Vaasaan oikikseen?

Juristiksi

Hei,

Jäin viime keväänä kahdella pisteellä rannalle Helsingistä ja nyt kun kirjaruljanssi alkaa lähestyä hiipii mieleen ajatus kandista Vaasassa. En missään nimessä halua viettää enää yhtäkään välivuotta työssä, jota kohtaan en tunne mitään paloa.

Toisaalta, Helsinkiläisenä on varsin selvää, että Vaasa ei ole Helsinki. Kirsikkana päällä on vielä ruosteinen ja harjoituksen puutteinen, alkujaankin tyydyttävä ruotsin kielen taito.

Mielelläni lukisin Vaasan realitya: miten tentit ja niiden kirjallisuus (ilm. Mahdollista valita kummalla kielellä tenttiin ja hyvällä tuurilla kirjallisuuskin löytyy suomeksi), pakolliset luennot, onko asuminen paikkakunnalla ehdoton ym. Jos on pakko asua niin työllistyminen opiskelun ohessa..

Arvostan kovasti jokaista järkevää vastausta.

7

3843

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vaasankandi

      Aika paljon saisit selville tutustumalla Vaasan yliopiston verkkosivuihin.

      Paikkakunnalle muutosta nyt se, että ei yliopisto-opinnot yleensä onnistu pelkkänä etänä. Jatkuva matkailu Helsingin ja Vaasan väliä syö voimat ja resurssit. Vaasa on ihan kelpo paikka, opiskelija-asuntoja on. Ensimmäinen lukukausi kannattaa panostaa pelkästään opiskeluun.

      • vaasanoikyo

        Vaasan yksikkö on osa Helsingin yliopistoa, eikä Vaasan yliopistoa.


    • vaasanoikyo

      Itse kulutin turhaan aikaa hakemalla Helsinkiin, koska en halunnut asua missään muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Nyt Vaasassa opiskellessa mietin, että kuinka hölmösti ajattelin. 3 vuotta toisessa kaupungissa ei ole mikään mahdottomuus, varsinkin kun on kyse Vaasasta. Minulla ei-toivottu välivuosi toisensa jälkeen söi kyllä mieltä aivan älyttömästi, enkä ole katunut hakua tänne lainkaan.

      Tulevilla fukseilla syksyn tutkintorakenne on hieman erilainen kuin edeltävillä; käsittääkseni heti alkuun on jo laitettu hallinto-oikeuden kurssi eikä syksy ole enää niin kevyt kuin aiemmin, mikä on oikeasti ihan hyvä juttu.

      Luentosarjoilla on läsnäolopakko pääsääntöisesti on 75%. Eri kurssien luentosarjojen välissä on usein pari viikkoa tyhjää tilaa, jolloin useat lähtevät takaisin kotipaikkakunnilleen vanhempien tms. luokse. Matkustelu edestakaisin tulee tietenkin kalliiksi (Vaasa-HKI VR n. 50e menopaluu, Onnibus n. 20-40e). Yleensä matkustellaan noin kerran kuussa edestakaisin.

      Asuminen on huomattavasti halvempaa kuin Helsingissä. Välimatkat ovat kaikkialle suunnilleen max. 2 km eli pyörällä pääsee pitkälle. Vaasassa myös 1/5 asukkaista on opiskelijoita eli n. 12 000, joten kaupunki on täynnä elämää lukuvuoden aikana.

      Ruotsinkielestä sen verran, että siltä et voi välttyä. Koulussa noin puolet luennoista on ruotsiksi, ja monet suomenkieliset (jotka eivät ole kovin hyviä ruotsissa kuten allekirjoittanut) eivät saa irti niistä kovin paljoa. Se ei ole kuitenkaan ongelma, sillä kaikki tieto löytyy tenttimateriaaleista eli kirjoista. Joten sillä ei ole vaikutusta opintomenestykseen. Töissä, joka suurimmaksi osaksi on jotain asiakaspalvelutyötä opiskelijoilla (kassa yms) niin tarvitset ruotsia. Myös noin puolet asiakkaista puhuu ainoastaan ruotsia. Alan omissa töissä täällä on yleensä aina osattava ruotsia. Todella pieni osa meiltä käy töissä opintojen ohella; oikis pitää kyllä siitä huolen ettei aikaa ole hirveästi muuhun kuin opintoihin ja opiskelijaelämään :D En kuitenkaan sano, etteikö töitä pystyisi hyvin tekemään opintojen ohella!
      Ruotsi ei ole kuitenkaan pätevä syy olla hakematta Vaasan yksikköön!

