. Siksipä valtaosa autoista lopettaa urakointinsa siinä 300 000 ajettuna, jos on niin hyvä tuuri käynyt, ettei kolari, ilkivalta tai tulipalo ole ehtinyt sitä ennen.