Olemme katselleet omaa asuntoa jo pitkään ja punninneet vaihtoehtoja. Emme haluaisi kuitenkaan elää kituuttaen elämämme loppuun asti suurissa veloissa, vaan haluaisimme myös elää.
Olemme molemmat reilusti yli 3-kymppisiä, toinen osapäivätöissä, toinen vakuituisessa kohtuuhyvässä palkkatyössä. Lapsia ei tule, joten ainakaan ok-talo ei ole ehdoton valinta.
Laskimme, että pintaremontoitava 56 m2 kaksio n. 5 km keskustasta, 1990-luvulla valmistuneesta kerrostalosta olisi meille paras vaihtoehto. Taloyhtiössä vastike 417 eur, vesimaksu yht. 50. Eli kaikkiaan 467. Asuntolainan korot 150 eur/ kk. Eli kulut 617 eur/ kk. Asuntolainen lyhennys: 670 eur/kk.
Toinen vaihtoehto olisi asua vuokralla vaimoni tädillä keskustassa, remontoidussa 47 m2 kaksiossa. Vuokra 640 eur/ kk. Ei velkaa, matkoissa säästäisimme n. 120 eur/kk.
Omistusasunto on aina ollut se mitä haluamme, mutta nyt kävimme miettimään miksi? Meillä ei tule olemaan perillisiä, emmekä näe että alkaisimme tekemään bisnestä kodillamme ennenkuin pakko. Haluamme elää ja nauttia kun olemme vielä terveitä ja halukkaita kokemaan elämää. Matkustella ja kerätä muistoja mielummin kuin istua koto-Suomessa maksellen velkoja.
Niinpä päädyimme tädin vuokrakaksioon, ja varasimme samalla matkan Intiaan. Säästön mitä asumiskulujen erotus on (n. 1100) laitamme vuosittain talletukseen/rahastoihin.
Näin sitä paantuneen omistuasumista kumartavan mieli muuttuu kun miettii mitä elämältään haluaa.
Olemme molemmat reilusti yli 3-kymppisiä, toinen osapäivätöissä, toinen vakuituisessa kohtuuhyvässä palkkatyössä. Lapsia ei tule, joten ainakaan ok-talo ei ole ehdoton valinta.
Laskimme, että pintaremontoitava 56 m2 kaksio n. 5 km keskustasta, 1990-luvulla valmistuneesta kerrostalosta olisi meille paras vaihtoehto. Taloyhtiössä vastike 417 eur, vesimaksu yht. 50. Eli kaikkiaan 467. Asuntolainan korot 150 eur/ kk. Eli kulut 617 eur/ kk. Asuntolainen lyhennys: 670 eur/kk.
Toinen vaihtoehto olisi asua vuokralla vaimoni tädillä keskustassa, remontoidussa 47 m2 kaksiossa. Vuokra 640 eur/ kk. Ei velkaa, matkoissa säästäisimme n. 120 eur/kk.
Omistusasunto on aina ollut se mitä haluamme, mutta nyt kävimme miettimään miksi? Meillä ei tule olemaan perillisiä, emmekä näe että alkaisimme tekemään bisnestä kodillamme ennenkuin pakko. Haluamme elää ja nauttia kun olemme vielä terveitä ja halukkaita kokemaan elämää. Matkustella ja kerätä muistoja mielummin kuin istua koto-Suomessa maksellen velkoja.
Niinpä päädyimme tädin vuokrakaksioon, ja varasimme samalla matkan Intiaan. Säästön mitä asumiskulujen erotus on (n. 1100) laitamme vuosittain talletukseen/rahastoihin.
Näin sitä paantuneen omistuasumista kumartavan mieli muuttuu kun miettii mitä elämältään haluaa.
Vastaukset 88
Vanhimmat
Koska ei ole lapsia, ei kannata sitoutua olemaan Suomessa ja maksaa velkoja. Lapsiperheessa arki on kotiin ja sen lahiymparistoon sidottua ja siina samalla on helppo maksella pois omistusasunto. Kun ei ole perillisia, ei ole tarvetta omaisuuden kasaamiseenkaan. Lisaksi matalampipalkkaisille ei itsestaan kerry kalliissa Suomessa oikein minkaanlaista maksuvaraa, joten se pieni marginaali kannattaa kayttaa omaan elamaan.
Hyva valinta sellaiselle joilla lapsia ei ole. Uskoisin teidan poistuvan aikananne kokonaan Suomesta, koska jo nyt teita kiinnostaa Kanarian sijasta Intia.
Well, allekirjoittanut ei ole hankinut omaisuutta lapsia varten. Olosuhteet ovat 30v sitten olleet otolliset asuntosäästämiselle ja hinnat saavutettavissa ilman megalainoja. Nyt meillä on velaton arvoasunto pienellä vastikkeella hyvien palvelujen lähellä. Valintaan vaikutti hissi ja alhainen vastike, mistä selviää vaikka jäisi yksin. Vuokra-asunnossa ei pienellä eläkkeellä pärjäisi.
Heh, ihan hyvä valinta sellaiselle, jolla on täti, joka omistaa kaksion keskustassa ja suostuu vielä vuokraamaan sen alle markkinahinnan. Olette onnenpekkoja. Suurimmalla osalla ei ole sellaista tätiä ...
Tarinan lopuksi täti tietysti muistaa teitä testamentissaan ja lahjoittaa asunnnon teille omaksi.
Ota kuitenkin huomioon että se maksettu velka on pääkaupunkiseudulla pysyvää omaisuutta. Jos velan takaisinmaksu kuten itsekin laskit on mitoitettu siten että elämiseenkin jää kivasti rahaa, niin mikäs siinä on maksellessa loppuelämän asuntoa itselleen.
Muistakaa nyt kuitenkin se että tekin olette joskus köyhiä eläkeläisiä. Tulot on noin puolet nykyisistä tuloistanne. Tätikin on siinä vaiheessa kuollut ja joudutte maksamaan oikeata markkinahintaa vuokra-asunnosta. Silloin ei paljon matkustella tai käydä ravintoloissa.
Meille tämä omistusasunto on myös oma eläketurva. Tilanteesta riippuen se realisoidaan eläkeiässä tai jätetään perinnöksi lapsille.
Kuka muuten sanoi, että oma asunto on ainoa keino tehdä eläkkeelle rahaa. Ne jotka ei tiedä, tekee matkoja Espanjaan, me muut Karibianmeren taa...
Ja mitä elämää on enää 7-kymppisenä? Omat vanhemmat ei liiku missään, istuu hotlassa ja laskee mitä saa halvalla, vaikka voisivat ostaa loistokolmion Hgin keskustasta ja tehdä maailmanympärimatkoja, nyt kun se oma iso talokin on jo myyty. Mutta ei nuo entiset velalliset enää osaa elää muuta kuin arkea.
Eli samaa mieltä aloittajan kanssa, Nyt ne rahat kannattaa laittaa itseensä ja pieni siivu oikeille sijoittajille.
Tuossahan oikeastaan laittaa rahaa kolmeen kohteeseen, joista kaksi siivua sijoittajille, isompi siivu sijoitettavaksi menee vuokranantajalle, pienempi siivu muuhun sijoitukseen ja loput itselleen. Esim. 650 eur/kk menee vuokranantajan sijoitettavaksi, 200 eur menee rahastoon / vast. ja 350 eur sijoitetaan itseensä. Näin kaikki ovat tyytyväisiä, vuokranantaja saa vuokratuottoa eli tuottoa sijoitukselleen edelleen sijoitettavaksi itse saa myös vähän ja vielä vähän jää säästöönkin. Rahat kannattaa laittaa useampaan kohteeseen ja yksi kohde voi toki olla vuokranantajan lompsa.
minustakin on kiva että teitä vuokralla asujia riittää. muistan sen joka kuussa hymyssäsuin. KIITOS!
