Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Tää on eka kerta

    kun mulle on käymässä näin ettei ole mahdollisuutta puhua/selvittää asioita toisen kanssa ennen kuin kaikki saadaan päätökseen. On vähän epätodellinen olo. Itsellä hirveä syyllisyydentunto kun olisi varmaan sellaistakin, josta itse koen olevani selityksen velkaa toiselle ja anteeksipyydettävää kai puolin ja toisin. Lisäksi hänenkin ajatuksiaan olisin halunnut kuulla jotta voisin ymmärtää paremmin miksi kaikki meni niin kuin meni. :(

    Tää vaan haihtuu pois enkä mä enää tiedä mitä pitäis tehdä, ehdottaa toiselle tapaamista vai mitä? Toisaalta eipä hänkään ole ehdottanut tapaamista eikä sanallakaan viitannut keskustelun tarpeeseen mun kanssa. :(

    Voiko miehet vaan sulkea pois mielestään kaiken ja olla niin kuin mitään ei olisi koskaan ollutkaan?
    496
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    Vastauksena kysymykseesi: voi. Kyllä sellaisia miehiä on. I don't know what makes'em tick.

    Äänestä

    ei voi mitään unia sitten

    Äänestä

    kun hän ilmoitti löytäneensä miehen jota tapailee en vaan enää kyennyt pitämään yhteyttä. Sattu liikaa. Varmaa hyvä ois selvittää mut en pysty enää. Hänkin olis kai sit myöhemmin halunnu. Kielsin pitämästä yhteyttä. Haluun vaan unohtaa

    Äänestä

    • Tuo onkin ihan ymmärrettävä ja hyväksyttävä syy. Mutta meillä ei ole kolmansia osapuolia, ettei voi niistäkään etsiä syitä. Jostain syystä vaan mies on vaiennut. Kyllä mun mielestä edes kohteliaisuudesta kuuluisi edes jokunen sana vaihtaa silloin jos/kun kokee ettei juttu etene tai on loppumassa. Ja epäilemättä mies kokee näin.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Joskusjuteltiin kirjoitti:

    kun mulle on käymässä näin ettei ole mahdollisuutta puhua/selvittää asioita toisen kanssa ennen kuin kaikki saadaan päätökseen. On vähän epätodellinen olo. Itsellä hirveä syyllisyydentunto kun olisi varmaan sellaistakin, josta itse koen olevani selityksen velkaa toiselle ja anteeksipyydettävää kai puolin ja toisin. Lisäksi hänenkin ajatuksiaan olisin halunnut kuulla jotta voisin ymmärtää paremmin miksi kaikki meni niin kuin meni. :(

    Tää vaan haihtuu pois enkä mä enää tiedä mitä pitäis tehdä, ehdottaa toiselle tapaamista vai mitä? Toisaalta eipä hänkään ole ehdottanut tapaamista eikä sanallakaan viitannut keskustelun tarpeeseen mun kanssa. :(

    Voiko miehet vaan sulkea pois mielestään kaiken ja olla niin kuin mitään ei olisi koskaan ollutkaan?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu