onko todellakin totta että jos virikoneessa on teräskiertokanget niin pakkasessa rauta kutistuu huomattavasti enemmän kuin alumiini ja näin kanget lyhenee ja puristus pienenee koska mäntä ei käy korkealla?
alumiini kiertokankia kehiin vai?
alumiini kiertokankia kehiin vai?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Alumein se vasta kutistuukin,kannattaakin pakkasella eritoen rengaspaineita lisätä aluvanteille, ettei ilimat karkaa.
Kato tuosa.
Materiaalien lämpölaajenemiskertoimia[1] Materiaali Kerroin ·10−6 1/°C
Alumiini 23
Hopea 19
Kupari 17
Rauta 12
Tilavuuden lämpölaajenemiskerroin
alumeini
Metrin mittaisen alumiinitangon pituus kasvaa yhden asteen lämpötilan nousun seurauksena 0,000 023 metriä, eli 0,0023 cm, eli 0,023 mm. Muutos on varsin vähäinen, mutta jos lämpötila nouseekin sadalla asteella, kasvaa alumiinitanko 100 * 0,023 mm = 2,3 mm, jonka jo huomaa silmämääräisesti. 10 metrin tanko kasvaa siis vastaavasti 2,3 cm.
Ajattelitko heti kylmiltään ottaa täydet tehot moottorista, vai miksi luulit, että asialla olisi merkitystä sinulle. Moottorin käydessä normaalilämpöisenä kiertokanget ovat kuitenkin saman pituisia pakkasella ja helteellä.
Eikös virikoneissakin ole termostaatti mikä pitää moottorin lämpötilan samana kesät talvet, vai oliko kyse ilmajäähdytteisestä virikoneesta. Kenties Kuplasta?
Kuplassakin oli termostaattiohjattu ilmankuristin puhallinjäähdytyksessä.
Tuo avauskysymys on selkeästi jonkun tekniikasta innostuneen ala-asteikäisen koulupojan pähkäilyn tulosta ja syytä ottaa sellaisena. Hyvä kun pohtivat asioita ja kysyvät kun oma ymmärrys ei riitä.
Happea moottori saa huomattavasti enemmän, joten teho on sama pienemmällä männälläkin.
Nyt ollaan elämän tärkeiden asioiden äärellä, toivottavasti saamme pian oikean ja täydellisen vastauksen tähän jopa maailman rauhaa huojuttavaan ongelmaan.
vastaus on: kiertokanki lyhenee mutta vastaavasti sylinteri putki kutistuu= sama asia.
hanki saapin stroukkikitti veivit, ei veny eikä kutise ja saat 2.5 bemmistä 3.0 koneen
kyllä tuossa lämpötilassa yleensä isommatkin vehkeet kutistuu senttisotalla.
Minun vaatimattoman käsitykseni mukaan moottorin kaikki oleelliset osat ovat yleensä rautapohjaista metallia, joten lämpölaajeneminen/-kutistuminen vaikuttaa niihin kaikkiin samalla tavalla. Koko moottori elää lämpötilan mukaan samaan tahtiin. Lämpötilanvaihtelut eivät siis vaikuta oleellisesti puristussuhteeseen.
No, alumiiniakin toki on käytössä, se myönnettäköön.
Mutta: hyvä tapa vaatii, että moottorista otetaan tehoja kunnolla ulos vasta sen saavutettua oikean käyntilämpönsä, joka on helteellä ja pakkasella aivan samoissa lukemissa.
We can fix that engine and little tune up for 100 thousands dollars!
i can paint kilikali paint all yours cars!
eiihhh...poijjaat! bloki on valurautaa bemarissa ja kansi alumiiniä,välissä on LÄMMÖNTASOITTAVA TIIVISTE! jos sitä ei olisi niin adamantiumiset kiertokanget pamahtas venoihin ja kättelytilanne tapahtuisi ja öljysumut lentäs patoputkesta.
tiivari estää lämpöerot!
Pakkasessa ilma on tiiviinpää ja silloin hyötysuhde korkein joten tehoa pakkasella enemmän .
Coolerit turhia -25 pakkasessa .
Metallien laajenemiset tai supistumiset ei merkitse teholaskua autoissa
Mitä kylmenpi niin ilma aina tiheämpää = enemmän tehoa .
ei mene noin,ladaani annoin talvella kylmää ilmaa niin kaasarin kurkku jäätyi ja tehot vex! laitoin pakosarjalämmönpäälle ja hups 60 hummaa oli taas tienpäällä irti raivokkaana.kylmätappaa
Kyllä se on totta, mutta muista sekin myös että välitykset muuttuu kun on pakkanen. Vanteet ovat alumiinista tai raudasta.