Minäkin asun mielummin vuokralla. Huolettomampaakin tässä taloustilanteessa. Aikamoisessa kusessa ihmiset ovat asuntolainoineen, jos ja kun asuntokupla täällä puhkeaa. Kupla tulee puhkeamaan siinä vaiheessa, kun ihmiset eivät enää uskalla ottaa lainaa ja ostaa asuntoja/vaihtaa aina suurempaan omistusasuntoon. Siihen tuskin on hirveästi matkaa tällä talouspolitiikalla. Eliitti rypee rahassa ja duunarit ajetaan koko ajan vain ahtaammalle. Itse muutan ulkomaille lähitulevaisuudessa. En näe, että täällä on enää tulevaisuutta. Surullista :(
Jos ostaisin nykyisen vuokra-asuntoni, asuimiskuluni nousisivat aivan älyttömästi. Vuokra nyt 650 €/kk. 200 000€ asuntolainaa 25 vuoden maksuajalla tekee noin 850-900€/kk vastike n. 200€/kk, yhteensä 1050-1100 €/kk, ja lisäksi kaikki remonttilainat, mitä 25 vuoden aikana väkisinkin tulee. Takaisin maksetun lainan loppusummaksikin tulee noin 300 000€, plus vielä ne vastikkeet ja remonttikustannukset, niin 200 00 euron asunnosta tulee maksaneeksi 400 000€. Laskekaa itse, jos tuntuu hullulta. Ja mitenkään ei voi olla varma, että asunnosta ikinä omansa saisi takaisin. Sen sijaan, että maksaa lainaa, kannattaa mielestäni mielummin laittaa rahaa säästöön. Miettikää millainen potti on tilillä 25 vuoden kuluttua, jos joka kk laittaa syrjään tuon erotuksen eli 400-450€, ja tietysti sellaiseen paikkaan, että säästöt kasvavat korkoa. En tajua mistä suomalaisten asunnonomistushinku oikein johtuu. Vuokralaisena on helppoa, koska jos joku asia asunnossa brakaa, vuokranantaja tai taloyhtiö on velvollinen hoitamaan asian kuntoon.
Muutenkin olen sitä mieltä, että ottamalla suuria asuntolainoja, ihmiset ovat tietyllä tapaa loukussa. He tekevät kaikkensa, jotta lyhennykset tulee maksettua. Suostuvat esimerkiksi huonoihin työehtoihin. Pimeintä on, että jotkut käyvät kokopäivätyössä vuosia, saaden vain 9€/pvä. Mielestäni kuntouttavaa työtoimintaa voikin hyvällä syyllä kutsua orjatyöksi.
Voi poikaa! Tulet katumaan tuota tyhmyyttäsi jo lähellä eläkeikää.
Ikätoverisi on jo siinä vaiheessa maksaneet omat asunnot ja parhaat jopa kakkosasunnot ja vuokra-asunnotkin.
Ihmettelet jo silloin miten noilla on varaa matkustella ja vaihtaa uutta autoa. Hehän maksavat vain korkeintaan vastikkeen tai omakotiasujat pelkkiä käyttökuluja kun sinä poika makselet edelleen indeksikorotuksilla höystettyä vuokraa lähiössä ja rahaa ei jää juuri muuhun käyttöön.
Sinä saat olla sitä mieltä, ja tiedän että monet ajattelee kuin sinä. Jokainen elää elämänsä itselleen sopivimmalla tyylillä. Minä en yksinkertaisesti halua jäädä Suomeen, maahan jossa vähäosaisten elämästä tehdään helvettiä, samalla kun eliitti hyötyy tilanteesta ja nauttii aina vain suuremmista tuloista. Täällä yksityisen elinkeinon harjoittamisesta on tehty niin hankalaa ja kannattamatonta, että ei tässä ole muuta vaihtoehtoa, kuin vaihtaa maisemaa. Se on surullista. Mutta kaikkein surullisinta on ajatella, minkälainen kurjuus pienituloisilla eläkeläisillä on vielä edessään, näiden ahneiden ja korruptoituneiden päättäjien jatkaessa tuhoisia toimiaan. En enää pysty uskomaan, että eduskuntaan saataisiin sellainen porukka, joka ajaa Suomen etua, eikä kansainvälisen pankkiirieliitin (siionistien), EU:n (lähinnä Saksan) ja monikansallisten suuryritysten.
No eise tilanne muutu miksikään siellä ulkomailla. Samalla tavalla siellä joudut asumaan vuokralla ja jos johonkin tämän maailman metropoliin olet suuntaamassa kuten Lontoo, berliini, New York joudut pulittamaan 4-5 kertaisen vuokrahinnan kaukana kaupungin ytimestä.
En minä ainakaan ole kuullut maasta jossa asuntoja ilmaiseksi jaetaan sinne muuttaneille, ellet sitten ano turvapaikkaa jostain maasta epäasiallaisen kohtelun ja vainon takia:)
Aika kallis asunto, jos 650 euron vuokralla hintaa on 200000. Eihän vain joku muu maksa osaa vuokrasta? Esimerkiksi kaupunki?
Mutta siihen puuttumatta, minä ostin 15 vuotta sitten. Rahaa on mennyt jokseenkin tarkalleen sama määrä kuin vuokratkin tältä ajalta olisivat olleet. Kuluissa ovat mukana myös remontit tuolta ajalta. Bonuksena omistan nyt velattoman asunnon ja asumisen välitön hinta on alle 200 euron vastike kuukaudessa. Vuokrataso olisi nyt 600 - 650 euroa.
Sitähän en tiedä, kuinka kauan ehdin tästä nauttia. Pari-kolmekymmentä vuotta varmaankin. Hullu kumminkin olisin ollut, jos olisin jättänyt ostamatta.
Mitä sillä on enää väliä mitä autoa ajat kun oot ryppyinen ja vanha. Siksikö sitä omaisuutta te pienet kartutatte että saatte näyttää muille. Pentuja...
Muuttuu se olennaisesti. Erityisesti ostovoima kasvaa ja samalla yleinen luottamus talouteen ja tyopaikan sailymiseen. Isompipalkkaisilla myos veroaste laskee rajusti. Joku tavanomainen DI hankkii Suomessa 5000 euroa ja saa kateen 3500. Euroopassa 10 000 ja netto 7000. Tuplamassit ja halvemmat hinnat, asunto sailyttaa arvonsa ja mies tyonsa.
Omistusasujien Suomessa pitaa vanhana tajuta ajoissa luovuttaa asunto lapsilleen, ennen hoitoihin joutumista. Rahat jemmaan ja persaukisena sitten hoitoihin. Muuten varat otetaan pois hoitokulujen kattamiseksi. Tuon harva ymmartaa ja asia tulee aina vain raikeammaksi Suomen alati koyhtyessa.
Omien kokemuksieni mukaan elaa kannattaa maksimaalisesti koko ajan. Silti lapsiperheen kannattaa ostaa asunto kun sen maksaa siina ohessa kun muutenkin on lukittu paikalliselamaan.
Ne joilla ei nuorena ollut varoja matkoihin, eivat vanhemmiksi ja velattomiksi tultuaan osaa matkailla tai tehda mitaan muita irtiottoja. Ihmismieli kivettyy jos saastaen elettava velka-aika on pitka kuten vaikkapa 15 vuotta. Siita ei enaa myohemmin velattomanakaan irrota kuin Kanarialle kerran vuoteen, jos sinnekaan. Lisaksi velkaisena opittu noyra orjuuntuminen tyoelamassa pienentaa ansiotasoja ja lomiakin on vain viisi viikkoa.
Ja hei. On aivan eri juttu asua New Yorkissa, Berliinissa tai Lontoossa vrt. Helsingissa. Helsingin tapaisia kaupunkeja maailmalla ovat Irkutsk, Novgorod, Murmansk ja lampimammassa Tirana.
Asun Etelä-Helsingissä, reiluhkon kokoisessa yksiössä. Vuokra on suht kohtuullinen, koska olen asunut tässä kämpässä jo vuosia, ja maksanut vuokrat aina ennallaan, niin vuokranantaja ei ole varmaan sen takia viitsinyt vuokraa korottaa.
Vaikka tuo vuokrasi pysyisi koko tuon 25 vuotta samana (ei tule pysymään) niin maksat silti tuossa ajassa pelkkää vuokraa sen 200t€, eikä sinulle jää siitä mitään muuta kuin kasa kuitteja.
Kukin toki tyylillään. Monille vuokralla asuminen toki on parempi vaihtoehto ja syitä siihen on monia, mutta halvempaa se ei missään tapauksessa koskaan ole.
Ihan kuin et olisi viitsinyt lukea tuon jeejeen kirjoitusta kokonaan.
No kyllä kerrostaloasunnon remontteihin menee kauheasti rahaa.
1) Putkiremontti 2) Julkisivu- ja parvekeremontti 3) Kattoremontti 4) Hissit ym.
