Karvapohjasuksi

Erinomainen tuote. Toimii kaikilla kelialueilla. Kotimainen Peltosen Skin pro tuntuu olevan toimiva suksi. Jokatapauksessa flexit on oltava kohdillaan, jotta suksi toimii halutulla tavalla.

parannus se on hiuskin oluessa. eikö tämä ole vähän iäkäs harrastus?

Haaveilen juurikin noista Peltosen SkinPro-suksista. Onko tietoa, kuka myy niitä pääkaupunkiseudulla?

Täytyy kokeilla kun täällä Ylläksellä ollaan ja testi mahdollisuus on järjestetty noihin latukahviloihin. Nähtävästi tuo Äkäslompolon Sportia on testaus mahdollisuuden järjestänyt.
Ainakin Aurinkotuvalla ja Luosun kahvilassa näytti olevan tarjolla. Kilomäärät oli merkattu suksiin ja merkkeinä Atomic, Rossignol ja Fischer olivat tarjolla.

Tänään testasin Atomic Pro Skinteciä omalle painolle sopivassa luokassa kahtakin mallia jäykempää ja löysempää mallia, ei ollut minun sukset nuo karvapohjat, molemmissa malleissa pito huono...pakkasta -23 °C. Pysyn edelleen purkkivoitelussa kun sen vuosien varrella olen oppinut, omat Atomicit piti hyvin purkkia pohjassa.

Ahaa. Vähän sitten epäilyttää nuo skinsukset, jos ei pidä. Pitäisi oppia jotenki voitelemaan. Maaliskuussa tosin melkeinpä niin Ylläksellä, että jos aurinko paistaa, niin lämmittää päivällä ja yöllä voi olla kovia pakkasia. Haastavia kelejä yleensä olleet nuo 10-11 viikot.

Puulalla ollut liian jäykät sukset. Mulla Skin Proot ja pelaa tosi hyvin. Takana jo 300 kilsaa

Älkää nyt yhden kommentin perusteella tehkä johtopäätöksiä, tännehän voi kirjoitella mitä vaan. Mulla on toiminut Atomic Skintecit hyvin.

Aika usein sukset lipsuvat sen takia, että ne ovat käyttäjälleen liian jäykät. Olipa pohjissa sitten voidetta tai jokin pitopohja tai skini.

On ehdottoman tärkeää saada oman painon mukaiset sukset.

Eilen kokeilin vaikeimmalla mahdollisella kelillä ( uutta lunta sentti, plus yksi). Ennen loppuivat puhti ja usko, ennenkuin suksista pito. Luistokoe omilla perinteisesti voideluilla ja karvaisilla tuotti 20 cm tarkkuudella saman tuloksen. Omilla vanhoilla en meinannut päästä kotiin (ei liisteriä, teippi kelinmukaista). Karvainen tökki hieman muutamassa kohdassa, muttei fataalisesti. Nämä ostan varmasti, eerittäin yönteinen kokemus. Atomic skintec vasa.

Olen hiihtänyt noin neljästaa kilometriä kelien ollessa vesisateesta lähes kahdenkymmenen pakkaseen ja Rossingnol skini on toiminut aivan loistavasti. Pehmyt latu hidastaa hieman mutta ei hataksi saakka. Liippakelillä aivan ykkönen.

Peltosen pitokarvoilla hiihdettu 500 km tänätalvena toimii hyvin kelistä riippumatta
Säätää vaan sidettä kelinmukaan

Peltosen karvapohja aivan loistava suksi 100 km takana. Luisteltua tuli 30 v. nyt tyyli vaihtui, kun sai kunnon sukset alle.

Eilen hiihdin uusilla Peltosen karvasuksilla ekan kerran, oli aivan uskomattoman hyvät. HYVÄ OSTOS

Joopa olin Ylläksellä hiihtämässä ja testasin Peltosen karvapohjia noin 130 km olipa tosi miellyttävä kokemus varsinkin juuri ongelma keleillä liipalla ja - 0 molemmin puolin pito tosi hyvä ladulta ku hyppäsi pois sai suorilla mennä ylämäet, tosi hyvä kokemus.

Salomonin skineillä on hiihto on sujunut mainiosti kunhan vain hiihtotekniikka pysyy kasassa ja latu on kunnossa. Pitävät niin jäisellä kuin vetiselläkin ladulla aktiiviharrastajan alla. Ylämäessä kun lyhentää potkujen väliä niin jäykemmätkin kapulat pitävät mukavasti. Voideltavilla pertsasuksilla en ole hiihtänyt metriäkään skinien hankinnan jälkeen, sopivat laiskalle pitovoitelijalle ja palautteluhiihtoon luisteluhiihdon lomaan. Eikä tarvitse sotkea liistereiden kanssa varsinkaan!

Suksen karvoja olen puhdistanut Startin voiteenpoistoaineella urheiluliikkeen myyjän ohjeiden mukaan ja laittanut jäänestoa päälle. Umpeen tuiskunneella ladulla nämä skinit ovat tosin mahdottomat hiihtää koska kunnon potkua ei saa aikaiseksi eikä sitten ole pitoakaan. Vauhdikkaissa alamäissä eivät pärjää luistelusuksien hallittavuudelle, mutta kaikkea ei vain voi saada.

Ainakaan kilpatasolla en ole kuullut vielä kenenkään skiniä käyttäneen, pitopohjaa toki.

Karhun bear skin pro 20 karvapohjasuksi mohair karvoilla on ihan huippuhyvä. Tämä suksi sopii kilpakuntoilijallekin. Suksesta löytyy myös halvempi malli bear skin pro 10 joka sopii kuntoilijoille jotka eivät hiihdä kello kädessä.
http://funraise.fi/fi/tuote/K18677/karhu-bear-skin-pro-20-karvapohjasukset

Mitä mieltä Yokon karvapohja suksista. Eikö ne tehdä Karhun tehtaalla.

Piti hankkia omat karvaspohjasukset kun kaveri on kehunut. Satsasin riskillä suomalaiseen laatuun ja hankin uudet karhun karvapohjat bear skin 20 http://funraise.fi/fi/tuote/hiihto/sukset/K18677/karhu-bear-skin-pro-20-karvapohjasukset . No, nyt on ensilumilla testattu, pito oli hyvä ja luisto oli loistava. Kaveri jäi skinteceillään taakse alamäissä seisomaan Saattoi tietysti johtua luistovoitelustakin..

atomicit on parhaat, oon testannu kaikki. ne on kyllä vähän raskaat.

Karhun Bear Skin 20 on todella hyvä,paras tähän mennessä tehdyistä ko. suksista.Myös Karhun Optigrip Race hyvä.

Liimaasin porontaljaasta leikkaamani suikaleet vanhoojen Järvisten pohjaan - toimivampaa suksea minulla ei ole koskaan ollut ..(paitsi persukset)

fiscerin karvapojasuksilla hiihdin muutama kilometrin tuntui kuin olisi lumipaakut pohjassa meinasin lentää nokalleni

Itselläni on Slalomin Skinit en vaihda niitä muihin, toimii kelillä kuin
kelillä ja hiihdän paljon.

Oletteko joutuneer vaihtamaan pitokarvoja uusiin? Mulla peltosen skinnprot ja alta 300km ja karvat loppu, ja semi paskaset. Millä saatte pitokarvat puhtaaksi? Ja käytättekö jäänesto jo niihin?

Ja kannattaa laittaa luistoalueen pohjustusainetta rättiin ja sillä käsitellä karvat parantaa vielä luistoa ja estää likaantumista, mutta ei heikennä pitoa yhtään.

Tämä kausi on tullut sivakoitua Atomicin karvamatot pohjissa. Kun on tälläinen painava läski jolle ei tarpeeksi jäykkää slabaa saa mistään niin täytyy kyllä suositella.

Vaikka nyt ei voida luistosta puhua niin nämä lankut jaloissa pääsee kuitenkin eteenpäin. Jos olisi joku luikero niin atomicit olisivat täydelliset.

