En voi kirjoittaa enää suoraan ja käytän sen häviävän pienen mahdollisuuden, että lukisit tämän.
Kävelin siellä rannalla, tein itestäni hassun, mutta kaipaan sinua niin. En voinut kuvitella, miten syviä tunteeni todella ovat ja siellä lähellä (en voi tietää olitko kotona) nousi kaikki lähelle pintaa.
Silloin kaikki pyöri niin oman itseni, hankaluuksieni ja suruni ympärillä, etten nähnyt metsää puilta. En yhtään. Enkä sinua. Vaikka olit kaikki mitä näin. Käyttäytymiseni oli älytöntä silloin. Ja sinä etäännyit minusta.. en ihmettele sitä enää. Omalla tavallani yritin. Aivan liikaa. "Sekaisin" ja rikkinäisenä.
Selitän ja kirjoitan ja selitän. Kun näin täydellisesti olen sinut menettänyt. Että tuntuu, että jokainen lähestymisyritys vain ahdistaisi sinua. Kyllä se aika auttaa. Tiedän sen. Elämä jatkuu ja tuo mukanaan aina jotain uutta.
Sinä olet ainoa laatuasi. Niinhän me kaikki. Minäkin. Mihinpä se tunne koskaan häviäisi.
Kunpa osaisin kertoa "oikein".
Voi hyvin. Minulla on ikävä sinua.
Kävelin siellä rannalla, tein itestäni hassun, mutta kaipaan sinua niin. En voinut kuvitella, miten syviä tunteeni todella ovat ja siellä lähellä (en voi tietää olitko kotona) nousi kaikki lähelle pintaa.
Silloin kaikki pyöri niin oman itseni, hankaluuksieni ja suruni ympärillä, etten nähnyt metsää puilta. En yhtään. Enkä sinua. Vaikka olit kaikki mitä näin. Käyttäytymiseni oli älytöntä silloin. Ja sinä etäännyit minusta.. en ihmettele sitä enää. Omalla tavallani yritin. Aivan liikaa. "Sekaisin" ja rikkinäisenä.
Selitän ja kirjoitan ja selitän. Kun näin täydellisesti olen sinut menettänyt. Että tuntuu, että jokainen lähestymisyritys vain ahdistaisi sinua. Kyllä se aika auttaa. Tiedän sen. Elämä jatkuu ja tuo mukanaan aina jotain uutta.
Sinä olet ainoa laatuasi. Niinhän me kaikki. Minäkin. Mihinpä se tunne koskaan häviäisi.
Kunpa osaisin kertoa "oikein".
Voi hyvin. Minulla on ikävä sinua.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Saimaan rannalla.
Kenelle ja mikä kaupunki? Häviävän pieni mahdollisuus että olis minulle mutta tunnisteita sais laittaa ootko mies vai nainen ja vähän muutakin
Naiselta miehelle, joka on niitä aitojakin kirjeitä saanut
Vinkkaan että jos ihmisesi on tärkeä kerrot hänelle sen. Älä ahdistele vaa ole ystävä. Ystävä voi aina olla. Teillä omat elämät pidä siinä mut ystävänä voisit hänet pitää elämässäsi.Ei muuta
Olisi aika yksipuolista se ystävyys :(
Kirjoitat ystävällisesti -kiitos siitä.
Kai minun on hankala enää yrittää mitään ystävyyttä. Nämä omat tunteeni.. en voi niille mitään.
Näin on parempi. Kyllä sen ikävän kestää -välillä huonommin. Mutta kestää silti.
Hänelle kun kehtaisit edes kirjoittaa hei mitä kuuluu. Nainen ei taida uskaltaa
Hän ei koskaan kysy minulta. Jos kysyisi, en kirjoittaisi tänne.. itsesuojeluvaisto toimii siinä määrin, etten kysy, kun tiedän miten surulliseksi tuun ilman vastakysymystä. Ja tiedän vastauksen kysymykseen "mitä kuuluu". -ihan hyvää tai ok".
Siksi olen yhteydenpidon tiputtanut omaltakin osaltani minimiin.. en ahdistele, pyydä saati vaadi tai odota mitään.
Niistä tunteista en tiedä, kai ne ovat ristiriitaiset. Tai niitä ei ole. Hänen käytöksensä on ollut ristiriitaista. Tosin siitä, kun nähtiin, on jo pitkä aika.
On aika vain jättää taakse ja uskoa, ettei meillä ollutkaan muuta tarkoitusta.
Joo en uskalla kysyä. Koska pelkään vastausta, joka ei kerro minulle mitään.
Olitko tuon miehen kanssa siis joskus suhteessa?
Olin.
Eksäni saattaisi voidakin kirjoittaa noin kuten aloituksessa kirjoitetaan. Minullakin ikävä häntä.
En ole siltikään hänen "ex"..