Tuossa ehkä kalleusjärjestyksessä.
Kyllä siitä vielä tulee kovia remonttikuluja, kun taloyhtiö päättää tehdä esim. putkiremontin tai julkisivuremonti tai kattoremontin.
Halutaan tehdä kärpäsestä härkänen...?
1) ~30v välein, hinta riippuu ihan taloyhtiön koosta. ~15-20000e/asunto
2) ~15-20v välein. Silloinkin kyseessä useimmiten paikkauksia ja maalauksia. Lisäksi isompi julkisivuremontti kun talolla ikää +40v.
3) Ellei kyseessä ole huopapintainen tasakatto, niin en olisi kovin huolissani. Korjaus-/huoltoväli 10-20v?!
4) Perushuoltojen ja tarkistuksien lisäksi hissit kyllä yleisesti kestää vuosia ja vuosikymmeniä. Hissien ikä 20v+
Siinä olet kyllä oikeassa, että nämä edellä mainitut kannattaa pitää mielessä, mutta kuka oikeasti ostaa sellaisen asunnon, johon on tulossa putkiremontti tai isompi julkisivuremontti ~5v päästä? Hintaan se ei vaikuta alentavasti kuitenkaan kuin max. 10-12te.
20v vanhan kerrostalokämpän jos hommaa, nii mahdollista hissiremppaa ja perus huoltomaalauksia/-paikkauksia lukuunottamatta ei pitäisi olla isompaa remonttia edessä ainakaan seuraavaan 15 vuoteen... mikäli siis kiinteistö on asianmukaisesti hoitettu.
Lisäksi tällähetkellä pankit myöntävät lainaa (vielä) sen verran löyhin perustein, että mikäli vain tietää asuvansa samalla alueella seuraavat 5v (tai yli), niin asunto kannattaa ostaa, ei vuokrata. Usein miten korko+lainanlyhennys+yhtiövastike on kuitenkin saman suuruinen kuin alueen yleinen vuokrataso.. ellei jopa alhaisempi. Kiinteistöt ovat muutenkin hyvä bisnes. Kahden asutun vuoden jälkeen ei myyntivoittoa tarvitse ilmoittaa (ja laittaa siis verotukseen). Ja voittoa tulee "pari tuhatta" euroa "pakostikin", mikäli ostaa asunnon esim. PK-seudulta, Tampereelta, Turusta, Kuopiosta, J-kylästä tai Oulusta. Haja-asutusalueet ovatkin sitten jo toinen juttu... (mm. Kaakkois-Suomi)
Jossain oli mainittuna sana "hintakupla". Sen verran olen alalla ollut ja hintoja seurannut, että ei.. sitä ei ole tulossa, ei vielä näillä hinnoilla. Hintojen pitää nousta hektisillä paikoilla vielä 20-25%, jotta se olisi todennäköisempää... Lisäksi pankkien korkojen+marginaalien pitäisi nousta nykyisestä paljon. Myös pankkien lainanmyöntämisperusteita pitäisi edelleen tiukentaa, jotta potenttiaalisia ostajaehdokkaita ei olisi enää niin paljon asuntoihin.
Laskette jotain todella pahasti väärin. Minulla on useita taloja ja vuokralla olen asunut vain silloin, kun olen muuttanut ulkomaille. Kiinteistöjä ei kannata ostaa suibnpäon, joten olen ensin tutustunut uuteen ympäristöön sitoutumalla vain kuukauden vuokrasopimuksen irtisanomisaikaan.
Järkevästi tehty investointi kiinteistöön maksaa itse itsensä. Talo, jossa enimmäkseen Suomessa ollessani asun, on maksanut hankintahintansa takaisin moneen kertaan. Kun asun ulkomailla, pistän sen vuokralle ja saan puhdasta tuloa keskimäärin noin 12.000 per vuosi. Vuokravuosia on ollut 15, kun taas kiinteistön hankintahinta oli euroiksi laskettuna alle 100,000. Mitä tämä kiintistö on minulle maksanut? Ei mitään.
Minullakin on kaksi linnaa ja kolme kartanoa, enkä kyllä tajua näitä persaukisia miten niillä on varaa matkustaa Intiaan.
Jännä vastike. Tuossa olisi about samalta etäisyydeltä tuplakokoinen asunto ja siinä yhtiövastike on saman verran: http://www.etuovi.com/kohde/9600562
Edes hitaskämpässä ei vastaaviin vastikkeisiin pääse oikein millään. Pitää olla jotain vikaa taloyhtiössä, minkä luulisi sitten näkyvän hinnassa. 200 000 luokkaa oleva hinta on ihan normaali tuon kokoisesta kämpästä heikohkolla seudulla, eli vähän pitäisi vielä tinkiä, jos yhtiössä on vikaa.
Aloittajan lähtöarvot ovat järjettömät.
Vastikkeen kuuluisi olla noin 200 - 250 eur.
Vuokra on alle markkinahinnan. Normaali noin 900 eur.
Noilla arvoilla kun vertaa niin saa todellisen tilanteen : Vastike 250 korot 150 = 350 eur versus vuokra 900 eur.
En ota kuitenkaan kantaa vuokra/omistusasumisen ihanuuteen/kurjuuteen.
Itse asiassa, JOS aloittajan arvot pitäisivät paikkansa, olisi vuokrakämppä hetkellisesti edullisempi, arviolta jotain 4-5 vuoden ajan. Sen jälkeen vuokrannousu olisi syönyt edun ja tietysti lainanlyhennysten vähentyessä korko laskisi. Eikä pidä unohtaa sitä vaihetta, jossa ollaan 50 -vuotiaita ja omistetaan (tai sitten ei) asunto. :)
On se hienoo olla omistaja ja ajaa mersulla :) Aattele nyt 50 v ja omistaa! Paljon mukavampi tunne kuin olla 50 v. jolla on ystäviä ja kavereita tupa täynnä.
Niin, eihän tietenkään missään tapauksessa voi olla ystäviä ja kavereita jos omistaa asuntonsa!
Taitaa olla vuoriaispiireissä vähän sellainen hullunkurinen käsitys, että kun itse ei suostuta katkeruudesta johtuen olemaan omansa ajoissa ostaneiden kavereita, niin ei sitten kukaan muukaan :D
Ehkä käsitys kavereiden kyläilystä on se, jossa levitetään ensin sanomalehtiä lattioille ja laitetaan verhot ikkunoiden eteen (tai onko tuo nyt niin tarpeen vuokraluukussa)...
Totta kyllä, että on oikein mukava sekä omistaa oma asuntonsa, että ajaa mersulla. Tosin pakko kyllä myöntää, että on alkanut vähän kutittelemaan tuo mersun päivitys uudempaan ja miksei vähän isompaankin... Taloudellisesti ei kovin järkevää, mutta kun on ajoissa ostanut oman, on tarvittaessa vähän varaa panostaa myös mukavuuteen.
Minulla on Mersu täynnä kavereita
Vastaan vielä näille "omaisuuden kartuttajille" Meillä on siis ollut sijoituskohde, mihin olemme laittaneet vähän rahaa jo opiskeluaikana. Nyt otimme toisen hyvä kohteen, johon sijoitamme. Lisäksi talletamme rahojamme pahan päivän varalle. Emme siis kuitenkaan elä ihan pellossa, emme vain enää halua kesiverto-suomalaisen unelmaa pankkilainasta. Elämässä kun on muutakin.
Ja kyllä, täti on mukava kun antaa olla meidän vuokralla 100 eur edullisemmin kuin mitä markkinoilla pyydettäisiin. Toisaalta hän luottaa meihin ja voi aina tarpeen tullen pyytää apua kaupassa käyntiin ja muihin askareisiinsa. Nyt jo vaimoni käyttää häntä kerta kuussa kauempana sukulaisellaan. Solidaarista ja vastavuoroista :)
Luuletko sitten, ettei minulla ole sijoituksia? Onhan niitä kertynyt, ja varsinkin sen jälkeen kun laina tuli maksetuksi. Lähes 500 euron säästö kuukauden asumiskuluissa auttaa sijoittamisessa aika lailla.
Tuollainen täti kyllä olisi kiva, mutta kun ei ole sattunut sukuun.
Heh. En siis kilapillut tai isotellut mitenkään.. mielestäni. Mutta onneksi sinä hoidit tämän.
