Nuori lapseton mies vahingoittaa naista

Tahdon vapaus on jokaisella. Käytämme sitä eri tavoin mahdollisuuksien puitteissa. Esimerkiksi nuori maahanmuuttaja, joka haluaa naimisiin, mutta ei osaa löytää naiskandidaattia. Miehen on oltava paljon päällekäyvämpi, jotta ihon väri, tausta eivät olisi liiallisena estenä suhteen solmimisekseen.

Länsimainen yhteiskunta ei tue perhearvoja. Nuoren on vaikeaa ennustaa, mikä on turvallista ihmisyyttä ja on oikea tie tasapainoon. Puhumme onnesta, mutta olennainen jää sanomatta, että nuoren pitää tehdä lapsia.

Perheen pienemmiltä on evätty pääsy äidin synnytykseen, mieheltä on ollut pitkään evättynä pääsy synnytykseen. Nyt aika kääntyy. Kun mies jäi pois kotihoidosta, niin mies ei ole saanut pyhää naisen maa energiaa, jolla kaikki elävä toimii. Kun aikuinen mies ei saa tätä pyhää voimaa, jota pitää oikeastaan nöyrästi pyytää ja rukoilla, niin miehestä voi tulla aggressiivinen, tyytymätön, pahasuopa, tappaja, vaimonsajättäjä, lapsensa hakkaaja.

Toiset naisetkaan ymmärrä, että kyseessä on perheen onni, että mies ja lapset ja jopa suku, kun nainen tahtoo, ovat läsnä, jos ei ihan "kuumaan lähteen" vieressä, niin ainakin lasten kotihoidossa. (Totesin, että suomalainen lasten suojelu tuskin ymmärtää tätä kohtaa, mikä on erittäin naurettavaa, koska lasten onni perustuu juuri suvun tukeen. Onko taas Globaali teknokrattijärki ollut kyseessä? Valtiopäämies vähän kiireinen ymmärtääkseen? Liian mies? Liian suomalainen?)

Totta, että mies pehmenee miehenä lasten synnytyksessä, kotihoidossa. Mies saa naisellista energiaa. Totta, että on olemassa miehiä, jotka eivät kestä naisten energiaa. Metsästys onni katoaa ja miehen egoistinen vahvuus. Mutta kun tarkastalee miehen egoa, niin miehen kuuluu erota lasten syntymän jälkeen ja löytää uutta vaimoa, sillä tämä on luonnon läheinen tapa olla tosimies. Ihmisyydessä on kuitenkin suhdelukunsa kun mies osaa olla kotiisä ja hänelle on annettu se mahdollisuus. Jos nainen mielii aviomiestä itselleen, niin hänen on suotavaa miehen olla läsnä synnytyksessä, sillä se sitoo perhettä yhteen pitkälle tulevassa, puhumattakaan siitä, että lapsia annettaisiin päivähoitoon. Kun lapsia antaa pois nuorina, niin se on viimeinen pysäkki sille, että perhe ajautuu erilleen. Nykyaika suosii erillään oloa. Olen koko elämäni kärsinyt yksinäisyydestä, eikä se tulee katoamaan minnekään. Olen hyväksynyt sen osaksi minää, mikä sekin on sairasta, sillä kysyn, että miksi olla yksinäinen? Yksinäisyys on yhteiskunnallinen saavutus, jota aloitetaan siitä, että erotetaan lapset vanhemmista. Vanhukset huutavat, että nuorten pitää tehdä töitä, mutta työpaikat suosivat ammattitaitoa ja kun saavuttaa sen, niin koko lasten synnytykselle voi sanoa näkemiin, sillä ihmisen elinkaari on synnytyksen osalta parasta alle 25 vuotiaana, jolloin suomalainen pyrkii vasta yliopistoon.

Sitten yhteiskunta saa myöhäisiä älykkäitä, hiljaisia, sairaita lapsia, joille syntyy sitäkin oudompia lapsia. Tämä on kierre, samanlainen kuin keisarileikkaus, että kun puuttuvat yhteisen luonnolliset ihanteet luonnollista synnytystä kohtaan ja keisarileikkaus on samaa kuin supermerketissa käynti, niin siitä tulee käytäntöä, josta ei kuitenkaan ole mitään positiivista, koska äiti juuttuu siihen uudestaan. Pitää kertoa siis haitoista ajoissa.



Pehmeäarvoinen mies, joka sai naiselta feminiinisyyttä voi joutua nokitteluun toisten miesten taholta. Armeija koulii tosimiehiä tappamalla kotiarvoja. Armeija suoranaisesti tappaa kotiarvoja. Ensin se tappaa siteitä äitiin, sitten vaimoon ja sitten lapsiin. Tyhmästä idioottista kenraalista tulee sotilaan uusi vaimo ja äiti ja lapsi, jota pitää hoitaa ja palvoa kuin saatanaa. Kenraali on kuitenkin tyhmä militantti, joka tahtoo rahaa, kunniaa ja mainetta, joka itse ei saanut rakkautta ja haluaa opettaa samaa paskaa muille. Mitä järkeä on siinä? Miksi pitää armeijaa? Armeija tappaa ihmiskuntaa ja on aina tappanut, niin miksi pitää pitää tätä organisaatiota loputtomasti taistelleen kaikesta? Eikös teitä väsytä tappeleminen?
Toisille armeija on kuolemaksi. Kenraali on vanhaa tyyliä ja kun alokas, joka on ollut synnytyksessä tulee armeijaan, niin hänelle käy huonosti, koska kenraali sika ei ymmärrä miksi alokasta vaivaa, mutta alokasta ei vaivaa mikään, vaan kotiin jäi hoitamaton vaimo ja lapsi, jota miehen olisi pitänyt hoitaa, koska niin teki luonto. Kenraali tulee nyt vaimon uniin kun kenraali tulee tappamaan tyhmää alokasta ja saamaan vaimolle masennusta ja lapselle itkupuskia. Mies ja nainen elävät symbioosissa, eikä mikään ulkopuolinen taho ymmärrä tätä. Kenraali on yhtä sadisti kuin sikakin. Alokkaan pitää palata kotiin ja unohtaa armeijaa. Synnytysenergiaa ja lapsen saanti on pyhää eikä sitä saa altistaa tyhmälle valtion terrorille, kuten kävi minulle kun minua riisuttiin kaikesta perheellisestä. Ja sen tekivät tyhmän kenraalin ohella myös keskiikäiset nuija-muijat joilla ei ole enää vittumunia. He ovat sosiaalitekijöitä, jotka olivat kateellisia nuoruudelle. He tuhosivat minua.