Luulin jo rollaattorini hajonneen

Just.
Alempanakin on uusia lupauksia.

H.

Ei kannata katsoa taakseen. Suvun vikahan se on suksienkin luistamattomuus. Peruuttavaa rollaattoria ei kannata ostaa.

Missään nimessä en huutelisi, että käänny takaisin, päin vastoin yllyttäisin itseäni. Odotas vaan mitä kivaa siellä on, mutta vauhtiakaan ei kannata liikaa kiihdyttää. Pidä vauhti vain sellaisena, että ehdit elämästäsi nauttimaan, näkemään ja aistimaan kaiken sen kauniin, mitä tämä elämä isolla eellä, hyvyydessään on kohdallesi suunnitellut. Että nyt muka parasta elämäsi aikaa eläisit, eheei, se valehtelee, kieroilee ja yrittää kampittaa kaikki laisesi hyväuskoiset hölmöt.
Paljon parempaa on edessä päin, tukka putkella vaan eteen päin ja muista sitten mennä ihan viimeiseen rastiin asti.
Ennen kuolemaa, siinä se tulee, elämäsi suurin, kaunein, pyhin, jaloin, suloisin hetki.
Pienistä kolhuista, älä välitä, onhan sulla nytkin polvet aina ruvella ja silmälasit alati hukassa ja suuret kolhut jaksat kyllä kantaa, ne rikastuttavat vain elämääsi.
Muutamia ohjeitakin voisin antaa, älä epäröi, älä pelkää, älä vilkuile sivuille, luota ihmiseen, valitse ystäväsi,....katsos katumaan ei kannata ruveta, kun uudestaan tätä matkaa et voi enää tehdä, ei nimittäin rollaattorisi kestä.