Olettekohan te "omistajat" vähän samaa maata keskeneään. Kauhea tarve osoitella muita vähäisemmiksi? Ettekö saanut lapsen tarpeeksi äidin rakkautta, vai mistä tässä on kyse. Vai oletteko passattuja, omahyväisiä vieä nykyäänkin?
Ei passattuja, päinvastoin. Ehkä pikkuisen kateellinen kuitenkin olen siitä, että joillakin on täti, jolla on varaa tukea asumista. Se olisi vilpittömästi sanoen mukavaa, ja mukavinta se olisi ollut silloin kun lähdin tyhjin käsin kotoa. Mutta kun ei ole sellaista tätiä.
Kun on itse pitänyt pärjätä, se pistää harkitsemaan mikä on edullisinta. Kuten kerroin, omistusasumisella olen 15 vuoden jälkeen plussalla noin asunnon hinnan verran ja joka kuukausi tulee lisää. Siksi suosittelisin vakavasti miettimään sitäkin vaihtoehtoa. Vähintäänkin varautumaan siihen, että täti ei enää autakaan.
Niin. Elämässä joutuu tekemään jokainen oman valintansa. Ja kun on oppinut tuon solidaarisuuden kautta elämänarvonsa, ei ehkä osaa kaikesta ajatellakaan -mitä minä tästä taas hyödyn. Uskon vaan, että hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita. Ja niin kuin sanoin, emme ole asuntodiilereitä, mutta toki haluamme turvata vähän tulevaisuutta sitten kun menee hyvin. Kaikilla ei ole edes mahdollisuutta tähän.
Kun on elämässään nähnyt tarpeeksi huonoja kohtaloita, ei koskaan ylpisty alleviivaamaan itseään ja omaa elämäntapaa ainoana oikeana. Me ollaan kaikki erilaisia, ja sehän on vaan hyvä. Kunhan muistamme kunnoittaa sitä erilaisuutta kaikessa, peilaamatta jokaista ihmistä itseemme.
Minä en kyllä ymmärrä, mistä joillakin ihmisillä on tuollainen käsitys, että oma asunto tarkoittaisi samaa kuin että pitäisi kituuttaa loppuelämä jotain lainoja maksellen.
Me ainakin asutaan omassa, uudessa ja tilavassa ok-talossa. On tosi mukava tulla töistä kotiin ja laittaa tulet takkaan! Autotkin saa olla yön tallissa niin ne hurahtaa aamulla käyntiin pakkasista riippumatta. Kyllä ok-talossa on mukava asua ilman lapsiakin!
Lainojen maksuun meillä meni 10 vuotta. Sinä aikana ei reissailtu niin kovin paljon, eli käytiin vain kerran Thaimaassa, kerran Turkissa, kerran Espanjassa sitten jotain lyhempiä Tallinnan ja Tukholman reissuja. Sen 10 vuoden ajan keskityttiin töitten paiskimiseen eikä lomailuun.
Nyt kun lainat on maksettu, ollaan pidetty pitempiä vapaita ja käyty mm. maailmanympärimatkalla ja reissattu Karibialla ja Aasiassa eri paikoissa. Toki harrastetaan myös rahastosijoittamista ja maksetaan eläkevakuutuksia.
Rahaa jää, koska asumiskuluthan meillä on vain noin 270 e/kk. Sähkölasku on n. 80 e, vesi 40 e, n. 80 e/kk on sekalaisia taloon ja remppaamiseen liittyviä kuluja, mm. maaleja, vetimiä ja tapetteja ja n. 70 e/kk kiinteistöveroa.
Meillä kutakuinkin samoilla mennään. 215 m2 ja kustannukset samat kun teillä + jonkin verran lainalyhennyksiä viä. Mutta 50% halvemmalla asutaan kuin vuokralla asuttaisiin. Jokainen lyhennys on kuin rahaa pankkiin laittasi. Ja niinhän se onkin.....
Ootte reilusti yli kolmikymppisiä ? Ja puhut reissaamisesta ? Itte oon 35 ja 13 vuotta reissanu joka vuos vaimonkaa niin että käytännön kaikki paikat nähty. Miksi jäähä intiaan, menettekö maksimoimaan kurjuutta? Koko tämän reissamisen ajan tietty maksettu asuntoa pois, nyt 72k jäljellä ja pari mukulaa siunaantunu parin viimisen vuoden aikana. 8vuoden päästä ku talo maksettu, lähdemme sitte tenaville näyttään suosikkikohteemme. Hauska vaan ettei reissuillamme ikinä alennuttu kanarialle/kreetalle/thaimaaseen.
Jokainen kai tulotasonsa verran. Yksi asia ihmetyttää tällä, aika paljon ok-asujia joilla koko ajan tarve todistella olevansa muita parempia. Onko noin paha olla, ettäenää raha lohduttaa?
Ihan sivuhuomiona, Kreeta on jopa osittain kokemisen arvoinen kohde. Joku vajaa viikko menee oikein mukavasti autoillessa saarta ympäri.
Mikä vika kanariassa on? :D oikein mukava ja sopivan lämmin paikka
Hyvä päätös. Se, mikä ei tuota mitään, sitä on turha omistaa. Omasta ei muuta olekaan pitkällä juoksulla kuin kuluja. Ja mitä elämää se on, että vain tuijottaa seiniä ja tajuaa ettei ole varaa mihinkään, mutta asunto on sentään "oma" ja haaveillaan sitku elämästä, kun asunto on maksettu.
Tuo kuvailemasi sitku -elämä ei ole yhtään sen huonompi vaihtoehto kuin joku toinen. Kummallista, ettei enää saisi ajatella tulevaisuutta lainkaan tai suunnitella asioitaan kuten taloudellista tilaa, eteen päin. Pitäisi niin trendikkäästi elää hetkessä. Just joo!
Hyvin harvoin on tilanne se, että tuijottelee seiniä ja mihinkään muuhun ei ole varaa kuin asuntoon. Usein on nimittäin päinvastoin. Me olemme asuneet reilussa 150 neliöän omassa omakotitalossamme yli 20 vuotta ja asuntolainaa olemme maksaneet noin 400 euroa kuukaudessa; millaisen asunnon saisit 400 euron vuokralla??
Vuokralla olemalla parjaat kaltaisenasi koyhana paremmin. Koyhat ovat koyhia syysta. Alemmat sosiaaliluokat ovat tyhmia seka laiskoja ansaiten siten koyhyytensa. Jos et tajua tyhmyyttasi muuttaa maasta, kenties oppimivaikeudet kielessa tai mielessa, niin olet ansainnut asemasi pahnan pohjimmaisena.
Mina kun tajusin aikanaan myyda kuplan huipulla saavuttaen varallisuuden, josta te koyhat vain uneksitte. Miljonaarina taalla lammossa halveksin tyhmia ihmisia, nauraen heidan koyhyydelleen seka asemalleen. Olette kurjuutenne ansainneet.
Miksi hyvinvoivat ja taloudellisesti pärjäävät ihmiset ovat niin ylimielisiä ja niin katkeran oloisia? En ymmärrä. Hienoa, että Suomen kaltaisessa verotuksen "mallimaassa" on ihmisiä, joilla menee taloudellisesti hyvin, se kannustaa myös minua, köyhempää, tekemään parhaansa.
Myötätunto huonommin pärjääviä kohtaan ei ole sinulta mitään pois. Vai jäytääkö mieltäsi pelko asemasi menettämisestä?
Vitun urpo kapitalistipaska sikanatsi. Sä oot kyllä ihan pimee. Tollasia urpoja mä vedän pataan mennen tullen. Sopisit jonnekin homojen panopuuksi. Sais susta ylimääräiset luulot lähtemään.
Whoknowsshit ylitti taas kompleksisen itsensä. Kuinka joku voi olla noin yksioikoinen ja puusilmäinen näkemyksissään. Säälittävä tapaus.
Minullakin ensimmäisenä kiinnittyi huomio aloittajan yhtiövastikkeen määrään. En missään nimessä kävisi edes katsomassa asunto-osaketta (alle 100 m2), jossa on hoitovastike yli 200 euroa.
Minulla on 25-vuotiaasta (olen nyt 57-vuotias) saakka ollut omistusasunto, tällä hetkellä 2 sijoitusasuntoakin. Velkaakin on mutta ei se vaikuta elämääni millään tavalla, säästöönkin jää. Näihin kaikkiin lainanhoitoihin ja yhtiövastikkeisiin (maksan siis kolmea yv) ei mene edes sitä 40 % nettotuloistani mitä yleisesti pidetään rajana. Olen siis yksin elävä, lapset on aikuisia.
