Kunnes kuolema erottaa

IKÄVÄ ! ! !
Kamala tunne kun tajuaa ettei rakastaan näe enää koskaan, ei kuule hänen ääntään, ei tunne hänen kosketustaan. Vatsaa vääntää, tuntuu kuin menettäisi tajuntansa, ihan kuin itsestä kuolisi jotain todella tärkeää.
Päivät menevät kuin usvassa, aika häviää.
Hetki hetkeltä yrittää epätoivoisesti muistaa rakkaansa äänen, viimeisen kosketuksen, hänen tuoksunsa.
Ei mahda ajatukselle mitään..jos kaikki olisi mennyt toisin, saisi edelleen kuulla rakkaansa äänen, halata... mutta todellisuus lyö vasten kasvoja, vetää jalat alta.
IKÄVÄ ! ! !
Tulee aika jolloin ikävä muuttaa muotoaan.
Poistaa rakkaansa numeron puhelimestaan.
Muistaa kaikki hyvät hetket ilman kyyneliä.
Vie haudalle kynttilän ja saa sisäisen lämmön ja rauhan tunteen.
Silti mielensä sopukoissa toivoisi näkevänsä vielä rakkaansa,että saisi halata häntä pitkään ja sanoa rakastavansa häntä.
261
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Todella kaunista.

Äänestä

Niinhän se on etenkin pitkän parisuhteen jälkeen. Kuitenkin Teillä on ollut hyvät hetket ja ne kauniit muistot ovat niitä, joista sinä saat voimaa itsellesi jatkaa ja jaksaa. On ikävää, että noin nuori on menettänyt pysyvästi kumppaninsa, mutta eihän se ole meidän kädessä, se on paljon korkeamman kädessä oleva asia. Voimia sinulle ja usko, elämä kantaa sinutkin ja pitää sinusta huolta.
Myöhemmin muistelet niitä kauniita hetkiä ja sinä tunnet , kuinka sinä vahvistut ja näet asiat selkeämmin.
Kun olet sinut asian kanssa, huomaat, että olet kasvanut ihmisenä paljon ja kohdannut oman "pelkosi" ja voittanut sen. Älä sulje sydäntäsi vaan ota rakkaus sydämeesi ja anna sen olla siellä. Tämä maailma kuitenkin antaa mahdollisuuden ja sinä varmasti haluat jatkaa elämääsi. Joten ota elämä vastaan sellaisena kun se tulee ja anna rakkauden tulla kotiisi ja sydämeesi. Se on kuitenkin ainoa todellinen voima, joka kantaa eteenpäin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Särkynyt76 kirjoitti:

IKÄVÄ ! ! !
Kamala tunne kun tajuaa ettei rakastaan näe enää koskaan, ei kuule hänen ääntään, ei tunne hänen kosketustaan. Vatsaa vääntää, tuntuu kuin menettäisi tajuntansa, ihan kuin itsestä kuolisi jotain todella tärkeää.
Päivät menevät kuin usvassa, aika häviää.
Hetki hetkeltä yrittää epätoivoisesti muistaa rakkaansa äänen, viimeisen kosketuksen, hänen tuoksunsa.
Ei mahda ajatukselle mitään..jos kaikki olisi mennyt toisin, saisi edelleen kuulla rakkaansa äänen, halata... mutta todellisuus lyö vasten kasvoja, vetää jalat alta.
IKÄVÄ ! ! !
Tulee aika jolloin ikävä muuttaa muotoaan.
Poistaa rakkaansa numeron puhelimestaan.
Muistaa kaikki hyvät hetket ilman kyyneliä.
Vie haudalle kynttilän ja saa sisäisen lämmön ja rauhan tunteen.
Silti mielensä sopukoissa toivoisi näkevänsä vielä rakkaansa,että saisi halata häntä pitkään ja sanoa rakastavansa häntä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu