Mikä on teidän keinonne

Miesten / miehen takia olen käynyt jääkaapilla. Ja sen kyllä huomaa.

pesäero ahistavaan asiaan ja aikalisä lienee luonnolliset reaktiot

otan lääkettä kun pahasti ahistaa

Syön enemmän. Liikunta auttaa myös. Se rentouttaa , olen iloisempi sen jälkeen.

Mietin miksi tämä asia tai hetki ahdistaa. Soitan siskolle tai eräälle ystävälle ja kerron että ahdistaa ja mikä ahdistaa. Ja sitten se jo helpottaa. Minun ahdistukseni menevät nopeasti kylläkin ohi. Joskus itken, jos ahdistukselle ei löydy syytä tai en tunnista syytä niin itkeminen helpottaa. Itkun jälkeen on taas Fressi olo. Olen tosin kyllä niin hetkessä eläjä ja peruspositiivinen, että jos ahdistuksen hetkellä tulee pienikin hyvä juttu jostakin niin olen taas meno kunnossa:D ja ahdistus unohtuu. Ei onneksi ole koskaan tarvinnut väkisin vääntää positiivista mieltä, koska se on jotenkin niin syvällä ja ytimessä. Tosin se on jo ehkä perittyäkin ja onkin. Koskaan en ole syöpötellyt ahdistukseen, päinvastoin menee ruokahalu. Samoin kun olen ihastunut, niin ruoka ei oikein maistu.

Diapam naamariin vaan.

Ahistan takasin...., vaikka oonki aika kiltti.

ihan sikana. Läski, kun olen.

Riippuu tilanteesta. Ensin ehkä paikallaan tuntea sitä fiilistä hetki. Se tulee jostain, joten haluan kuulostella itseäni mikä nyt ei ole kohdillaan. Ahdistus kertoo psyykkisestä epämukavuudesta ja on mielen viestiä.

Saatan laittaa jotain musiikkia soimaan ja maata sohvalla silmät kiinni kuunnellen sitä oloani. Kuunnellen mitä se mun mieleni siellä yrittää nyt minulle kertoilla. Joskus otan kynää ja paperia käsiin ja mietin paperille asioita.

Jos ymmärrän jo syyn ahdistukseen yritän sen karistaa jollain tekemisellä.

tuun tänne. joo ei siihen ole keinoja turruttamiseen muutakun yrittää sitä jotenkin purkaa tai hyvittää miehen naurunappulailla

Olen oppinut sietämään sitä. Pakenen sisäiseen maailmaani, liukuminen tapahtuu huomaamatta, siksi keskittyminen on usein huonoa. Tarkkaavaisuus kärsii, mutta pärjäilen.

Otan jalat alle.

https://youtu.be/T6ya7ZRlrEo
v