Nuoriso tässä ketjussa vähän naureskelee 50 v ja 70 vee, että sitä ollaan haudan partaalla eikä sen ikäisenä enää elämästä osata nauttia eikä tarvita mitään. Minun vanhemmat oli sitä sukupolvea jolloin koko ikä säästettiin ja nuukailtiin, maksettiin kamalaa korkoa, toisaalta inflaatio söi lainat. Kyllä me nykyiset "vanhukset" osaamme kuluttaa ja sijoittaa, matkustella ja nauttia palveluista.
Vaikka lapsia ei ole eikä tule, omistusasunto on sijoitus enkä ymmärrä miksi maksaa vuokraa jos vain on mahdollisuus päästä omaan kiinni. Aina sen voi pistää vuokralle kun lähtee muualle tai myydä ja omansa saa pois.
Pääkaupunkiseudulla voi olla pelkkä yhtiövästike 300-500€ ja siihen rahoitusvastike päälle mutta on paljon ermontteja tehty. Itse asun vantaalla rivarikolmiossa ja vasteke 77m2 kämpästä 295€ ja omsata mielesta kohtuullinen mutta on alueella 100m2 kämppiä jossa vastike melekin 500€. Neliölle vasteke voi olla 5-10€ välillä ja se siitä.
Ei kannata ostaa omaa asuntoa. Vittu mikä vapaus on laittaa kaikki rahat haisemaan ja nauttia elämästä. Joku pieni velka sinne tänne, mutta ei isoa huolta. Jos jää telkkalaina maksamatta voivat ihan rauhassa hakee sen pois. Buahhahaa.
Joo onhan se vapaus maksaa vuokraa kolme kertaa enemmän kuin vastiketta.
Ei ole ihme, jos jää pikkulainatkin hoitamatta tuolla ÄO:lla.
Onks keijon kiljut jo valmiit? Vedetään perseet ja käydää pamputtaa paviaanei pataan!!
Missä voi ollaa 56m2 kaksiossa olla vastike 417€ kun itsellä 77m2 tivarikolmioa ja vastike 295€ niin kaksiossa ei vastike ole kuin 100€ luokkaa. Pitää muistaa että kun asut 10v vuokralla niin olet vuokrina maksanut yhden asunnon hinnan ja jos olisit maskanut omaa niin varallisuus kasvaa ja kun lainaa on maksettu niin voi ottaa asuntoa vastaan lainaa jos tarttee.
Ei reilu 400 ole lainkaan tavaton kokonaisvastike kaksiossa jos taloyhtiossa on hiljattain tehty kaikki perusremontit. Toki ostohinta on silloin ollut ehka vain 40% uuden vastaavan osakkeen hinnasta.
Jos keskusta-asuntoa etsii itselleen asunnoksi, juuri tuollainen tuleva remonttikohde on hyva. Hinta on alhainen, hyvinkin 20 000 halvempi kuin ostohinta + remonttiraha vrt. jo saneerattu. Sijoittajia ei kiinnosta koska on tulossa kayttokatkoja vuokraustoimintaan jne. Omia varoja ei tarvitse kiinnittaa arvonnousuun, sen kuin maksaa rahoitusvastiketta ja lisaa sen kuukausittain asunnon laskennalliseen arvoon mukaan. Vastikkeeseen saa jopa asumistukea jos tilanne on sellainen.
Uusi tuleva ostaja aikanaan paattaa itse maksaako yhtiolainaosuuden heti pois vai ei. Ostajia on enemman jos yhtio on remontoitu ja tarvittava henkilokohtainen pankkilaina on rahoitusvastikkeen ansiosta matalampi.
Ne jotka ilakoivat matalista vastikkeista rivareissa tulevat kylla aikanaan nakemaan saiturimaisen yhtiokokouksen ja sen valitseman hallituksen saastoillaan aiheuttamat vahingot. Tyypillisimpia lienevat salaojien tukkeentumisesta johtuvat alustaongelmat, ammattitaidottomasti tehdyt kattolumityot ja niiden aiheuttamat vesivuodot, Liian pitkalle venytetty puuosien hoidon laiminlyonti, piha-alueiden apeus kun piha-suunnittelijan ammattitaitoa ei ole raaskittu hyodyntaa ja lasten leikkialueen ylivertainen surkeus.
Ainoa joka voi hyodyntaa leikkipaikkaa on hallituksen puheenjohtajan kissa paskantaessaan leikkipaikan hiekkalaatikkoon.
Pitää erottaa rahoitusvastike ja käyttövastike ja yhtiölainat pitää maksaa heti pois niin asumiskulut pysyy kohtuudessa.
Hienoa, että olette löytäneet "oman elämäntapanne". Se ei kuitenkaan ole ainoa oikea vaan jokainen meistä päättää itse asumismuotonsa ja sen, mikä kunkin elämässä on tärkeää.
Minä olen asunut ja tulen aina asumaan omistamassani kodissa. En sen takia, että se jäisi lapsilleni vaan ihan itseni takia koska ajattelen, että siinä missä maksan vuokraa vieraalle, voin laittaa sen saman rahan itselleni säästöön kun maksan asumisesta itselleni lainanlyhennysten muodossa. Laina-aikamme on ollut erittäin pitkä ja kituuttamista, ainakaan lainanlyhennysten takia, ei ole ollut.
En ole koskaan pitänyt matkustamisesta vaikka aikoinani paljon matkustinkin, erityisesti joku Intia ei kiinnosta pätkääkään. Joten laitan sitten mahdolliset ylimääräiset sellaisiin asioihin, joista nautin.
jep, jep. nyt vähän yli 60-v. on kivaa, kun on oma ja velaton asunto. pienipalkkaisina emme kuitenkaan joutuneet "kärsimään" vaan laina-aikana tuli myös matkusteltua maailmaa ristiin rastiin 2 -3 kertaa 2-3 viikon matkoja vuodessa. kuinka tämä oli mahdollista? ei ostettu joka vuosi muutamaa kertaa esim. merkkivaatteita tai harrastettu kulutusjuhlaa (esim. ravintolat, kulutusluotot) , ajettiin vanhoilla autoilla ym. ostettiin, kun jotain oikein tarvitsimme emmekä mitään turhaa,( ainoa turhuus, johon syyllistymme edelleen on molempien tupakointi). laitettiin säästöön, matkusteltiin ja nautittiin myös ravintolaelämästä ulkomailla paljon halvemmalla kuin suomessa olisi tehty. elettiin ihan normaalia elämää.
aikanaan päätimme näin, koska emme halunneet "lihottaa" vuokranantajia ja päätös osoittautui oikeaksi. vuokrarahaan ei tarvinnut ihan hirveästi lisää ja koko ajan maksoimme tavallaan itselemme, vaikka korkoa maksoimmekin. duunarihan ei pystynyt eikä pysty palkallaan ostamaan ilman velkaa.
nykyään emme myöskään halua rahoittaa sijoitusyhtiöitä ja olla pelko perseessä, koska käy köyhät esim. nokia. osakkeet romahtivat ja ainakaan tällä hetkellä ei olisi sijoituksilla paljoakaan saatavaa.
nyt olemme "sijoittaneet" 2:s asuntoon ulkomaille. näin pääsemme nauttimaan myös halvemmasta hintatasosta. tässä esimerkki sijoituksestamme: kerrostaloasunto 70m2 hinta 51.000e, valmistuu maalis-toukokuussa 2016. yhtiövastiketta ei ole vielä päätetty, mutta tulee olemaan 40-50e / kk. ei mielestämme lainkaan "paha" sijoitus.
oma kannattaa aina paremmin kuin maksaa turhasta, josta ei kuunaan tule saamaan atin latia, eikä se vuokravarmuuskaan ole taattua (en tarkoita sukulaisen omistamaa). koska tahansa voi vuokranantaja myydä asunnon alta (myös sukulainen) ja siinä sitten ollaan tuulenhuuhtoman peräpeilin kanssa. näin se vaan on.
perittekö tädin kun hänestä aika jättää? saattteko tämän nykyisen kämppänne perintönä tukevaisuudessa häneltä?
Osaketta (rivi, kerrostalo tms.) ei mielestäni kannata lainarahalla ostaa ollenkaan.
