Kristityn yksinäisyys

Kiva yhteensattuma. Hyräilen usein Eleanor Rigbyä, hieno biisi. Mistä he kaikki tulee ja mihin he kuuluu. Osuu ja uppoaa.
Miten kuvailisi yksinäisyyttä, yksinäisyydettömyyden puutteeksi? Ja mitä jää ilman? Ainakin lämmöttömässä parisuhteessa elävät valittavat eniten maailmassa, ja pettävät ja tulevat petetyiksi. Surullista heille.
Viimeinen lauseesi, hyväksyt yksinäisyytesi täysin. Harvinaista ja ihanaa kuulla.

joku sanoi jossain, että saa olla kahdestaan Jumalan kanssa. Ei pidä, vaan saa. että se on etuoikeus.

Et ole kohdannut vielä toiseutta itsessäsi. Kun ja jos se tapahtuu, dualismi katoaa. Sen jälkeen tulee yleensä iloa ja surua.

Vasemmalta kirjoitti:

Et ole kohdannut vielä toiseutta itsessäsi. Kun ja jos se tapahtuu, dualismi katoaa. Sen jälkeen tulee yleensä iloa ja surua.

Ei dualismi katoa. "Toiseuden löytäminen itsestään" voi ainoastaan johtaa tiettyjen psykologisten ilmiöiden, kuten projektion, lievenemiseen: kun olen nähnyt ei-toivotun piirteen itsessäni, en enää yhtä automaattisesti kuin aiemmin projisoi eli näe sitä toisessa. Minä liitän "toiseuden" käsitteen tällaisiin psykologisiin ilmiöihin. Mitä sinä sillä tarkoitat?

Toki toisinaan mietin, miksi Jumala teki minusta kristityn, kun ei se ainakaan minun kauttani leviä mihinkään.

miettijätär kirjoitti:

Toki toisinaan mietin, miksi Jumala teki minusta kristityn, kun ei se ainakaan minun kauttani leviä mihinkään.

Tuo on ikuinen ongelma meillä Marioilla (jotka istutaan palvoen mestaria). Onneksi innokkaita sanan viejiä riittää. Jokin merkitys meillä kaikilla sittenkin on.

Niin kai. Mutta minunkin olisi hyvä mennä ihailemaan Kristusta kirkkoon, eikä vain asunnossani ihailla. Kuuntelin palveluksen yle1:stä radiosta. Se oli ihan hyvä. Sillä tavalla tottuu muihin kristityihinkin. Tässä on vaikeutta löytää identiteettiään kristittynä.

"Paul Mc Cartney on ateisti. Ei kannata kuunnella hänen musiikkia. "
"Harmi sinänsä olen mukava ja kiltti ihminen. "
Tiedätkö ettei tämä ole vain sinun oma mielipiteesi, vaan ajatteleeko joku muukin sinua mukavana ihmisenä.

kiinnnnostunut kirjoitti:

"Paul Mc Cartney on ateisti. Ei kannata kuunnella hänen musiikkia. "
"Harmi sinänsä olen mukava ja kiltti ihminen. "
Tiedätkö ettei tämä ole vain sinun oma mielipiteesi, vaan ajatteleeko joku muukin sinua mukavana ihmisenä.

Lue lisää

Minusta olisi kiva, jos tämä ketju pysyisi riidattomana. Olet ensimmäinen pisteliäs. Opetellaan sietämään sohimatta kommentteja joista emme tykkää.

Minusta ratkaisevaa ei ole enää nykyaikana onko ateisti vai uskova elämänkatsomukessaan. Kaikilla ihmisillä on elämän ihmeellisen mysteerin etsimisen tarve sisimmässään. Niin myös Paul McCartneyllakin.

Joo ja yksinäisinä kausina kasvaa eniten hengellisesti.

Joo, hyvin sanoit. Porukka vie äkkiä mukanaan. Mielestäni on hyvä olla yksin Herran kanssa.

jepajeeee kirjoitti:

Joo, hyvin sanoit. Porukka vie äkkiä mukanaan. Mielestäni on hyvä olla yksin Herran kanssa.

Samaa mieltä täysin. Ihmeellistä yksinäisten ihmisten demonisoimista liikkeellä nyky-yhteiskunnassa. Luuli olevan päinvastoin vs. parisuhteen. Kuka sitä samaa naamaa jaksaa katsella omassa asunnossaan vuosikausia? Tämähän on totuus.

E. R. (kertoo vanhusten yksinäisyydestä) sävellettiin 1966, jolloin Paul oli 24-v. Oliko hän jo silloin satanisti? En tiennyt hänen olevankaan, mutta nyt kun tarkistelin, muutama asia loksahti kohdalleen.

http://stargods.org/EvilBeatles.html valitettavan moni artisti on itseasiassa satanisti. Välillä mietin, että miksi ihmeessä asia on näin? Eräät artistit ovat itse kertoneet, kuinka ovat myyneet oman sielunsa saatanalle mainetta vastaan. Monet väittävät myös että henki ottaa heidät haltuunsa ja tekstit syntyvät ns. automaattisesti. He ovat ikäänkuin transsissa. Uskon kyllä että näin on. YouTubesta löytyy hakusanalla artist that sell their soul to the devil lisää infoa.

