Minkälaisesta näyttää uusi vuosi? Itse aion päästää irti stressaavista asioista, vanhoista solmuista. Syventyä vanhoihin harrastuksiin, aloittaa muutama uusi. Ehkä käyn katsomassa uusia maisemia, ehkä jopa vaihdan alaa ja kaupunkia. Kaikki on auki. Mieheen en enää yhteyttä kertaakaan ota, ottakoon itse jos tahtoo. Menen vaikka yksin hiljalleen eteenpäin.
https://www.youtube.com/watch?v=VNMilhct-C0
https://www.youtube.com/watch?v=VNMilhct-C0
Vastaukset 10
Vanhimmat
Toivottavasti hukun suruihini, niin ei tarvitsisi enää surra.
Hoidan itseä ja autan läheisiäni. Parisuhteesta en enää haaveile. Voin paremmin yksin. Toivon hartaasti sitä että töissä minua arvostetaan työntekijänä, eikä tuputeta omia mielipiteitä siitä miten pitäisi elää. Jos se ei lopu, menetän elämänhaluni kokonaan.
Onko sulla asberger?
Minäkään en haaveile enää parisuhteesta, vaikka sellaista ei ole koskaan minulla ollutkaan.
Luulen niin. Viihdyn hyvin yksin ja muut eivät tunnu ymmärtävän sitä.
Sen voi selvittää. Muista kuitenkin, ettei asberger ole todellakaan este parisuhteelle. :) Parisuhteita on erilaisia, jos kaipaat omaa tilaa enemmän, kerro siitä. Nykyäänhän monet asuvat eri asunnoissa, jopa eri kaupungeissa, ja voivat olla aviossa ja rakastaa toisiaan. Oikea kyllä ymmärtää ja haluaa ymmärtää sinua sellaisena kuin olet. Kaikki ei halua läheisyyttä ja romantiikkaa ja sekin on ok.
En odota mitään, tasainen vuosi varmaan, ehkä päästä irti <3
Mä odotan vain päivä kerrallaan josko seuraavana päivänä taas vähän vähempi ahdistunut olo.. Joka päivä sais surua olla edes hivenen vähempi ja muistoista käyty läpi taas osa joka keventäisi tätä taakkaa ees hiukan. Sellasta uutta vuotta odotan.. Haaveeni olis päästä hyvään fiilikseen sen ok:n sijasta tai siedettävään.. Montakohan päivää menee? Mene ja tiedä!
Toivottavasti paremmalta.. Niin taidan tehdä minäkin.. On pakko päästää irti sellaisista asioista jotka eivät aiheuta mitään muuta kuin pahaa oloa ja stressiä (tosi pahaakin sellaista). Ja tosiaan, minullakin on melko varmasti paikkakunnan vaihto edessä mut ihan uuteen paikkaan. Luultavasti Etelä-Suomeen josta olen kaverini kanssa puhunutkin. Ei se elämä kuulemma siellä on ainakaan pahempaa kuin täällä pohjoisessa.
Ja niin.. Ei minullakaan mitään suhdetta ole kehenkään.. Enkä taida sellaista halutakaan. Parempi kun menen yksin eteenpäin..
Ps. On ollut jotenkin tosi vaikea ymmärtää joidenkin ihmisten sairasta ajatuksen juoksua.. Kaikki se sairas toiminta ja touhu.. Sairaat pilat ja ihmisten seurailu (jopa vuosia!). Ja kuka ihastuisi johonkin vanhaan ukkoon (joka sopisi ikänsä puolesta omaksi isäksi tai jopa papaksi tai omaan isäänsä)??? Ei ihan normaalia.. Itseasiassa sinne päinkään.. Mutta.. Se siitä.. Ei jää ikävä Kemiä eikä Oulua.. Oikeastaan missään mielessä.
Kyllä sellaisia ihastujia riittää, jos on isohko housussa, Nainen 37 ja mies 60, kuumana käyvä pari, varttuja molemmat, naisella pienikin lapsi.