Ennemmin ehkä pieni omakotitalo, koska siinä on itsellä päätäntävalta remonttien ajankohdista yms. Ja lisäksi omakotitalossa ei ole vastikkeita. Miinuksena ehkä syrjäisempi sijainti keskustaan nähden, jos sitä nyt voi miinuksena pitää.
Itse meinaan etsiä pienen omakotitalon jostain syrjempää, kunhan vain saan rivarinpätkäni myytyä :) Luulen, että jokainen itse tietää parhaiten, kuinka asumisjärjestelynsä hoitaa, jossakin on kuitenkin asuttava, oli miten oli.
Että sellainen satu/tarina.
Ihan kiva ja kyllä moni haluaa tuottaa asuntosijoittjille, pakko kait on markinatalouden rahan kun kiertää..
Yhtiövastike on kauttamaan sama koska, se sisältää samat menot lämmitys valaistus varastotilojen huoltohoito kiinteistön huolto ja siivous. Koko maassa tällä hetkellä 4,5-5 €/neliö vesimaksut 25 €/kk/henkilö.
Meillä täällä Helesinkissä.. Snadissa...Tsadissa..no kuitennii piäkaapunkiseurulla kolmiossa vastike noin 4e/neliö ja vesimaksuennakko 15e/kk/henkilö. Todellinen vesimaksu on alhaisempi.
Eli vastike noin 300e/kk. Pari kerrosta alempana vastaava asunto vuokrattuna 1400e/kk.
Mutta kuka käskee asua kaapunnissa.
Ei tuo aloiitajan mainitsema vastike (56 m2 / 417 €) ole todellinen, vai sisältääkö se yhtiölainaa, jota lyhennetään rahoitusvastikkeella? Vai onko talo jollain julmetun hintaisella vuokratontilla? Kahden henkilön 50 € vesimaksukin on yläkanttiin, pitäis jäädä neljäänkymppiin. Keskimääräinen vastike tuon kokoisessa osakkeessa on korkeintaan 200 € luokkaa!
Tulee mieleen sekin, että omassa voi asua paljon edullisemminkin. Esim. meillä 1995 hankittu 100 m2 paritaloasunto at, jossa vastiketta ei ole lainkaan, vaan kaikki maksetaan puoliksi. Kahden hengan asumiskulut lämmityksineen ovat nykyään keskimäärin 200 € / kk. Talvella enemmän ja kesällä vähemmän. Hieman omatoimisuutta toki vaaditaan.
Velkaa ei penniäkään ja asunnon arvo tänä päivänä kuitenkin ~250.000 €. Maksetut lainat saadaan takaisin >kaksinkertaiisena, jos ja kun asunto joskus myydään. Ihan kiva eläketurva.
Halukkuus on häviäväistä.....
asijan toinenkin puoli on ero tilanteissa vuokralla asumus ei jää käteen toiselle osa puolelle kuin ok talo ei menekkään kaupan tuosta vaan niin tulee talovankila niin kuin tisellä pääsi käymään.
VOI ONPA KALLISTA.Itse asun 165 neliön omakotitalossa ja kult 600e/kk:si kun haluan joskus eroon myyn ja saan rahani takaisin.Vuokra rahaa et saa koskaan takaisin ja remontteja tulee myös kerrostaloasuntoihin.Taloyhtiä ottaa lainaa vastikkeet nousee ym Minun lainat sidottu vaik korot nousee ei vaikuta minun lainoihin
Olen asunut Helsingissä 30 vuotta eikä koskaan ole tullut mieleenkään ostaa asuntoa täältä.Eläkeikä koitaa aikanaan,toivottavasti ja sitten lähtö Helsingistä muihin maisemiin.
Otin asuntolainan heti töihin päästyäni. Nyt ikää 40, laina on maksettuja on kiva tulla omaan kämppään. Nyt kun lainan lyhennysrahat jäi omaan käyttöön niin se on melkein 700 euroa/kk. Nyt voi miettiä mitä sillä tekisi, säästöön on jäänyt ja pankista jo soittivat ja yrittivät myydä jotain sijoitustuotetta kun tuota rahaa vaan tulee tilille. Asunto-omaisuutta on alla n.150000euroa vaikka pahanpäivän varalle.
Vuokralla asuessa ei olisi 150000 euron pohjakassaa ja 700 euron ylimääräisiä tuloja. Vain tasaisesti nouseva vuokra ja tyhjät taskut.
Tätä ei palstan kebabilla elävät kaljaheebot ymmärrä. On paljon helpomi olla vuokralla ikävuodet 20-35 kun kuussa jää ehkä jopa 100e enemmän bisseen kuin omassa asuessa! Voi pojat se se on elämää kun voi vain bissetellä menemään ja nauttia elämästä!
Itsekin tässä päälle 30 ikävuodessa huomaan, että jos sinkkurallattelu olisi tähän saakka jatkunut, olisi tilanne aika ankea. Sitä sinkkubissettelyä pitäisi jatkaa hamaan hautaan, sillän oman ostaminen edellä mainituista syistä johtuen vasta lähempänä 40 ikävuotta tuntuisi hölmöltä, kun siihen mennessä sen oman olisi voinut jo maksaa kokonaan.
Kyllä se kalja itsellenikin ihan hyvin maistuu, mutta mukavampi sitä on omassa ja ajoissa ostetussa lipitellä.
Höh..... lämpövuorattu teltta, pikku lämpöpatteri öljyllä ja voi majoittua vaikka keskustaan. Kesällä aivan oivallinen ilmastoitu vaihtoehto. Paikan ja paikkakunnan vaihto helppoa. Roskista saa melkein tuoretta ruokaa. Ainoat asumiskulut talvella polttoöljyyn, joten kaikki sossun rahat voi sijoittaa mihin itse haluaa ja eläkepäivillä, on sitten varaa asua vaikka vuokralla ja syödä "parasta ennen" ruokaa. HKL:n kalustolla voi matkustella päivät pitkät ristiin rastiin eikä jännitystä puutu jos jättää liput maksamatta :)
Nykyajan -3-kymppiset eivät ole vielä sisäistäneet, että kun he joskus siinä 7-kymppisinä jäävät eläkkeelle, niin silloin ei enää ole olemassa nykyisen laajuista eläkettä. Eläke saattaa olla muutaman satasen kuussa ja loppu kuukausikohtaisesta rahatarpeesta pitää kattaa omista varoista. Vanhuuden päivän turva on oma asunto, jonka tuolloin voi "syödä" erilaisia rahoitusratkaisuja käyttäen. Runsaan eläkkeen ja perintöjen varaan ei nykynuorison kannata elämäänsä laskea.
Ostimme aikoinaan kaksion ja sitten ok-talon helsingistä. Olen aina ollut nuuka ja mm. en aikoinaan malttanut ostaa kahvia ja viineriä kun olimme korkeasaaressa käymässä. Ei ole ollut tarvetta kalliisiin asusteisiin eikä huonekaluihin. Kirpputoreilta ja TORI:la löytyy kaikkea tuota. Tämä on ollut täysin vapaaehtoista enkä kadu nuukuuttani. Tupakkaa ja viinaa en ole koskaan tarvinnut.
Vaikka en ole ollut koskaan ns. suurituloinen on minulla ollut aina rahaa kaikkeen mitä olen tarvinnut. En ole koskaan ostanut uutta autoa, mutta käytettyjä hyviä sellaisia kuitenkin, ei mitään mopoautoja.
Kun ihminen on nuuka nuoruudessaan, niin se nuukuus näyttää säilyvän koko elämän, eikä kykene henkisesti siihen että tuhlaisi. Luulempa olevani henkisesti jopa tyytyväisempi elämääni kuin tuhlarit.
45 vuotias mies, asun omistus asunnossa. Vajaan 60 neliön kämppä, laina ja yhtiövastike 700€. Vuoden päästä laina on maksettu eli asumiskulut sen jälkeen 200€/kk. Putki, viemäri ym remontit on tehty eli ei isoja kuluja tulossa. Jos olisin asunut vuokralla niin työkaveri asuu lähellä 36 neliöö ja vuokra 380€. Täällä kaksioiden vuokra on 500-800€ riippuu mistä haluaa tai saa kämpän. Minulle omistusasunto perustuu siihen, että jonakin päivänä asumiskulut ovat tuon 200€ eikä esim 600 tai 700 euroa.