      Toivottavasti vastauksestani oli jotain hyötyä ja apua! Jatkan mielelläni keskustelua, jos kysymyksiä on.

      • kysymyksiävaasaan

        Loistava ja informatiivinen vastaus! Tämän viestin luettua aloin miettimään, että jos kerta puolet luennoista on ruotsiksi, mutta ilmeisesti kaikki tentit saa silti suorittaa suomeksi? Entä miten olet kokenut, ovatko ruotsia täysin taitamattomat henkilöt kehittyneet ruotsissa kuinka paljon opiskelujen myötä? Entä onnistuuko enää nykyään notaarin suorittamisen jälkeen automaattinen vaihto Stadin oikikseen vai pitääkö sitä hakea maisterivaiheeseen kuten muutkin?


      • oikisunelmavuodenpäästä

        Heissan! :) Olisi vähän kysyttävää Helsingin yliopiston vaasan yksiköstä, kiva jos joku vastaisi. :)

        1. Miten Vaasan yksikkö eroaa Helsingin yksiköstä?
        2. Olen kuullut, että opettajat/luennoitsijat tulevat Helsingistä Vaasaan opettamaan/luennoimaan. Pitääkö paikkaansa ja kaikkiko käyvät?
        3. Vaikka hakisi Vaasaan suomen kieltä taitavana, saahan siltikin puolet opetuksesta ruotsiksi?
        4. Millainen henki siellä on? Ovatko kaikki kavereita keskenään?
        5. Saako Helsinkiin mennä tekemään maisterin tutkinnon? Vai onko se pakollista tehdä Helsingissä? Moniko Vaasan yksikössä kanditutkintonsa opiskellut on siirtynyt Helsinkiin maisteria tekemään?
        6. Teillä on vissiin siellä joku Justus-ainejärjestö? Mimmoinen se on? Mitä kivaa siellä tehdään??
        7. Onhan opetustarjonta yhtä laajaa kuin Helsingin päässäkin?
        8. Onko sinne vaikea päästä?
        9. Kun saa kandidaatin paperit, lukeeko siinä että Helsingin yliopisto? Vai lukeeko Helsingin yliopiston Vaasan yksikkö vai mitä lukee?
        10. Muuta? Olen ihan tosissani harkinnut sinne hakemista, pidähän kunnon myyntipuhe ;)

        Kiitos paljon sille joka vastaa! :)


    • jatkoaeiliseen

      Heh, en ole kiinnostunut antamaan mitään "myyntipuheita", jokainen hakee sinne minne haluaa. :) Yritän vain auttaa ja jakaa omia kokemuksiani. Minulla ei myöskään ole kokemusta Helsingin puolelta muuta kuin mitä siellä opiskelevien kanssa olen jutellut, mutta toivottavasti saan edes jotenkin vastattua em. kysymyksiin.

      Jos teet suomenkielisen tutkinnon, kaikkiin tenttikysymyksiin vastataan suomeksi. Ei tarvitse tehdä mitään ruotsiksi. Kaksikielinen tutkinto on erikseen. Mikäli teet tutkinnon ruotsiksi, niin osallistut silti samoille luennoille kuin suomeksi tekevät ja päin vastoin. En tiedä miten tämä on järjestetty Helsingissä: onko ruotsinkielisille omat luennot ja suomenkielisille omat?

      Uskon, että jokainen on paremmalla tasolla ruotsissa opintojen edetessä verrattuna siihen kun pääsi kouluun. Paljon on myös itsestä kiinni, että kuinka paljon haluaa käyttää ja oppia ruotsia. Tiedän ihmisiä, jotka ovat kehittyneet tosi paljon ruotsissa oman aktiivisuutensa ansiosta! Mutta tiedän myös ihmisiä, joilla on jäänyt asennevamma sitä kohtaan aiemmista kouluista eivätkä todellakaan halua osata tai oppia sitä sen suuremmin. Sanon vielä: ruotsi ei ole este millään tasolla, se on ainoastaan mahdollisuus! Älkää pelätkö sitä.