Tässä 200km hiihdelty Peltosen skineillä

Hyvin toimivat pakkaskeleillä, mutta plussakelillä alkavat hieman lipsumaan. Kannattaa ehdottomasti ostaa tarpeeksi jäykät sukset. Liian löysät sukset ei taatusti luista, jos pitokarva pääsee luiston aikana koskemaan latuun.

Lievää tokkimistä aika-ajoin, mutta siihen autaa, kun levittää pitokarvaan kevyesti pikaluistoa. Ei silti ala lipsumaan, mutta paremmin luistaa.

Näitä kyllä voi hyvillä mielin suositella. Hiihtämään on helppo lähteä ja pelkällä pikaluistovoiteella pääsee pitkälle.

Ostin Karhun skin pro20 painoni mukaan mutta en saanut niitä pitämään kertaakaan kunnolla. olin yhteydessä tehtaaseen pyysivät sukset tehtaalle tarkastukseen joten lähetin ne sinne. sukset tulivat takaisin vko.n sisällä ja nyt suksi toimii aivan loistavasti olivat vaihtaneet uuden karvan ja ilmeisesti hiukan löysyntäneet suksia. Ja asiakas palvelu oli loistavaa...

Vain laiska voitelija käyttää karvapohjaa. Skini-suksi ei hiihdettävyydeltöön koskaan vastaa voideltavaa suksea, hiihtotuntuma on erilainen. Ja skinin luisto on huonompi kuin hyvin valitun ja voidellun tavan suksen. Sen sijaan zero-suksia näkee vesikelillä MM-kisoissa ja Maailmancup-kisoissa, skinejä ei koskaan. Kauppiaiden mukaan pitkien matkojen kilpahiihtäjät hiihtävät 70 % lenkeistä skineillä. Höpöpuhetta, mutta kilpahiihtäjän on sanottava mitä sponsori määrää. Ei kukaan ole oikeasti katsomassa mikä suksi milloinkin on kilpahiihtäjän alla lenkillä. Jos kisat vedetään tasatyönnöllä niin miksi lenkit hiihdettäisiin karvapohjalla.
Ei tartu roskat karvaan, mutta kevätkeleillä on syytä käyttää puhdistusainetta joka lenkin jälkeen.

Onhan se hyvä, että suksia tehdään ja myydään. Tulee työtä ja toimeentuloa. Mutta tavallinen aktiivinenkaan kuntohiihtäjä ei tarvitse karvapohjia tai muutakaan vastaavaa.. Pitopteippi on vanha ja edelleen mainio keksintö. Täytyy tietysti olla sopiva suksi hiihtäjälle. Ja toki sitäkin voi pistää tarvittaessa pari kerrosta lisää jäykimmälle kohdalle. Toimii aina vesikelistä pakkaseen riittävän hyvin. Kestää satoja kilometrejä ja jopa talvesta talveen. Oikeastaan ainut ongelma on, että jos roskia on paljon, niin niitä voi tarttua.

Pitoteippi sopii hyvin ns. liisterisuksen profiilin omaavaan sukseen. Nykyään esim. Startilla on erikseen pakkaskelin pitoteippi missä on parempi luisto kuin yleiskelin teipissä.

Sanoisin että skinit on ihan loistava valinta jos hiihtää 2...-10 asteen kelialueella ja koneella vedetyllä ladulla. Pikaluistolla ja skinien putsauksella käytännössä pärjää. Jos jotain täytyy moittia, niin uudella pakkaslumella ei luista, eikä myöskään yli -10 asteen pakkasella, vaatii jo jotain jytkympää luistovoitelua.

Juuri sataneen lumen peittämä latu ja Peltosen ProSkin-sukset. Luistossa ei moittimista ja pito kohdallaan, kun osaa oikean potkutekniikan. Muijalla Fischerin karvat (siis suksissa) ja hyvin roikkui perässä. Näillä on hiihdetty pohjoisen pakkasissa ja etelän lämmössä. En vaihda. Enkä muijaa.

Olisi mukavampi tietää mihinkä ihmiset skiniä vertaavat ja minkä painoluokan hiihtäjiä menee milläkin merkeillä.

Painavilla hiihtäjillä 90 kg lienee aivan eri ongelmat ja kokemukset kuin kevyemmällä sarjalla.

Itse olen kevyemmiltä hiihtäjiltä kuullut, että jotkut sukset tökkivät. Painavilla taasen suksien karva saattaa laahata koko ajan jarruttaen menoa. Sama ilmiö lie kyseessä, mutta toisilla töksähtelee ja toisilla siis jarruttelee. Suksien siteiden siirrolla ilmiöön voi vaikuttaa marginaalisesti -> valittava oikea suksi.

Kevyillä hiihtäjillä lienee enemmän valinnanvaraa, mutta millä skin suksilla voi siis 90 kg hiihtäjä lähteä ladulle, jotta jarrukahva ei ole koko ajan pohjassa? Suksien karvamäärä näyttää olevan vakio läpi koko pituus ja painosarjan, joten siinäkin mielessä ääripään hiihtäjät lienee haastavan valinnan edessä?

Yksi merkki väärästä suksesta on kuulemma se, että karvat kuluvat nopeasti etu ja taka-osasta - merkki yo. jarruilmiöstä.

Suksien puhdistamisesta ei myöskään ole mitään kokemuksia, jotkut harjaavat karvoja ja nyt on tullut puhdistusaineita, jotka eivät enää irrota karvoja ja liimaa mennessään??? Miten usein näitä pitää pohjaan vedellä, joka reissun jälkeen?

Voisi kuvitella että tietyt skini rungot on siis suunniteltu puhtaasti tietyn painoisille ihmisille, koska painon valinta voi kuulemma olla -5 kg peliä.

Madshus nanosonic intelligrip 85-95kg ja 95 kg toimii painavallakin hiihtäjällä, erittäin mielyttävä suksi. Sirusta voi ostaessa tarkistaa suksen tiedot ja ilmeisesti madshus suosittelee ottamaan mieluumin hieman omaa painoa jäykemmän karva suksen. Esim. 90 kg kaverille käy suksen leimalla oleva 85-95 suksi, joka tehtaalla empowerilla mitattu esim 90-110 kg -> osaava myyjä auttaa. 95 kg sukset tarkoitettu kolminumeroisen painon omaaville. Eli on tehtaita jotka ottaa isommatkin huomioon.

Nanosonicissa karvaa on riittävästi isommallekin karpaasille, jotaa pitoa on aina riittävästi. mutta suksi luistaa erittäin hyvin kun on oikein mitoitettu.

Terrasonicista ei kokemuksia.

Madshus terrasonic sukset ei luista kovin hyvin. Painoluokka niissä piti olla 75-90kg. Mulla painoa 80kg. Niillä saa seinäpidon mutta luisto on huono varsinkin nihkeillä keleillä. Siteet pitäisi ilmeisesti laittaa ihan taka-asentoon. Tasatyöntöä ei kovin kauaa jaksa mennä luisto on surkeaa. Ei olisi kannattanut laittaa noihin 270e.

Suksen valmistajien pitäisi yhdessä kehittää asiakkaille jokin helppo mittausmenetelmä, jolla karvasuksien valintaan tulisi uskottavuutta. Nyt joka myyjällä ja valmistajalla on oma näkemys siitä mitä asiakkaalle pitäisi laittaa. Tämä johtaa ennemmin tai myöhemmin maineen menetykseen.
A4 paperi suksien alla perinteisille voideltaville suksille toimii yhä,nyt yritetään hämätä ostajia karvasuksien kohdalla säädettävällä siteillä.
Itse olen kysynyt myyjältä: miten karvasuksen jäykkyys ja sopivuus mitataan? Vastaukset ovat olleet hyvin kirjavia, ja yksikään ei mittausmenetelmää ole näyttänyt. Eli Uskottavaa mittausta ei ole.

Ainoa tapa valita karva suksi on ottaa 2-4 erimerkkisiä / jäykkyistä sukset ja testata ne ladulla. Ymmärrettävästi tämä ei onnistu monellekaan asiakkaalle ja myyjälle, joten arvaukset kaupassa tuottavat yhä enemmän pettymyksiä kun asiakkaan omaa _mittausmenetelmää_ ei ole.

Hyvät saa vain testaamalla ensin ja ostamalla sitten.