Vai omistusasunnossa ja noin pienessä hoitovastike 417€ ?? Taidat "hieman" liiotella ja uskotella itsellesi että vuokralla on edullisempaa :-) Ei taatusti ole.....
Osakehuoneisto ei ole omistusasunto. Asunnon omistaa taloyhtiö johon osakkaalla on vain hallintaoikeus osakkeidensa perusteella ei siis omistusoikeutta . Osakeasuminen on verrattavissa vuokra asumiseen, mistään ei voi oikein itse päättää. Ainoa omistusasunto on omakotitalo.
Vuokralla asuminen on hyvä vaihtoehto, jos ei ole rahaa ostaa omaa asuntoa keskustasta ja haluaa kuitenkin asua keskustassa. Ei tarvitse asua missään ankeassa vuokratalossa vaikka asuu vuokralla.
Rahallisestihan vuokralla asuminen ei ole kannattavaa, mutta mistä kukakin on valmis maksamaan ... ei kaikkea voi rahalla mitata, ja jos on vielä tuollainen kiva tätikin, joka antaa asua puoleen hintaan :-)
Minäkin asuin nuorempana ja meneväisempänä keskustassa vuokralla pienessä asunnossa. Jouduin kyllä maksamaan ihan sikakalllista vuokraa, koska ei ole tätiä, joka omistaa asuntoja ja vuokraa ne puoleen hintaan. Nykyisin viihdyn paremmin tilavassa ok-talossa rauhallisemmalla paikalla, vaikka lapsia ei olekaan.
Mä olen yksinäinen työkyv.eläkeläinen, tulot tukien varassa alle 1100 e. Mulla menee 50 e rahamarkkinarahastoon. En voi matkustella tai tehdä isoja ostoksia, mutta pientä menee säästöön, ja vähän kasvaa korkoakin korkoa korolle-efektillä. Asuntolainaa ei näillä säästötavoilla koskaan saa, mutta pientä kivaa aina joskus.
Onpas taloyhtiössä kallis yhtiövastike. Minä maksan kolmiosta 170 e/kk vesi 17 e/kk/hlö. Halpaa, eiks vaan.
Kauan kauan sitten ensimmäistä kotia hankkiessamme mietimme tarkkaan ja päädyimme omakotitaloon ja velkaan. Velka maksettiin pois 15 vuodessa ja tuo oli rankkaa aikaa. Käytännössä molemmilta pelkkää työtä, kaikki mitä sai. Ei matkoja tai muuta huvittelua. Matka oli oma pihamaa ja sen laittamista, jossa meni kyykkien joka kesä. Näin jälkikäteen sanoen aika elämätöntä aikaa.
Kun talo oli maksettu, tuli halu luopua koko talosta ja vaihtaa uudet naapurit. Näin päätimme myös tehdä.
Asunnon myynti olikin tuskainen homma. Myyntiaika oli vajaa kaksi vuotta ja se onnistui vasta kolmannelta välittäjältä. Kaikki välittäjät kehuivat alkuvaiheessa asuntomme unelmakohteeksi ja todella helposti myytäväksi, mutta totuus kyllä realisoitu pikkuhiljaa. Talo myytiin hieman tappiolla, onneksi ei kovin hävitty.
Mitä oikeasti tapahtui? Jälkikäteen aloimme laskemaan mitä olimme maksaneet. Velka ja velan korot anuiteetti tasalyhennyksin olivatkin loppujen lopuksi hyvin kallista. Talon hinnaksi oli tullut näin yli 1,5 kertaa kauppahinta. Koko tuon asumisajan saimme maksaa ylläpitoremontit ja muut korjaukset, joista kertyykin hirveä summa. Lämmitys-, vesi-, katumaksu-, nuohous-, jäte- ja muut maksut olivat luonnollisesti meidän maksettavia. Myös kaikkea muuta mitä ei heti arvaa (trimmeriä, ruohonleikkuria, ...).
Kannattiko? Totuus on se että ei kannattanut. Rahallisesti edullisemmaksi olisi tullut asua isommassa ja hienommassa vuokra-asunnossa. Lisäksi paljon pienemmällä ressillä. Omassa asunnossa on pikkuisen koko ajan talonmies ja isännöitsijän rooli päällä. Eniten meitä kismittää tuo viisitoista vuotta, joka on kyykitty tuolla pihamaalla. Näin jälkikäteen se meni aivan polusta. Piha oli lähtiessä yhtä hyvässä kunnossa kuin tullessa, mutta mitä sitte? Sinne se meni kyykkimiset nolla hintaan. Olisi ollut järkevämpää jättää nuo kyykkimiset kyykkimättä ja olla tuo aika hyvissä urheilullisissa harrastuksissa ja kesät rannalla loikoillen.
Mitä opimme? Ensin emme mitään. Piti ostaa myöhemmin vielä toinenkin omakotitalo eri paikkakunnalta ja elää sama raina uudelleen. Sitten ostimme vielä kaksi kerrostaloasuntoa eri puolilta Suomea työn perässä kulkien.
Näistä neljästä kohteestamme ensimmäistäkään ei ole myyty voitolla. Vasta pienellä tappiolla asunto menee ja tämä on hyvin yleistä, jopa markkinaehto. Pyörityksessä rahaa tekee yhteiskunta, välittäjät ja pankki. Verottaja perintöveroineen kahmaisee vielä 25-35% koko kakusta kun "veropiiri" vaihtuu.
Jos voisimme aloittaa alusta, emme missään tapauksessa laittaisi omistusasuntoa. Silloin sen hetkisestä elämästä saa aina enemmän. Voit elää kevyemmällä mielellä ja säilytät sopeutumiskyvyn tuleville elämäntilanteille.
Kertyvät varat kannattaa kerätä omaan kassakaappiin tai tallelokeroon, niin eivät joudu enää uudelleen verotettavaksi ja käteistä on aina saatavilla. Lokerossa korko on toki 0%, mutta ei se tililläkään ole kuin 0,01...0,1%. Määräaikaistalletuksilla pelaten saat ehkä kymmenessä vuodessa lopulliseksi tuotoksi yht. 300 eur. Eipä juuri kannata.
Viisain vaihtoehto lienee olisi sijoittaa kertyvät varat virtuaaliseen rahaan bitcoin. Onhan se viidessä vuodessa yli satakertaistunut.
"Koko tuon asumisajan saimme maksaa ylläpitoremontit ja muut korjaukset, joista kertyykin hirveä summa. Lämmitys-, vesi-, katumaksu-, nuohous-, jäte- ja muut maksut olivat luonnollisesti meidän maksettavia. Myös kaikkea muuta mitä ei heti arvaa (trimmeriä, ruohonleikkuria, ...)."
Voi hyvä ihme, näin tapahtuu asuitpa sitten omassa, tai vuokralla. Vuokrassa maksat näitä kuluja enemmänkin. Omaan taloon verrattuna maksat pelkästään näitä kuluja osaketalossa helposti satoja euroja / kk enemmän, asunnon koosta riippuen. Vai kenen meinaat nämä kulut maksavan?
Huonosti on mennyt, jos et yhdestäkään myymästäsi asunnosta ole saanut voittoa. Olen omistanut exän ja nykyisen vaimoni kanssa kaksi kerrostaloasuntoa, omakotitalon, paritalon. Nyt asumme uudessa omakotitalossa, eikä ole penniäkään velkaa. Lisäksi meillä on kolme pientä sijoitusasuntoa, joista saadaan vuokratuottoa vastikkeiden jälkeen n. 18.000 € / vuosi
Ihan tavallisia keskituloisia rehellisiä ihmisiä ollaan. Mitenpä luulet meidän tämän, toki vaatimattoman omaisuutemme hankkineen. Ei ainakaan palkkatuloilla, eikä ole saatu perintöäkään. Eikä koskaan olla elettu mitenkään pihisti, paitsi silloin aikinaan ensimmäisen asunnon asp-lainaan säästettäessä. Samalla kun täytyi maksaa myös vuokraa..
Ja sitten täti päätti nostaa vuokran 1200 euroon kuussa ja pyyhki meidät pois testamentistaan, koska emme tehneet niitä kaikkia palveluksia hänelle, joita hän pyysi. Ennen sitä täti oli usein tullut vuokra-asuntoomme omilla avaimillaan vaikka keskellä yötä esittämään vaatimuksiaan palvelusta. Ymmärsimme silloin, ettei ilmaisia lounaita ole olemassakaan ja ryhdyimme asuntosäästäjiksi. Asunto ei muuten todellakaan ole Helsingin keskustassa vaan pienellä paikalla Savossa.
