Hej, oli pakko kirjottaa johonkin ja kertoo.. En selviä muuten yksin.. Olen 16 vuotias.. Minulla on ollut masennus niin kauan kun pystyn muistamaan.. Se alkoi kun olin 5 vuotias.. Oma veli raiskas saunassa.. Koulukiusausta oli kanssa 9 vuotta lihavuuden takia.. Tunnen olevani huono ihminen.. Kukaan ei välitä.. Opiskelut jäivät kesken masennuksen takia... Näen harhoja.. Olin 3 vuotta sitten 3½ kuukautta psykiatrisessa sairaalassa..Käyn säännöllisesti lääkärissä (1-3 kertaa viikossa) ja soitan lääkärilleni joka päivä.. Tai ennen soitin.. Nyt hänkään ei välitä enään.. ystäviä ei ole montaakaan... Olen viiltänyt ranteeni ja reiteni auki satoja kertoja.. Olen myös yrittänyt itsaria monta kertaa.. Juna kulkee ihan talon ohi monta kertaa päivässä.. Olen ajatellut hypätä junan alle.. pelkään vain niin paljon.. harhat raiskaa ja syvä masennus painaa päälle.. En kestäisi sairaalaa enään.. en tiedä mitä tehdä.. Minulla on lääkitys päällä mutta ei auta.. on ollut kymmeniä muita lääkkeitäkin, mutta eivät ole auttaneet.. Syön myös paljon rauhottavia (5 diapamia päivässä) Kiltit auttakaa selviämään... PELKÄÄN KAUHEASTI.. en jaksa olla enään hullu..
itsemurha vaara...
psykoottinen
81097
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eikö siulle oo suositeltu ketään psykologia/psykiatria? Ei ihminen pelkillä lääkkeillä selviä! Siun täytys saada ihan kunnollista apua edellämainituilta henkilöiltä. Se voisi auttaa. En sanos tätä ellen itse toimisi hoitoalalla.
Et mainitse minkä vahvuisia diapammeja popsit ja kyseinen lääke ei todellakaan tarkoitettu masennukseen ja lääkeillä ei ihan kaikkea hoideta.
Mikä ratkaisu itsari olisi?
Kaikesta selviää mutta sen on lähdettävä itsestään että haluaa apua ja on sitä valmis vastaanottamaan.
Kaikkea mahdollista hyvaa ja valoa ja toivoa sinulle kultainen ihana ihminen joka sina tosiasiassa olet! Kokeile rukoilla korkeampaa voimaa siunaamaan ja antamaan sinulle valoa ja voimaa jaksaa... Millaista elama ikina onkaan tai mika Jumala sitten ikina onkaan niin juuri elama ja jaksaminen se on kaikkein tarkeinta. Ala tee itsemurhaa kultainen ystava, vaan yrita ja yrita ja yrita vaan jaksaa, jotain armoa, jotain valoa tulee, kokeile vilpittomasti pyytaa sita! Todella vain hyvaa toivoen ja omastakin kokemuksesta, vaikkakin vahemmasta, tietaen jotain elaman vaikeuksista ja mielenterveydellisista ongelmista, Mikael.
Kiitos.. oli tosi kauniisti ja kiltisti sanottu..
*iso halirutistus*
Kirjoituksesi kosketti mua. Mä oon kans koulukiusattu ja kärsiny masiksesta oikeestaan lapsesta asti. Mullaki monesti ollu itsari mieles mut en sitä onneks uskalla tehä...pystyn aatteleen esim. sitä miten kauhee tuska mun läheisille jäis siitä yms.
Mulla on elämä potkinu päähän aina. Musta on tullu katkera, onneton ja yksinäinen, ja olen epäonnistunut elämässäni tosi pahasti.
Kiva tietää etten oo ainoo jolla on vaikeeta.
Mä toivon että säki jaksasit taistella. Mä oon taistellu vaik välil on ollu mustaakin mustempaa. Apua kannattaa yrittää hakee mistä vaan mahollista.
Ottaisin sulta pois pelon ja masennuksen, jos vain voisin. Tunnet itsesi huonoksi, mutta se on vain vahva tunne, joka usein kuuluu masennukseen.
Olet kokenut liian kovia liian nuorena, eikä siis ihme, että kärsit! Sairautesi ei tee susta muita huonompaa, eihän se ole omaa syytäsi. Toivon, hyvä ihminen, että jaksat etsiä apua ja ottaa vastaan kaiken avun, sillä ansaitset ja tarvitset sitä kaiken kokemasi jälkeen. *Voimahalaus!*
Sä oot ihan ku mä olin vielä reilu vuosi sitten.
Haluisin auttaa. Mulle on tuttuja harhat ja masennukset itsetuho sun muut. Tiedän mistä puhun. Ja tiedän helvetin hyvin millasessa tilanteessa sä oot. Oisko sulla mailiosoitetta?
Vois keskustella ihan yksityisesti. Ei kuulu munkaan asiat kaikille. Jaksamisia! Vastaa mulle jooko. -S-
hej..
kiva ku ihmiset vastaa tähän palstalle.. voisin puhuakkin sun kanssa.. Mun maili on [email protected]