Tuomarin väärentämä todistajanlausuma

Muuten hyvä mutta tiedoksi: juuri virkarikokset ovat rangaistavia myös tuottamuksellisina eli huolimattomuuden tai "vahingon" vuoksi tehtyinä....

Toki oikeuskäytännössä virkarikoksiin suhtaudutaan erityisen lempeästi, vaikka laki vaatii juuri tuon tuottamuksellisuuden rangaistavuuden perusteella muita rikoksia ankarampaa kohtelua. Mutta eihän valtio omiaan tuomitse, ellei rikoshyöty ole ~ 5 miljoonaa euroa.

En usko vahingon mahdollisuuteen. Tuomiossa oli myös muita seikkoja, jotka oli käännetty minua vastaan täysin perusteettomasti.

Esimerkiksi vastapuolen kertomuksen muuttuminen erittäin olennaiselta osalta päinvastaiseksi esitutkinnassa kerrottuun nähden ei heikentänyt tuomarin mielestä tämän uskottavuutta vaan katsottiin hänen edukseen. Kuulemma itselle haitallisista asioista kertominen (vaikka asiat olisivat täydellisessä ristiriidassa esitutkintapöytäkirjan kanssa ja todistavat valehtelun) ilmentää vilpittömyyttä.

Itse taas kerroin avustajani pyynnöstä yksityiskohtia, joita en ollut esitutkinnassa yksin ollessani huomannut sanoa. Yksityiskohdat eivät silti olleet ristiriidassa aiemmin kertomani kanssa. Tuomarin mielestä yksityiskohtien kertominen oli "kertomuksen laajentumista eli muuttumista, joka heikentää uskottavuutta". Luulin itse, kuten asianajajani, että kertomuksen muuttuminen ei tarkoita sitä, että esitutkintakertomusta täydennetään yksityiskohdilla, jotta oikeudenkäynnissä saataisiin lisäselvyyttä asiaan. Nähtävästi kertomusten täytyy olla sanasta sanaan identtiset. Paitsi jos sattuu olemaan se henkilö, joka voi muuttaa kertomustaan päinvastaiseksi uskottavuuden heikentymättä.

Hehheh! Edes kyseisen tuomarin omasta mielestä tahallisuutta ei tarvitse todistaa, tuomion mukaan on olemassa KKO:n päätös, jonka perusteella teko on aina tahallinen, kun tekijä on voinut pitää seurausta varsin todennäköisenä tjsp. (En jaksa nut kaivaa sitä päätöstä, jokainen kiinnostunut löytää itse.) Itse en siis kyllä tuohon tahallisuuden puutteeseen vedonnut, kun en ole mitään edes vahingossa tehnyt, mutta silti siitä lukee tuomiossa. Eikä tuo tahallisuusarviointi em. tavalla edes sopisi tähän tapaukseen, kyseessä on jotain, minkä todennäköisyys on yksi monesta miljoonasta, myös tilastollisesti (helppo tsekata Tilastokeskuksen rikostilastoista). Murhan tekeminenkin näyttää olevan paljon yleisempää. Huippuepätodennäköisistä ja täysin epäuskottavista tapaukseen liittyvistä yksityiskohdista puhumattakaan.

Jos väärennän pöytäkirjaan todistajan lausuman, on selvää että minun täytyy pitää väärennöksen seurauksena tapahtunutta, vähintään tuottamuksellista virkarikosta (tai vastaavaa) varsin todennäköisenä. Vaikka jälkikäteen selittäisin sen olleen pelkkä vahinko.

Pettymys on asia erikseen, moni rikollinen varmasti pettyy jäädessään kiinni ja moni asianomistaja näytön ollessa riittämätöntä. Syyttömänä tuomitut, vaikka heitä olisi vain 0,5% tuomituista, kokevat epäoikeudenmukaisuutta ja ovat itse rikosten uhreja. Ihmisoikeusrikoksilla ei ole mitään tekemistä pelkän pettymyksen tunteen kanssa. Lopputuloshan ja yhteiskunnan viestihän tästä kaikesta on se, että ei ole mitään merkitystä, tekeekö rikoksia vai ei. Ja kun elämä on tuhottu, mikään muukaan ei kiinnosta. Oikeudenmukaisuuden tasapaino on häiriintynyt ja on huolestuttavaa, jos sitä ei tosiaan voi laillisin keinoin palauttaa.

Perustelujen mukaan omaa vaihtoehtoinen tapahtumainkulkuni oli yhtä todennäköinen kuin vastapuolen. Syyttömyysolettaman vastaisesti syytettä ei kuitenkaan hylätty (koska tuo väärennetty todistajanlausuma teki toisen kertomuksesta todennäköisemmän). Tästä ei välttämättä ole hovissa mitään etua, siellähän voidaan vain sinänsä oikeaoppisesti, mutta perusteita kertomatta, todeta ettei syyllisyydestä jäänyt varteenotettavaa epäilystä.

kokemustaon-- lienee MLH (MLH käytää usein viivoja eri nimimerkeissään), tunettu piljonaan ketjun aloittaja ja väärien syytösten tehtailija.

En ole mikään virkavallan vasikka.

Mutta tahallisuudesta ja todennäköisyydestä voi mainita sellaisen korkeimman oikeuden ennakkpäätöksen kuin KKO 2013:82. Kyse oli tapon yrityksestä. Siinä A pelasi venäläistä rulettia B:n kanssa vastoin B:n tahtoa. A pyöritti revolverin patruunarullaa (jossa oli yksi patruuna ja johon mahtuisi kuusi patruuna), ja laukaisi aseen B:n päätä päin kaksi kertaa. B:llä oli onnea, patruuna ei tullut kummallakaan kertaa iskurin kohdalla. Koska todennäköisyys siihen, että B:n saisi kuulan kalloon, oli alle 1/2 (se oli 2/6), niin tahallisuutta tapon yritykseen ei ollut, ja syyte hylättiin. Tahallisuutta on vain, jos seuraamuksen todennäköisyys on yli 50%.

Ja puhutaan vielä yleensä todennäköisyyksistä. On paljon todennäköisempää, että olit jostain syystä epäuskottava tuomioistuimen mielestä tai, että tuomari teki tahattoman virheen, kuin että joku olisi onnistunut lahjomaan tuomarin tai, että tuomari haluaisi pahansuopaisuttaan sinulle huonon tuomion.

Ei kukaan ole lahjonnasta puhunut, melko epärealistinen ajatus.

Olennaisinta lienee, oletko tuomarin mielestä vain ärsyttävä tyyppi ja tietysti ennakkoluulot, joiden mukaisiksi todellisuutta yritetään muokata. Kyse on käytännössä samasta asiasta, miksi kaupan kassatyttö hymyilee jollekin asiakkaalle valloittavasti ja toiselle tuntemattomalle asiakkaalle ei sano edes hyvää päivää.