Hei,
Olette oikeilla jäljillä, vuokra-asuminen sopii täydellisesti tilanteeseenne!
Sanot, että haluatte jatkossa myös elää. Näinhän te varmaankin olette jo aiemminkin tehneet, jos kerran mitään pesämunaa ei ole kertynyt asunnonhankintaa varten :) Siksi omistusasunnon hankintakaan ei ole teidän juttu. Jos on sopiva pesämuna, velkaa tulee otettua vähemmän. Tällöin ei tarvitse myöskään elää loppuelämää kituuttaen (omistusasunnon hankinnan jälkeen) :)
Vuokralla asuminen kannattaa kahdessa tapauksessa.
1. Joku toinen maksaa vuokran
2. Rahaa on niin paljon, että asialla ei ole mitään väliä
Tavallisen ihmisen kannattaa ostaa asunto heti kun palkka alkaa juosta säännöllisesti. Perheasunnon osto 35-vuotiaana on mahdottomuus, jos ei ole mitään pohjalla valmiina. Silloin joutuu pakosta asumaan erittäin kalliilla vuokralla.
Niin Suomessa on tapana ostaa oma asunto, mutta esimerkiksi naapurissa Ruotsissa otetaan 50 asuntolaina eli ei ole tarkoituskaan ostaa asuntoa itselleen. Tuo Ruotsin tyyli on vähän niinkuin vuokra-asumista ilman pelkoa että asunto menee alta. Kun maksellaan minimilyhennystä, niin rahaa jää myös elämiseen ja matkusteluun. Mutta toki jokainen taaplaa tyylillään. Sen ymmärrän että eläkepäiville säästetään rahaa, mutta jos silloin joutuu elämään nykyhetkessä kaurapuuroa syöden sitä en kyllä ymmärrä. Ja eihän sitä tiedä elääkö edes eläkeikään saakka ja onko silloin enää kuntoa matkustella niillä rahoilla joita vuosien saatossa laittoi sukan varteen. Näitä asioita kannattaa pohtia, jollekkin sopii omistusasunto jollekkin vuokrakämppä. Onhan niitäkin joilla on hieno mökki tai vene, mutta asuvat vuokralla. Turha täällä on muita arvostella, eiköhän jokainen ole miettinyt mikä on omalle kohdadalle paras ratkaisu. Etta näin...
Tapoja on monia. Itse ostin puolison kanssa ensiasunnon 3h rivari 79m², hinta oli markoissa noin 450.000 autokatospaikka 15.000mk.
Asunto maksettiin kovalla työllä 12 vuodessa, toki pieni asp-säästö oli pohjalla.
Täytin 37-vuotta kun viimeinen maksuerä meni. Tällä hetkellä asun samassa asunnossa lasten ja vaimon kanssa. Vastike 140 100 vesimaksua, kulut 240e/kk.
Talous kestää hyvin vaikka tulisi pahempikin lama tai työttömyys.
Eli aika hyvin menee taloudellisesti ja asunnon vaihto tehdään kesällä...vähän lainarahaa väliin ja takaisinmaksuaika noin 5-vuotta. Jokainen tavallaan.
Ps matkoja on tehty vuosittain, milloin minnekin. Ei ne tulot vaan ne menot.
Samaa minäkin ihmettelin että onpa kallis vastike aloittajalla. olen asunut monessa kerrostaloasunnossa monessa kaupungissa ja ei missään ole ollut kaksiossa noin kallista vastiketta. Onko Helsingissäkään, siellä en ole asunut.
Halvimmillaan oli vastike kolmiossa vajaa 200e, mutta se olikin pikkukaupunki pohjoisessa. Eikä edelleen myynti ole tuottanut hankaluuksia, omansa on saanut pois.
Nyt en enää aio ostaa omaa, jotenkin epävarma olo sen suhteen, vuokralla on paljon helpompi asua, rahat on sijoitettuna säästössä. ikää on reilusti yli 60v.
En oikein ymmärrä näitä "remonttikustannuksia". Miten kamalasti niitä remontteja pitää tehdä ja miten te oikein asutte? Pintaremontit ymmärrän ja nehän ei maksa juuri mitään mutta että jotain kalliita remontteja? Jos hyvin pitää asuntoa, ei se tarvi kuin maalia ja tapettia välillä ja sitäkin vaihtelun vuoksi.
Asuin aikaisemmin kerrostalossa (rak 1985) ja muutin pois 2014, en ollut tehnyt asuntoon kuin wc remontin tuona aikana ja sisäseiniä maalaillut. Taloyhtiöön ei mitään isompaa - ei kerätty mitään ylimääräisiä vastikkeita. Nyt muutin 1956 rakennettuun taloon jossa taas kaikki jo tehty julkisivua myöten joten mitään ei ole tulossa ehkä minun elinaikanani. Asunto sisältäkin täysin uusittu.
Vanhempani ovat sitä sorttia, että ensin tehdään työt ja sitten nautitaan. Tulevaisuutta on pedattu koko elämä ja siihen ei isän kohdalla edes elämä riittänyt. Äiti jatkoi siitä eteenpäin ohi eläkeiän siihen mitä terveyttä riitti. Ei tullut sopivaa aikaa.
Nyt äiti on vanhainkodissa ja hänen pesän oma osuutensa on vakuutena hoitolaitokselle. Käyttörahaa saa 100,-/kk. Omaisuutta liki puolimilj., mutta ei enää "omaa". Asioita olisi pitänyt järjestää ennen hoitolaitokseen joutumista.
Tähän ansaan menee moni vanhus. Omistusasuntoa ei tule realisoitua ajoissa. Ainoa vaihtoehto on liian aikaisin. Toinen vaihtoehto on liian myöhään ja siihen päätyy yli 99% ikäihmisiltä. Kotia on vaikea myydä alta pois.
Kun elää viimeistä päivää, siinä voi mietiskellä omistusasunnon todellista hintaa. Se on menetetty vuorokauden päästä. Se voi olla helposti yli 300 000 EUR tappio. Se on hirveä määrä menetettyä vapaa-aikaa ja lähtemättömiä Kanarian reissuja.
Perintö menee verotuksen jälkeen lapsille ja ei täten hukkaan. Vai meneekö sittenkin. Jos lapset antavat saman perinnön eteenpäin jne.. niin silloinhan siinä häviävät kaikki.
Matti sanoi aikoinaan; "elämä on ihmisen parasta aikaa". Se on näin ja se kannattaa elää nuorena ja terveenä. Vanhana ei jaksa tehdä enään mitään mitä lomallaan tekisi.
Suosittelen vuokra-asumista. Sen vastikkeen ja vuokran ero on pieni. Vastikkeen hinnan etu ei kata kuin rippeet kaikesta siitä murheesta mitä omistamisesta saattaa koitua.
Lisäksi kun muistaa että sitä taloyhtiön huoneistoa ei kuitenkaan omista vaikka sen ostaa. Omistajana pysyy edelleen taloyhtiö ja vastikkeen maksu antaa vain hallintaoikeuden. Sen saa vuokraamallakin ilman asunnon ostamista.
No, sitten kun saa halvalla, niin kannattaa ostaa oma.
Olen minäkin asunut nuorempana vuokralla, koska olin nuori silloin 80-90-luvun kuplaan aikaan, eikä silloin kannattanut ostaa omaa. Ostin sitten ensiasunnoksi keskikokoisen ok-talon Espoosta vuonna 1995. Vaihdoin parempaan, uudempaan ja isompaan vuonna 2001. Velat on maksettu aikaa sitten.
Kun on tottunut omaan taloon ja pihaan, ei täältä halua enää mihinkään kerrostaloon lähteä. Jos joskus on pakko, niin sitten vanhainkotiin.
Ihan päätön keskustelu!
Vuokra on aina suurempi kuin asunnon kulut. ( vastikkeet, rahoituskulut, sidotun pääoman tuotto)
Joten ihan turha väittää vuokra-asumista edullisemmaksi.
Toinen asia, jos on varakas, pitää todella kallista asuntoa vs omistaa asunnon kokonaan, saattaa vuokraaminen olla oikeasti edullisempaa. Mutta tämä vaatii huomattavan onnistumisen irronneen pääoman sijoittamisessa.