Peltosen SkinPro tahtoo tökkiä, juurikin kun paino yhdellä suksella loppuliu´un aikana ja mutkia mentäessä. Pitoakaan ei potkuun tunnu löytyvän vaikka kuinka "hypähtää". Hiihtäjä 95kg ja suksi 90-110.
Tuo luistoteippi raudoitettuna koko pohjaan, siis karvankin osalle voisi auttaa? Näin taidettiin neuvoa tuolla Optiwaxin sivuilla.

Noin muuten saisi joku viranomaistaho puuttua näihin aivan liian monenkirjaviin voiteluohjeisiin, usein internet on hyödyllinen kaikenlaisen tiedon hankkimisessa, mutta tämä voiteluohje-sekamelska on kyllä hermoja raastavuudessaan omaa luokkaansa.

Peltoset ostin,perjantaina pääsen kokeileen et miten luistaa a pitää vai tuottavatko kovankin pettymyksen

Ostin Peltoset ja luisto oli aivan omaa luokkaansa. Pitoa ei ollut juuri lainkaan. Taitaa vanhat sukset kuitenkin olla käytössä jatkossakin.

Suksi ei töki ja pito on ihan hyvä. Sidettä säätämällä saa suksen lipsumaan jos haluaa eli varmaan myyjä myi optimaalisen suksen kun pitokohta löytyy. Mutta luistoa ei vaan suksessa ole. Ihan hyvä muuten jos tykkää kuntoilusta.

4 eri skinisuksea testasin ns. puhtaalta pöydältä lehtien testituloksista ja sponsoroinnista riippumatta, Side ns. Nolla asennossa - kertoo onko suksi oikea jäykkyydellään.

Valintakriteerini oli: jarruttaako suksi vuorohiihdossa? Jarruttaako suksi yhden suksen laskussa? Uskaltaako laduilta mennä sivuun kovassa laskussa - tökkiminen.

Tasatyönnöllä ja kahden suksen laskussa eroja suksien välillä ei juuri ollut kun jäykkyys oli oikein valittu. Tökkimistäkään ei oikein valitulla sukselle ollut,

Suurin vaikeus oli löytää suksi jossa oli itselle riittävästi pitoa JA että se ei jarruttanut vuorohiihdossa.. Monissa suksissa oli kyllä pitoa mutta suksi hankasi koko ajan latuun vuorohiihdossa jarruttaen menoa.

Yhden suksen laskussa kaikki skinit näemmä jarruttaa, mikä turvallisuus näkökohdista lienee hyvä asia.

Testaamalla selviää.

Mutta oman kokemuksen perusteella skinit ovat kyllä kehittyneet ostokelpoiseksi tuotteeksi.

Onkohan näihin karvoihin tullut jo parturointikonetta vai onko partakoneen terällä pitoaluetta optimoitu? Miten parturoitu alue tulpataan jotta skini liimarunko ei irtoa? Vai onko luistovahaan karvat hukuttamalla saatu jarrua pois? Esim fischer ja muutkin myy eripituisia vaihtokarvoja, voiko lyhyemmän vaihtokarvan laittaa pidempään uraan ja pysyykö kiinni? Purkkivoiteellakin sitä pitoaluetta koko ajan säädetään...

Hiihtämällä tehdyllä ladulla ensikokemus oli se että ei ole pitoa potkussa mutta tökkää liussa, peltonen skin pro 85kg. Hiihtoasentoa etupainottamalla homma vähän parani, mutta huonolla ladulla ei kovin etukenossa voi painaa. Tarttee vielä kokeilla tota siteen säätöä, ja höylällä tehtyä latua. Vaikuttaa kuitnkin sille että sukset tosiaan vaatii tekniikaa ja hiihtämistä, takakenossa raahustaminen ei noilla suksillaonnistu.

Onko kellään kokemuksia Karhu Bear Skin Pro 20 suksista verrattuna muihin?

Peltoset on parhaat mitä olen kokeillut. Ei tosin voita hyviä voideltuja mutta helpothan ne on. Ei kannata ostaa pelkällä mittauksella ellet saa testata lumella. Jokainen pari on erilainen.

Valkea karvaisen Peltosen vahvuus on se että siteen säätö toimii laajemmalla alueella loogisesti kun suksen jäykkyys on oikein valittu vs. Joku vanhempi skin suksi jossa säätämisellä ei juuri ole merkitystä tai vain huonontaa hiihto kokemusta. Skin suksien kehitys viime vuosina ollut kyllä huimaa, joten todennäköisesti uusi malli / parannettu malli on aina eri merkeillä parempi kuin myyjällä vuosia telineessä maannut.

Skin suksen jäykkyyden oikea valinta on ehdottoman tärkeää. Joku satunnainen suksimyyjä tätä tuskin on vieläkään sisäistänyt. Jolloin palautusprosentti kauppaan kasvaa...

Purkkisuksi hiihtäjä säätää edelleen pidon muuttamalla pitoalueen pituutta ja paksuutta olipa kuskin paino muuttunut tai ei. Voideltavia suksia ja voiteita kun on vasta 100 vuotta optimoitu.

Skin suksen siteen asennon muutos ei ole sama asia kuin purkilla pelaaminen, mikä yleensä unohdetaan mainita suksea ostettaessa. Tämä voi joillekin olla myös yllätys.

Siteen siirto plussalle auttaa esim. Hyvin jyrkkänousuisella pätkällä tai sakeassa lumisateessa. Miinukselle sidettä voi pykälän siirtää jos selässä on lisäpainona reppu tai keli tai rata sallii nopeamman etenemisen.

En yleistä mutta aika monella skinillä side ääriasennossa plussalla ja miinuksella meno muuttuu pitemmällä lenkillä epämiellyttäväksi. Ts. Karva on optimoitu toimimaan kumminkin rajatussa ikkunassa lähellä nollaa.

Ensi vuonna rottefellalta tulossa move side jota voi muuttaa eestaas irrottamatta monoa. Varmasti tulee olemaan hyvä pelimerkki jälkikäteenki kalliiden skin suksien omistajille.

Karvapohjia löytyy jokaisesta paremmasta urheiluvälineliikkeestä. Irroitettava karvapohja on nopea laittaa ja irroittaa. Pitoa löytyy jyrkempäänkin nousuun.

Missä noita karvapohjasuksia saisi testata ennen ostoa että saa parin joka pitää ja luistaa?

Illalla testasin karvakolmion pito oli vähän liiankin hyvä joten lisäsin luistoa kärkeen johan rupes kulkemaan.

patrolin ja normarkin sivuilta löytää kiertueaikataulut suksien testaamiseen. atomic ja salomon kiertue on naamakirjassa.

skin kiertue hakusanaksi.

On niillä monesti muutakin kalustoa mukana.

Paikalla on tosin monesti pelkkä keikkakuski pakettiauto täynnä suksia, sauvoja ja monoja. Kysymyksiin ei siis välttämättä saa mitään vastauksia.

Kun käy parissa testissä, näkee kuinka sekavaa painoluokitus on eri merkkien välillä varsinkin skinien osalta. Muutamassa vuodessa ei siis ole opittu vielä paljoakaan.

Mutta noiden testikiertueiden ansiosta löytää ainakin mieleisen suksimerkin/tyypin helpommin ja sitten voi pyytää 2-4 paria lähimmältä suksimyyjältä painon arvaus testiin.

TM testin mukaan Atomic ja Fischer parhaimmat. Karhu sijoittui viidenneksi. Peltonen jumbosijalla.

https://tekniikanmaailma.fi/tmn-vertailu-kohuttu-skinisuksi-nanoa-nopeampi-nanot-vievat-silti-voiton/

pitokarva.fi

Kokeilkaa ja antakaa uusi elämä vanhalle suksiparille.

Tuohan näyttää ainoolta oikeelta tavalta tehdä karvasuksi.

Nyt jokainen kotisorvari jyrsinkone laulamaan.

Tänne kokemukset, onko supi, kettu vai alcantara parasta pohjassa.

Heh.

