Miten afrikkalaiset eroavat länsimaalaisista

Herää-koivuhaka

Moraali ja abstrakti ajattelu – Miten afrikkalaiset eroavat länsimaalaisista
Afrikkalaiset kulttuurit eivät kykene sisäistämään normeja, koska he eivät ole koskaan kehittäneet moraalista tietoisuutta.

07.01.2016 13:16, 789932 lukukertaa



Gedaliah Braun kirjoittaa, NeverCryWolfin suomennos:

Olen amerikkalainen ja olen opettanut filosofiaa useissa afrikkalaisissa yliopistoissa v. 1976-1988, elin siihen aikaan Etelä-Afrikassa. Saapuessani en tiennyt paljoakaan mantereesta tai väestöstä, mutta aloin nopeasti oppimaan. Huomasin esimerkiksi, että afrikkalaiset harvoin pitivät lupauksensa, eivätkä nähneet mitään aihetta pyytää anteeksi rikkoessaan lupauksia. Oli ikään kuin he olisivat tietämättömiä siitä, että olivat tehneet jotakin, joka vaati anteeksipyynnön.

South Africa kyltti

Vei vuosia, ennen kuin ymmärsin, miksi afrikkalaiset käyttäytyvät tällä tavalla, mutta luulen, että osaan nyt selittää käyttäytymistä, joka kuvaa Afrikkaa. Uskon, että moraali vaatii abstraktia ajattelua — kuten myös tulevaisuuden suunnitteleminen — ja että abstraktin ajattelun puute selittää monta asiaa, jotka ovat tyypillisiä afrikkalaisille.

Tämä pohjautuu päätelmiin asuttuani yli 30 vuotta afrikkalaisten seassa.

Ensimmäiset aavistukset abstraktin ajattelun puutteesta tulivat siitä, mitä opin afrikkalaisista kielistä. Kysyin nigerialaisilta oppilailta miten he sanovat omalla kielellään: kookoshedelmä on noin puolessavälissä puuta.

“Et voi sanoa sellaista, voit vain sanoa, että se on ‘ylhäällä’.”

Entä miten sanotaan että se on puun latvassa?

“Ei, voit vain sanoa, että se on ‘ylhäällä’.”

Heillä ei näyttänyt olevan minkäänlaisia keinoja ilmaista järjestyksiä.

Nairobissa opin lisää afrikkalaisista kielistä, kun kaksi naista olivat yllättyneitä nähdessään englannin kielen sanakirjan.

“Eikö englanti ole äidinkielesi?” Vastasin kyllä. “Miksi sitten tarvitset sanakirjaa?”

He olivat hämmentyneitä siitä, että minä tarvitsin sanakirjaa, ja minä olin hämmentynyt heidän hämmennyksestään. Selitin, että joskus kuulee sanan, josta ei ole varma, ja haluaa löytää sanan merkityksen.

“Mutta jos englanti on sinun äidinkielesi, miten voi olla sanoja, joita sinä et tiedä?”

Vastasin ettei kukaan tiedä äidinkielensä kaikkia sanoja.

“Mutta me tiedämme kikuyukielen kaikki sanat; jokainen kikuyu tietää”, oli heidän vastauksensa.

Vähitellen aloin ymmärtämään, että koska heidän kielensä on pelkästään suullista, se on olemassa ainoastaan kikuyu-ihmisten mielissä. Kirjallinen kieli taas on olemassa miljoonissa kirjoitetuissa sivuissa, ja siten sen hallitseminen kokonaisuudessaan on huomattavasti vaikeampaa, kuin pelkästään suullisen kielen hallitseminen – suullisessa kielessä sekä kieli että ajattelu on köyhempää.

Afrikkalaiset kielet ovat köyhiä ainoastaan vertailussa länsimaisten kielten kanssa. Afrikkalaisen kielen sanakirjoja on vain muutama, koska afrikkalaiset eivät tarvitse niitä.

Kyselyni zulunkielestä alkoivat kun soitin Johannesburgin yliopiston afrikkalaisen kielen osastolle ja juttelin valkoisen kundin kanssa.

“Esiintyikö sana ‘tarkkuus’ zulunkielessä ennen yhteyksiä Eurooppaan?”

Hän vastasi, “Oi, tuo on erittäin eurokeskeinen kysymys!” eikä hän suostunut vastaamaan.

Soitin uudestaan, juttelin toisen valkoisen kundin kanssa ja sain lähes saman vastauksen häneltä.

Sain vastauksen vasta puhuttuani nuoren mustan kundin kanssa. Hän oli erittäin kiinnostunut kysymyksistäni. Hän selitti, että zulunkielellä sana ‘tarkkuus’ tarkoittaa “tehdä suora linja”.

Somalilapset

Hän vakuutti, että sanaa käytetään myös kuvaamaan “lupausta”. Kysyin miten sanaa “vastuu” kuvataan. Hän selitti, että zulunkielellä se tarkoittaa “kun jalat sidotaan”. Jos zuluilla ei ollut ymmärrystä lupauksesta, miten heillä voisi olla ymmärrystä vastuusta? Afrikkalaiset pettivät usein lupauksensa eivätkä koskaan pyytäneet anteeksi – ikään kuin lupauksen rikkominen ei vaatisi anteeksipyyntöä.

Kun musta ihminen “lupaa”, hän tarkoittaa “ehkä teen tai en”. Sanoin että silloin lupaaminen on pelkkää hölynpölyä, koska lupauksen perimmäinen tarkoitus on sitoutua tiettyyn toimintaan. Muussa tapauksessa sanotaan “Voin yrittää mutta en voi luvata”. Musta kundi tajusi vasta silloin, mitä valkoiset tarkoittivat. Romanialainen ystävä tiivisti asian niin, että kun musta ihminen “lupaa”, tarkoittaa hän “yritän”.

Kyvyttömyys pitää lupauksia ei ole kielellinen ongelma. On käsittämätöntä, etteivät he ole oppineet todellista tarkoitusta, vaikka ovat asuneet valkoisten kanssa pitkän aikaa, eikä ole pelkkää sattumaa että sama ilmiö näkyy Nigeriassa, Keniassa ja Papua Guineassa, missä olen myös asunut. Todennäköisempää on, että afrikkalaisilla ei ole ymmärrystä sanan oikealle merkitykselle. Se viittaa älyllisen kapasiteetin tiettyihin eroavaisuuksiin.

Zulujen vastine vastuu-sanalle “jaloista sidottu” kertoo, miten he ottivat abstraktin käsityksen ja muuttivat sen fyysiseksi. Jalat, köysi ja sidonta ovat asioita, joita musta

8

280

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Herää-koivuhaka

      Toinen afrikkalaisen käytöksen aspekti, jotka liberaalit kykyjensä mukaan yrittävät olla näkemättä, on heidän karmaiseva julmuutensa.

      A reviewer of Driving South, a 1993 book by David Robbins:

      “Se on kuin massojen kultti, ihmisten jotka muuten näyttävät normaaleilta… Verenhimo herää pienimmästäkin provokaatiosta. Ja he haluavat nähdä kuolemaa, he hurraavat ja haukkuvat niitä, jotka kärsivät, erityisesti jos kärsimykseen kuuluu hidas ja tuskallinen kuolema.” (Citizen [Johannesburg], July 12, 1993, p.6.)

      Siinä on jotakin niin sanoinkuvaamattoman pahaa, jotakin niin turmeluksen ylittävää, etteivät ihmisaivot kykene sitä ymmärtämään. Siinä ei ole pelkästään inhimillisen empatian puute, siinä on positiivista ilakointia ihmisen kärsimyksestä, vielä enemmän kun se on “hidasta ja tuskallista”. Voitteko edes kuvitella hurraavanne ja haukkuvanne ihmistä, jolla on niin hirvittäviä tuskia?

      South Africa violence

      Apartheidin aikana mustat aktivistit tappoivat petturit ja viholliset “kaulapannoilla”. Uhrin kaulan ympärille laitettiin vanha bensalla täytetty rengas, – parempi antaa silminnäkijän kuvailla mitä seuraavaksi tapahtui:

      “Bensalla täytetty rengas pistetään kaulaasi ja sytkäri ulottuville… sormet katkaistaan, neuloja työnnetään nenään ja sinua kidutetaan kunnes itse käytät sytkäriä räjäyttääkseesi itsesi.”(Citizen; “SA’s New Nazis,” August 10, 1993, p.18.)

      Chicago Tribunen artikkelissa kuvattiin, miten karmaisevalla tavalla hutut tappoivat tutseja Burundin massaverilöylyissä, kuinka he taitoivat “ekstaasissa tappamisen, verenhimossaan, tämä on kaikkein karmivin ajatus. Se menee yli ymmärryksen.” (“Hutu-tappajat tanssivat uhrien veressä, videoesityksiä” Chicago Tribune, September 14, 1995, p.8.)

      Kaiken moraalisen käsityksen puute tulee todistettua heidän kuvatessaan rikoksiaan, he luultavasti haluavat tallentaa rikokset jälkipolvia varten.” Nämä ihmiset ovat ylpeitä rikoksistaan.

      Vuonna 1993 Etelä-Afrikassa asuva 26-vuotias opiskelija Amy Biehl käytti suurimman osansa ajastaan mustissa kaupungeissa auttaen mustia ihmisiä. Yhtenä päivänä kun hän oli viemässä kolme afrikkalaista ystävää koteihinsa, nuoret mustat pysäyttivät auton, repivät hänet ulos ja tappoivat hänet, koska hän oli valkoinen.

      Eteläafrikkalainen tuomari Rex van Schalkwyk muistelee tappajien oikeudenkäyntiä: “Tappajien tukijoukot purskahtivat nauruun, kun yksi todistaja kertoi, kuinka pahoinpidelty nainen huusi tuskissaan. Tämänkaltaista käyttäytymistä on mahdoton selittää järkevän mielenlaadun omaaville.” (pp. 188-89.)

      Olen pitkään epäillyt, että raiskaus Afrikassa on erilaista kuin muualla. Newsweek vahvisti asian:

      “Kolmen vuoden tutkimuksen jälkeen [Johannesburg] … yli puolet nuorista haastateltavista – sekä miehistä että naisista – uskoivat, että tuntemansa ihmisen pakottaminen seksiin ei ole seksuaalista väkivaltaa…” (Tom Masland, “Breaking The Silence,” Newsweek, July 9, 2000.)

      Eli useat mustat eivät pidä raiskausta häpeämisen arvoisena asiana.

      Mustafa Nur 2

      Zulun sanakirjassa raiskaus kuvataan seuraavanlaisesti: “1. toimia nopeasti; … 2. olla ahne. 3. ryöstää tavaroita pakolla.” Ei pienintäkään viittausta seksuaaliseen toimintaan!

      Guardianin artikkelissa joukkoraiskauksista nuori musta nainen sanoi: “Juttu on siinä, etteivät mustat miehet koe raiskauksena sitä, että meitä pakotetaan. Heille se on pelkkää nautintoa.” (Rose George, “They Don’t See it as Rape. They Just See it as Pleasure for Them,” June 5, 2004.)

      Myös mustat amerikkalaiset näyttävät jakavan saman käsityksen, he käyttävät usein joukkoraiskauksesta nimitystä “junan ajamista.” (Nathan McCall, Makes Me Wanna Holler, Vintage Books, 1995.)

      Jos afrikkalaisten käsitys raiskauksesta on niin kaukana totuudesta, mikähän mahtaa olla heidän ajatuksensa romanssista tai rakkaudesta.

      Afrikkalaiset eivät ymmärrä, mitä töykeys tarkoittaa, koska he eivät osaa asettaa itseään toisen asemaan. Se, mitä me kutsumme töykeäksi, on heille normaalia, eli toisin sanoen ei töykeätä.

      Walt Harrington, valkoinen liberaali, joka on naimisissa mulatin kanssa, tunnusti yllättäen kirjassaan Crossings: A White Man’s Journey Into Black America:

      “Huomaan pienen auton… kaukana. Yhtäkkiä jätesäkki lentää ulos ikkunasta… Luulen, lyön vetoa, että he ovat mustia. Vuosien aikana olen huomannut, että mustat roskaavat enemmän kuin valkoiset. Vihaan myöntää tämän, koska se on ennakkoluuloista. Mutta kun ohitan auton, huomaan, että refleksini oli oikeassa – he olivat mustia.