      En tiedä, jos on tullut joku muutos ihan viime aikoina tähän, mutta maisterin suorittaminen Helsingissä on oletus ja nyt muutaman vuoden aikana se on ollut mahdollista myös Vaasassa. Eli sitä ei ole edes ollut mahdollista suorittaa Vaasassa vielä jokusen aikaa sitten. Helsinkiin ei siis tarvitse hakea mitään maisterinsuoritusoikeutta tms.

      Vaasan yksikkö on paljon pienempi kuin Helsingin; vrt. vaikka sisäänpääsymääriä (n. 40 vs. 220). Tai Justus (Vaasan opiskelijajärjestö) 25v vs. Pykälä (Helsingin) 81v. Vaasassa ei tietenkään siis tehdä kaikkea yhtä isolla volyymillä eikä meillä ole esim. Spexiä jne. Vaasan yksikön pienuuden takia koen, että meillä on oikein tiivis ja hyvä henki. Kaikki tuntee toisensa. :)

      Meillä on sama tutkintorakenne kuin Helsingin puolella eli samat pakolliset aineopinnot ja tentit samaan aikaan. Tenttivastaukset lähetetään Vaasasta Helsinkiin samoille tehtäväntarkastajille tarkastettavaksi kuin siellä olevien opiskelijoiden. Helsingissä järjestetään enemmän valinnaisia kursseja, ja käsittääkseni vaasalaisetkin saavat osallistua niihin, mikäli vain aikataulut antavat myöten. Luennoitsijat ovat mistä milloinkin, välillä Turusta tai Helsingistä tai ihan täältä Vaasasta. Myös verkkoluennot (live-lähetys HKI luentosalista) ovat olleet tietyillä kursseilla mahdollisia.

      Sisäänpääsyrajat Vaasaan ovat olleet viime vuosina juuri ne kriittisimmät pari pistettä alhaisemmat kuin Helsingissä, sekä sisäänpääsyprosentti ihan hiukan korkeampi. Kaikki tilastot löytyy Helsingin yliopiston sivuilta. Yhtä paljon tänne kuitenkin joutuu lukea kuin Helsingin puolellekin. Ne pari pistettä sinne tänne antaa enemmänkin anteeksi huonon tuurin.

      Notaarin papereiden merkintöjä en tarkalleen tiedä, Helsingin yliopisto niissä ainakin lukee. :)

      Kannattaa lukea kaikki info mitä aiheesta löydätte yliopiston sivuilta ja muualta internetin ihmeellisestä maailmasta, mikäli punnitsette hakemista näiden välillä. Sama tutkinto, samat aineopinnot, samat tentinsuorittamistavat, samat tarkastajat, sama yliopisto...

      • vieläjatkoa

        Unohdin mainita, että kirjallisuus löytyy aina suomeksi. Ruotsinkielistä tutkintoa suorittaville on hankaluutena se, ettei kirjallisuus ole läheskään yhtä kattava, jolloin huonostikin suomea osaavat joutuvat lukea suomenkielisiä kirjoja, käännettävä ne omalla tavalla ruotsiksi / ymmärrettäväksi ja vastaamaan tenttiin ruotsiksi. Mutta tämä on ihan joka oikiksessa Suomessa. Tilanne taitaa kuitenkin olla parempi kuin muutamia vuosia sitten.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta

      Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee
      Maailman menoa
      415
      1740
    2. Miksi jollain jää "talvi päälle"

      Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli
      Maailman menoa
      176
      1370
    3. Minua itkettää tämä tilanne

      Meidän pitäisi jutella. Eikö niin? Miehelle.
      Ikävä
      105
      1368
    4. Miksi koulut pakottavat

      Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja
      Maailman menoa
      117
      1285
    5. Mitkä oli suurimmat

      Syyt mihin hänessä ihastuit alussa ja pikkuhiljaa tunteiden edetessä
      Ikävä
      45
      1036
    6. Minulla oli tunteita

      Tein itsestäni pellen. Sait hyvät naurut ja minä 💔
      Ikävä
      63
      946
    7. Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024

      Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit
      Suomi24 Blogi ★
      0
      910
    8. Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!

      Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s
      Maailman menoa
      92
      881
    9. Se katse silloin

      Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt
      Ikävä
      32
      866
    10. Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?

      Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!
      Ikävä
      114
      859
    Aihe