Intersport möi minulle Peltosen Stiff-jäykkyydellä olevat (183 sm, 75 kg) skinPro-sukset. Sain vaihdettua kahden hiihtokerran jälkeen toisiin Peltosen skin-suksiin (183 cm) medium jäykkyys.
Eivät pidä ollenkaan nousuissa nekään eivätkä edes luista myötämäessä hyvin. Painan alle 50 kg, sekö ongelma? Hiidän noin 60 km viikossa, mutta vanhat nanot hakkaa skinit mennen tullen. Nyt lähtee pari vuotta vanhat Atomicit voiteluhuoltoon jotta hiihtämisen ilo palaisi.

Kuullostaa siltä että myyjä ei ole ollenkaan euroopan kartalla, siitä mitä hän myy, jos stiffit sulle ekaksi myi.

Jännä että suomi on täynnä kauppiaita, joita ei asiakastyytyväisyys kiinnosta pätkääkään.

Peltoselta löytyy kyllä sulle suksi, mutta ei näemmä tuosta I-ketjun hyllystä.

Vie takaisin ja ota rahat pois.

Kuulemma fischerin karvasuksitehdas paloi. Varasto joka säästyi myydään nyt tyhjäksi kaikesta, missä keltamusta maali päällä ja näyttää Sukselta.

Uusi tehdas tulee aikanaan varmasti jonnekin tilalle ja monta vuotta tulee sillisalaattia markkinoille. Kannattaa pistää korvan taakse.

Itse en ole vielä karvapohjasuksia edes kokeillut. Ei ole ollut tarvetta moiseen. Paljon tulee hiihdettyä ja paljon kuulee kommentteja hiihtäjiltä noista karvapohjista. Yleensä kiroilevat ja moittivat. Yhtään kehumista en ole kuullut. Joku on sanonut, että jollain kelillä pelaa aika hyvin. Sen sijaan olen kyllä kuullut muutaman kerran kun myyjät kehuu niitä kovasti. Se lienee hyvää bisnestä, kun saa myytyä useita suksia, että kyllä se tuo varmaan sillä ja sillä kelillä on hyvä. Itse olen vuosia hiihtänyt ja paljon pitoteippisuksilla. On aivan mainio ja helppo juttu. Toki suksen pitää olla sopiva hiihtäjälle ja siinä on oltava sopiva voidepesä teipille. Hyväksi olen havainnut, että voidepesä saa olla hieman liian korkea. Silloin voi panna osin teippiä kahteen kertaan, jos on laihtunut. Ja jos on elopainoa tulllut lisää, niin pienempi teippimäärä riittää. Parasta on, että toimii kaikilla keleillä ja sama tälli kestää satoja kilometrejä. Ainoa huono puoli on, sttä se tosiaan pysyy suksen pohjassa. Kun keväällä on jo hieman likaakin kerännyt ja on syytä suksi puhdistaa, niin onpa tiukassa. Siksi se niin hyvä kyllä onkin.

Pitoteipissä nerokasta se että voidekerrokesen paksuus on varmasti aina sama. Pitopurkilla se on joskus arpapeliä, yleensä helpompaa kuin teipillä. VoidePituuden voi molemmilla säätää. Mut se ei kuulosta seksikkäältä, eikä myy. Maailma on täynnä myyviä ja seksikkäitä, mutta ei niin toimivia ratkaisuja.

Pitoteippihuuma meni multa ohi, sitä myytiin joskus kuulemma aivan tolkuttomasti, itsellä oli luistelusuksihuuma silloin päällä.

Siihen liittyen, optiwaxin teippiparafiini on nerokas keksintö. Lumilaudan silitys ja harjaus - ei siklaamista. Suksen pohjaan pistän tosin vielä perinteisen parafiinin.

Mut monelle se silitysrauta on kynnys joka ei ylity - suihkeparafiinia pintaan.

Jokainen löytää asioihin ne itselle hyvät puolet.

Voidevalmistajilla on karvanhoito aineita joilla tarkoitus estää jäätyminen, nekään ei kaikki pomminvarmasti toimi. Idea on parantaa karvan vedenpoistoa.

Rex hydrex ja vauhdin tuotteet todettu melko toimiviksi. Muitakin varmasti on.

