Lemmy RIP.

Killed by death.

Äijä tahkosi loppuun asti. Vaikka loppuaikoina keikkoja jouduttiinkin perumaan, niin eteenpäin puski omaa juttuaan. Musiikkia montun reunalle asti, ja lähti, kuten meinattiinkin, vähän niinkuin saappaat jalassa. Ihmetystä herättää kyllä se, että miten Lemmyn elintavoilla onnistuu saavuttamaan 70-vuotispäivät? Rock-maailma menetti todellisen ikonin, sekä aidon, teeskentelemättömän ja pesunkestävän rokkarin. Sellaisia on harvassa.

R.I.P.

Ehdottomasti legenda. Asenne ja tyyli timanttia. Valitettavasti itse musiikki ei koskaan jostain syystä oikein itselle avautunut. R.I.P

Kevyet mullat, Lemmy. Kiitos musiikistasi, 35v olen sitä jo kuunnellut, livenä en koskaan päässyt kuulemaan. Lohtuna on tallessa vanha keikkajuliste vuodelta -82,,,

Aina kun joku muusikko kuolee, niin sen musa soi radiossa. Sitten perikunta kerää tekijänoikeuskorvaukset.

Väylän Pyörre selvitti: LEMMY ei esiintynyt 1960-luvulla Suomessa!

Helsingin Sanomien toimittaja soittaa ja kysyy, kävikö Lemmy vuonna 1967 Rockin` Vickersin kanssa Suomessa? Vastaan: ”NO COMMENTS! ”

LemmyLapinpuvussaHyvältä tarinalta ei ole mukava katkaista siipiä, totuuden etsimisellä, Kun on vielä lukenut Rockin` Vickersiin liittyviä historioita Suomeen liittyen, kuinka yhtye on ollut muka täällä listaykkösenä ja kerännyt Helsingin olympiastadionille 10 000 ihmistä, en ole välittänyt, olen mennyt virran mukana kuten muutkin.

Lemmyhän ei koskaan maininnut missään haastattelussa, että hän olisi käynyt joulukuussa 1967 keikalla Suomessa, saatikka pimeimmässä Pohjolassa eli Torniossa. Monessa yhteydessä hän on myös kertonut siirtyneensä 1967 lopussa Jimi Hendrixin roudariksi Blackpoolista Lontooseen.

Lemmyn Torniossa käynnistä on tullut kuitenkin toistuva päänsärky. Se ei lakkaa vaivaamasta, ennen kuin yritän selvittää totuuden ja sehän ei onnistu Suosikkeja selaamalla, vaan ottamalla yhteyttä vielä elossa oleviin Rockin` Vickers-soittajiin ja nyt oli tullut se päivä.

Rockin` Vickersin vierailu Suomeen 1967 oli tyypillinen rahastus ennen lopettamista. Yhtyeen nokkamies Rev. Black alias Harry Feeney, jota jututin jo ensimmäiseen Poppi-kirjaani, kertoo, että hän jäi yhtyeestä pois jo ennen Suomen keikkoja ja siirtyi Toyota-myyjäksi. Hän heittää Lemmyn lisäksi kolme muuta nimeä, jotka olisivat voineet Suomea kiertää. Suunnistan Harryn vinkkien mukaan ja heitän verkot veteen ja vihdoin loppuillasta kitaristi Nick Gribbonin ja hänen aviopuolisonsa Lisa Hosien kautta, totuus vihdoin paljastuu.

Rocking Vickers esiintyi 1967 Suomessa kokoonpanolla: Nick Gribbon (kitara), Stephen ”Mogsy” Morris (basso) ja Steve Wilks (rummut)

LemmyTorniossaLemmy ei siis käynyt myöskään Torniossa, mutta kylläkin Tornionlaaksossa, 1985 Pellossa, jolloin hän kävi näyttämässä keskisormea keikkajärjestäjille ja painui Moottoripäineen Ruotsin puolelle.

Tänään maallisen vaelluksensa päättäneen Lemmyn kanssa minulla ei ollut paljon muuta yhteistä kuin tuo kysymys kävikö Lemmy Torniossa Rockin` Vickersin kanssa ja aikuistyypin diabetes. Lemmy ei ollut minun sankarini. Motörheadin hitit tunnistan, mutta jokaisella sukupolvella on omat ihanteensa ja hyvä niin.

Lemmy osasi rokata ja läikyttää. Toki hänen kanssa olisi ollut mukava rupatella ja sytyttää rakovalkea liekinheittimellä ja kuunnella hänen juttujaan.

Hän olisi voinut olla lapinpoika juurta noitain, sillä hän oli aikamoinen tarinaniskijä. Ainakin hänen elämänkertansa on rattoisaa luettavaa.

”Han kom, såg, spelade och dog. Fuck it. Festen fortsätter.” (Markus Larsson, Aftonbladet)

Kyllä.Yksi päihteiden suurkäyttäjä on poissa.

Lemmy antoi monelle kadonneelle lampaalle suuntaa ja lohtua.
Mitä helvetin väliä sillä on, jos itse vähän stimuloi. Lemmy ei missannut keikkoja, paitsi näitä loppuajan terveysongelmien aiheuttamia.
Lemmy eli sellaisen elämän, että moni kynäniskakoodaaja on kuollut sillävälin tylsyyteen.
Kaveri arvosti faneja eikä ollut palaakaan koppava.

Mitä?!??! Onks Lemmy kuollut?