      “[Kun ajan McDonaldsin autokaistalle näen, että edessäni on auto, missä on neljä mustaa. Taas kerran mieleni laskeskelee alitajuisesti: Tulemme istumaan tässä ikuisuuden sillä aikaa, kun nuo ihmiset päättävät mitä tilata. Herranen aika, minun lapseni ovat puoliksi mustia! Me odotamme, odotamme ja odotamme. Jokainen heistä nojasi ulos ikkunasta ja tilasi erikseen. Tilausta muutettiin useita kertoja. Me istuimme ja istuimme ja minä pudistelin päätäni.” (pp. 234-35.)

      Afrikkalaisilla on myös tapana roskata. Valkoiset eivät roskaa

    • Herää-koivuhaka

      Afrikkalaisilla on myös tapana roskata. Valkoiset eivät roskaa, koska ajattelevat, “mitä tapahtuisi jos kaikki heittäisivät roskia ympärilleen, siitä tulisi sotkua, joten ei pidä roskata!”

      Amerikkalaisten mustien ÄO on 85, mikä on 15 pistettä enemmän kuin afrikkalaisten ÄO 70.

      Amerikkalaisilla mustilla on hämmästyttävän samanlaisia piirteitä kuin afrikkalaisilla on: alhainen matemaattinen kyky, vähentynyt abstraktinen järkeily, korkeat rikostilastot, eivät ajattele pidemmälle, töykeys, roskaaminen, jne.



      Gedaliah Braun on filosofian tohtori ja hän on kirjoittanut kirjan “Rasismi, syyllisyys, itseviha ja itsepetos”. Kirja on ostettavista PDF-muodossa AmRen.com -sivustolta.

      https://whitelocust.wordpress.com/morality-and-abstract-thinking-how-africans-may-differ-from-westerners/

      Jutun käänsi MV-lehdelle NeverCryWolf

      • Tornitalonmies

        Lehden nimi osoittaa viisaammille jotakin lehden sisällön tasosta ja kirjoittajien älykkyydestä.


    • Tornitalonmies

      Kimeeri ville jengeineen saanut ostettua taas pössyä vihaamiltansa tummilta ja päästäneet kieroon kasvaneiden mieltensä pimeät kätköt ääneen.

      • älä-sekoita-täällä

        Ei ville ole kimeeri. vaan Esa on kimeeri eikä Esa juo eikä polta.


      • Leonleijonaviina
        älä-sekoita-täällä kirjoitti:

        Ei ville ole kimeeri. vaan Esa on kimeeri eikä Esa juo eikä polta.

        Onko se ville se joka yhtyi kimeeriin muttei ole osa kimeeriä kuten kimeerin toinen puolisko.


      • Leonleijonaviina
        älä-sekoita-täällä kirjoitti:

        Ei ville ole kimeeri. vaan Esa on kimeeri eikä Esa juo eikä polta.

        Tai Onko se ville se joka yhtyi kimeeriin muttei ole yhtä kimeerin kanssa kuten kimeerin toinen puolisko. :D


      • Jani-tuorilla
        Leonleijonaviina kirjoitti:

        Onko se ville se joka yhtyi kimeeriin muttei ole osa kimeeriä kuten kimeerin toinen puolisko.

        oo hilijaa paska oon isänmaallinen ja en siedä villen kiusaamista
        Kiusaa vaikka sitä kimeeri esalaista ja mustia mutta ei isänmaallista villeä


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      120
      1757
    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      99
      1578
    3. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      46
      1094
    4. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      43
      964
    5. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      29
      929
    6. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      50
      846
    7. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      44
      802
    8. Olet myös vähän ärsyttävä

      Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.
      Ikävä
      37
      780
    9. Okei nyt mä ymmärrän

      Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘
      Ikävä
      56
      778
    10. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      37
      760
    Aihe