Hankalin keli on juuri tuo -1 -3 jossa etenkin sopivan laskun jälkeisessä hitaassa vastamäessä karva vetää nopeasti kovaan jäähän. Syy lienee se että laskussa suksi sulattaa lumen tällä kelillä helposti ja karva kyllästyy vedellä, vettä muodostuu suksen alla niin paljon että vesi ei kerkeä poistua karvasta -> muutama hidas potku ja olet turvallasi pahimmillaan.

Liuotinpohjaisissa aineissa ja kotikutoisissa aineissa riski on se että karvan liimaus voi irrota ja joudut pahimmillaan vaihtamaan karvat.

Voidefirmojen karvanhoitoaine on halvempi kuin uudet vaihtokarvat, joten kannattaako riskiä bensan lisäaineilla ottaa?

Etanolipohjaiset käsidesit toimivat mainiosti, ei muuta kuin sukset mukaan kauppaa ja eteisessä voitelet nekin. Tosin paikalliset spurgut pitävät tätä alkoholin väärinkäyttönä.

Vaimolle hommattiin kolme vuotta sitten Peltosen skinit ja hiihtää n.800 vuodessa,sitten hommasin viime talvena itsellekin hiihdän n1000 ,ja ollaan oltu tosi tyytyväisiä,vaimolle vaihdettiin just uudet karvat kun olivat kuuluneet,hinta n30 euroo.

Nykysiteet on tarkoitettu käsin aukaistavaksi, ei sauvalla tökättäviksi.

Turnamic siteissä oli alussa paljon lastentauteja, toivottavasti alkusarjan siteitä ei ole enää kauppojen takahuoneissa, niissä ongelma oli siteen aukeaminen kesken hiihdon, se käännettävä pylpyrä oli liian löysä. Lisäksi siteen siirron lukituksen kanssa turnamicissa on ongelmia, jos ei ymmärrä laittaa lukitusta kunnolla kiinni. Turnamic ei myöskään pidä jäästä monon raudassa.

Onko nyt menty toiseen ääripäähän ja siteitä ei saa enää auki?

Vai oliko kyseessä jokin muu side?

Miksi pitää pilata sukset ja karvan liimaus Bilteman aineilla, jos voidefirman puhdistustuote maksaa kympin?

Tuulilasinpesunestettähän se varmaan on, koska pohjalla on joku alkoholi.

Kun karvan liima pilalla, karvat menee vaihtoon. Hinta 50 euroa ja säästöä ei kertynyt.

Nostetaanpa keskusteluun

Kiertotalous käyntiin

https://youtu.be/TN-7_9-ZGhc

Puuruuvi läpi ja ruuvimeisseli mukaan niin on aina pitoa.

Hiihdeltiin työmaan porukalla pertsaa ja useimmilla oli alla Peltosen karvapohjat.
Havaittiin, että alle 80 kg;n painoisilla suksi toimii hyvin ja pitoa löytyy myös nousuissa hyvin. Raskaammilla hiihtäjillä nousuissa oli suuria vaikeuksia ja nousut menivät aina haarakäynnille. Karvapohja lienee mitoitettu ja tarkoitettu vain kevyemmille hiihtäjille?

Ensimmäisen kerran kävelin latuja pitkin autolle. Yhteensä noin 5km illan pimetessä ja taivaalta tuli kaatamalla märkää lunta. Karvapohja alkoi jäätymään. Hakkasin jäät pois ja matka jatkui, kunnes samassa huomasin toisen suksen pohjan jäätyneen. Parin sadan metrin matkalla muutama kerta molemmat sukset pois jalasta ja jään irroitus riitti. Sukset vaan olkapäälle ja reippaasti matkaan. Mokomaan 5 kilometrin rämpimiseen pimeydessä meni lähes puolitoista tuntia.

Karvapohjan jäätyminen on hiihtoretkillä todellakin syytä huomioida!

Toinen havaittu ongelma on säädettävä rotanloukku (rottefälla). Suoraan autosta lämpimänä mono sujahtaa kivasti siteeseen, mutta ladulla operaatio on jostain syystä lähes mahdoton saada onnistumaan.