Pidäteko juhlia?

Pitää näkyä ja kuulua ja jos joutuu tekemisiin viranomaisten lähinnä poliisien kanssa, se kruunaa illan. Sekä se, että loputkin välit naapureihin tulehtuu, lakkaa olemasta.

Lähden matkalle ystävien kanssa. Kaupunki, johon menen on suosikkejani.

En pitänyt, 50 v villityksen pidin.

Nyt tasaantuu. Ajattelee "muita" asioita.

En ole juhlinut koskaan mitään, paitsi pakolla. Omia synttäreitä ei onneksi ole pakko pitää.

Lähes jokainen päivä on mukava ilman, että sitä täytyy erityisesti juhlistaa.

Olin 60-vuotispäivänä töissä, vaikka se olisi ollut vapaapäivä. Esimieheeni suostui mieluusti siihen että pidin tuon vapaan myöhemmin.
Vanhenemisessa ei ole muuta juhlimista kuin se että on vielä hengissä, ja ehkä tervekin.

50 -vuotispäivänäni pari työkaveria pääsi yllättämään ja pitihän heille kakkukahvit tarjota. Sitten lähdinkin toisen kaupungin romukauppaan ostamaan metallia, jota en löytänyt. Saamallani lahjakortilla ostin sadan kilometrin päässä olevasta tavaratalosta roinaa, jota en ole tarvinnut.
60 -vuotispäiväni sain vapaaksi suuryhtiön henkilöstöpäällikön luvalla, vaikka se ei työehtosopimuksen mukaan vapaapäivä olekaan. Tarjosin itselleni kahvilassa wienerkahvit santsikupin kera. Työnantaja muisti ruhtinaallisella lahjalla (arvo olisko 1000 tai 1500 mk), kaiken rahankeräyksen olin kieltänyt.
70 -vuotispäiväni vietin yksin omassa kämpässäni. Samanlainen perusharmaa päivä kuin kaikki muutkin.

Pidän palkallisen vapaapäivän ja perheen kanssa kakkukahvit ja lisäksi pyydän pari lähintä ystävääni kahveille. Minulle riittä hyvin-en ole mikään isojen juhlien ystävä.

Ei kovin isot, täytin viiskymppisiä kesäloman aikaan ja kaikki työkaverit olivat lomilla. Perheen kesken syötiin juhlallisesti ja käytiin uimassa.
Nyt kun tulee kuuskymppiset niin ajattelin tarjota lapsille ja lapsenlapsille mukavan viikonlopun.
Jos itse on osallistunut kavereiden viiskymppisten juhlintaan niin mielestäni on reilua tarjota vuorostaan juhlat.

Kun täytin,ajattelin että tuleeko vieraita ja tiedustelin vähän etukäteen.
Sain tietää että tulee,niin tiesin varautua.Kakkuja,syötävää ja ennenkaikkea p a l j o n juotavaa! Järjestin ja osin järjestytin kunnon bileet,kannat kattoon periaatteella.
Oli siinä taksille töitä kun kaikki vieraat eivät edes osanneet sanoa kotiosoitettaan suharille.Autoin tietysti ja kerroin kuskille missä kukin asuu..Ilmoitin myös tietysti sen että kuski ja raittiit vieraat tulevat omalla vastuulla koska pirskeet eivät todellakaan ole kuivat.
Paljolti on tullut kiitosta rennoista juhlista.
Naapureita myös tietysti informoin meluhaitoista ja siitä että meno kujalla voi muistuttaa monzan kilpa-ajoja..Yllätysvieraitakin tuli,joten oli hyväksi varautua siihen että ei tarvinnut pelkkää mustaa kahvia tarjoilla.

Kaikillehan juhliminen ei maistu mut mun mielestä on syytä juhlia puolta vuosisataa oikein olan tagaa,kun vielä jaksaa.

En ole ollenkaan juhlija tyyppi, vaan arjen ihminen.
Voi kun se kuulostaa tylsältä kun sen kirjoittaa tai sanoo ääneen.
En kuitenkaan tunne elämääni tylsäksi.
Ihmismassoista en tykkää, enkä ole kotonani minkäänlaisissa juhlissa.
Ylipäätään se että joutuu suunnittelemaan jotain etukäteen on hirveää.
Ex-tempore elämä on parasta.
Kun täytin 52 niin silloin tein kakun ja tietty kahvit systerinporukoille ja naapureille.
Halusin kokeilla että vieläkö se onnistuu tuo kakun teko ja hyvin onnistui..

Miehen kanssa yhteiset juhlat kun täytettiin samana vuonna. Kunnon pirskeet. Vajaa sata vierasta, ruokaa, juomaa, bändi ja muuta ohjelmaa. Oli ihan ikimuistoinen päivä ja yö. Harmi kun nykyään vaan harvat viitsivät järjestää juhlia. Trendi on häipyä reissuun.

Trendi tämäkin ..Jotkut kerää ja toivoo itettyä summaa rahaa osallistujilta...kun on se Balin matka haaveena-mitä helv?..EN MENE yksiinkään rahankeruujuhliin-syntymäpäivän idea ei ole rikastuttaa ahneitten ihmisten kassaa-kyse on hyötyjistä.HYI!