Julkaistu: 28.12.2015 01:01
Rikesakkojen korotukselle oltava peruste
Karjalainen
Hallitus aikoo jälleen korottaa rikesakkoja. Edellisen kerran niitä korotettiin syyskuussa. Uudet korotukset mahdollistava lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella (Karjalainen, 20.12.). Jos valmistelu etenee oletetulla tavalla, tulee hallituksen lakiesitys eduskunnan käsittelyyn keväällä. Laki ja uudet korotukset halutaan voimaan mahdollisimman nopeasti.
Näin rikesakkoja korotettaisiin toisena vuonna peräkkäin. Syyskuun korotus nosti rikesakot kaksinkertaiseksi. Uusi korotus nostaisi ne kolminkertaiseksi siitä, mitä ne olivat ennen syyskuuta.
Sakkojen jokavuotinen korotus on kestämätön tie. Nyt korotuksen taustalla on tarve paikata valtiontalouden vajetta. Ensimmäisestä korotuksesta sovittiin hallitusohjelmaneuvotteluissa. Pian huomattiin, että aiottu korotus ei tuota tarpeeksi vaan tuloja tarvitaan lisää. Uusi korotus valmisteltiin nopeasti.
Näin toimimalla sakkojen korotuksesta on tulossa jokavuotinen automaatti valtion budjetointiin. Sellaista ei voi hyväksyä.
Toistuvalle korotukselle ei ole myöskään liikenneturvallisuuteen tai yleiseen kriminaalipolitiikkaan liittyviä perusteita. Jos käsitys yleistyy, että liikennevalvonnan tarkoitus on kerätä valtiolle mahdollisimman paljon rahaa, hämärtyy perimmäinen tarkoitus, jonka kuuluu olla hyvä liikenneturvallisuus. Siinä ei ole tapahtunut sellaista muutosta, joka puoltaisi tällaista toistuvaa sakkojen korotusta.
Suuret sakot, sakotuksen uhka ja näkyvä liikennevalvonta toki vaikuttavat ajokäyttäytymiseen. Parinsadan euron sakko pienestäkin ylinopeudesta rokottaa kenen tahansa kukkaroa kipeästi. Suomalaisten käsitys oikeudenmukaisuudesta on koetuksella, kun vahingossa ajetusta ylinopeudesta voi saada suuremmat sakot kuin esimerkiksi kaupasta varastamisesta.
Jos Suomi korottaa esitetyllä tavalla rikesakkojaan suuremmiksi kuin ne ovat monissa Euroopan vertailumaissa, joissa ansiotaso on parempi, lisää se suomalaisten eriarvoisuuden tunnetta.
Taloudellinenkin vaikutus voi olla arvaamaton. Jos sakotusuhka toimii ja rikesakkojen määrä vähenee, ei miljoonia kerrykään toivottuun tahtiin valtion pohjattomaan kassaan. Silloin kasvaa paine korottaa sakkoja uudestaan.
Sakotusjärjestelmää on uudistettava. Ylinopeustapauksissa sakotusta pitäisi suhteuttaa nykyistä oikeudenmukaisemmin teon vaarallisuuteen, yleiseen vahingollisuuteen ja todettuun tarkoituksellisuuteen.
Rikesakkojen korotukselle oltava peruste
Karjalainen
Hallitus aikoo jälleen korottaa rikesakkoja. Edellisen kerran niitä korotettiin syyskuussa. Uudet korotukset mahdollistava lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella (Karjalainen, 20.12.). Jos valmistelu etenee oletetulla tavalla, tulee hallituksen lakiesitys eduskunnan käsittelyyn keväällä. Laki ja uudet korotukset halutaan voimaan mahdollisimman nopeasti.
Näin rikesakkoja korotettaisiin toisena vuonna peräkkäin. Syyskuun korotus nosti rikesakot kaksinkertaiseksi. Uusi korotus nostaisi ne kolminkertaiseksi siitä, mitä ne olivat ennen syyskuuta.
Sakkojen jokavuotinen korotus on kestämätön tie. Nyt korotuksen taustalla on tarve paikata valtiontalouden vajetta. Ensimmäisestä korotuksesta sovittiin hallitusohjelmaneuvotteluissa. Pian huomattiin, että aiottu korotus ei tuota tarpeeksi vaan tuloja tarvitaan lisää. Uusi korotus valmisteltiin nopeasti.
Näin toimimalla sakkojen korotuksesta on tulossa jokavuotinen automaatti valtion budjetointiin. Sellaista ei voi hyväksyä.
Toistuvalle korotukselle ei ole myöskään liikenneturvallisuuteen tai yleiseen kriminaalipolitiikkaan liittyviä perusteita. Jos käsitys yleistyy, että liikennevalvonnan tarkoitus on kerätä valtiolle mahdollisimman paljon rahaa, hämärtyy perimmäinen tarkoitus, jonka kuuluu olla hyvä liikenneturvallisuus. Siinä ei ole tapahtunut sellaista muutosta, joka puoltaisi tällaista toistuvaa sakkojen korotusta.
Suuret sakot, sakotuksen uhka ja näkyvä liikennevalvonta toki vaikuttavat ajokäyttäytymiseen. Parinsadan euron sakko pienestäkin ylinopeudesta rokottaa kenen tahansa kukkaroa kipeästi. Suomalaisten käsitys oikeudenmukaisuudesta on koetuksella, kun vahingossa ajetusta ylinopeudesta voi saada suuremmat sakot kuin esimerkiksi kaupasta varastamisesta.
Jos Suomi korottaa esitetyllä tavalla rikesakkojaan suuremmiksi kuin ne ovat monissa Euroopan vertailumaissa, joissa ansiotaso on parempi, lisää se suomalaisten eriarvoisuuden tunnetta.
Taloudellinenkin vaikutus voi olla arvaamaton. Jos sakotusuhka toimii ja rikesakkojen määrä vähenee, ei miljoonia kerrykään toivottuun tahtiin valtion pohjattomaan kassaan. Silloin kasvaa paine korottaa sakkoja uudestaan.
Sakotusjärjestelmää on uudistettava. Ylinopeustapauksissa sakotusta pitäisi suhteuttaa nykyistä oikeudenmukaisemmin teon vaarallisuuteen, yleiseen vahingollisuuteen ja todettuun tarkoituksellisuuteen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.