Paul McCartney satanisti? Päivän paras väittämä! En voi ymmärtää, miten näin paksu harha-ajatus on voinut edes juolahtaa jonkun mieleen.

Huuhaatatottatosiaan kirjoitti:

Paul McCartney satanisti? Päivän paras väittämä! En voi ymmärtää, miten näin paksu harha-ajatus on voinut edes juolahtaa jonkun mieleen.

Valitettavasti siltä näyttää että on. Ei ole harvinaista edes Suomessa. Tarkista itse hakusanoilla googlesta, niin näet omin silmin.

ex-fani kirjoitti:

Valitettavasti siltä näyttää että on. Ei ole harvinaista edes Suomessa. Tarkista itse hakusanoilla googlesta, niin näet omin silmin.

Ei se kylläkään todista yhtään mitään, jos googlella jotain löytyy. Netti on täynnä valetta, roskaa ja humpuukia. Järjen ja lähdekritiikin käyttö on pakollista, tai hulluus tulee ja vie mennessään.

RepeRuutikallo kirjoitti:

Ei se kylläkään todista yhtään mitään, jos googlella jotain löytyy. Netti on täynnä valetta, roskaa ja humpuukia. Järjen ja lähdekritiikin käyttö on pakollista, tai hulluus tulee ja vie mennessään.

Lue lisää

Täällä näköjään lauma antikristuksen seuraajia. Siis näitä typeryksiä jotka luulevat ja väittävät itse olevansa Jeesuksen omia mutta eivät sitä todellakaan ole.

Varmaankin. Minäkin arvelen, että jotenkin ajauduin yksinäiseksi ja mihin myös ympäristö vaikutti paljon.

Minä en koe itseäni ollenkaan yksinäiseksi. Päinvastoin. Omien ajayusten ja Jumalan kanssa oman taiteen keskellä kerkeää paljon enemmän.

Minusta tuli itseriittoinen olosuhteiden pakosta. Sitä en tiedä, onko se hyvä Jumalan mielestä ja kun tällä pallolla sentään on kai yli. 6 mrd asukasta (ellei jo enemmän).

miettijätär kirjoitti:

Minusta tuli itseriittoinen olosuhteiden pakosta. Sitä en tiedä, onko se hyvä Jumalan mielestä ja kun tällä pallolla sentään on kai yli. 6 mrd asukasta (ellei jo enemmän).

Lue lisää

7,4 miljardia.

Tack. Jotain sellaista epäilinkin. Mutta suurpiirteinen kun olen...whatever it was, jotain sinnepäin...

Se tosiaan on mukavaa kun ei tarvitse muuten kuin harvoin riidellä itsensä kanssa. Tosin nyt alan kyllä riitelemään iseni kanssa, sillä olisi nyt aika häipyä tältä palstalta ja tehdä muuta. Heh.

En ihan ymmärrä viestiäsi, mutta eihän tässä kukaan säälittävyydestä saati vammaisuudesta mitään ole puhunut.

Omasta puolestani tarkoitin epäsosiaalisuudella ihan vain sitä, että oma luonne, temperamentti jne. ovat sellaiset, että on vaikea tutustua ihmisiin ja tutustuttuaan pitää heidät luonaan. En osaa tähän hätään tämän paremmin määritellä.

Enemmän epäsosiaalisuus ehkä kuitenkin vaikuttaa epäsuorasti. Epäsosiaalisuuden takia jää paitsi monista sellaisista tilaisuuksista, joissa ylipäänsä voisi tavata ihmisiä. Toki elämän aikana on tullut tutustuttua joihinkin ihmisiin, ja pari kolme heistä on pysynytkin, vaikka en heitä melkein koskaan tapaa, koska kukaan heistä ei asu lähellä ja matkustaminen on kallista ja rasittavaa.

"Viihdyn todella hyvin yksikseni"

Tuollainen minustakin on tullut. On perhettä ja ystäviä, mutta on saatava olla myös ihan omassa rauhassa.

Eihän sitä yksin ole, kun mieli on taivaallisissa. Sunnuntaisin käyn kirkossa ja kirkkokahveilla.

Seksiasioissa tulee eniten lankeamisia ja ne syyllistävät uskovia eniten. Moni on sen takia joutunut pois Jumalan johdatuksesta, koska vaikka sen saa Jumalalta anteeksi, luottamus julistajana on mennyttä. Mietin että miksi juuri siitä syystä, eikä esimerkiksi vihasta, anteeksiantamattomuudesta, näpistyksistä, ylimielisyydestä jne.
Ehkä siksi, että se on fyysistä, konkreettista ja tuntuvaa, ja on loukattu omaa ja toisen perhettä, monia ihmisiä. Lisäksi tulee häpeä: "siinä taas nähtiin mitä sakkia uskovaiset on".
Siksi perheellisten pitäisi pitää perhe koossa ja suhde puolisoon hyvänä. Yksinelämiseen pystyy vain, jos Jumala antaa siihen kestävyyttä. Siinä voi joutua nuorempana taistelemaan. Kaikki ympäriltä löytää jonkun ja perustaa perheen, ja aina jää katselemaan sivusta. Vaikka olisi itse sen tien valinnutkin, tuntuu silti välillä kovalta.
Eipä kenellekään silti ole luvattu kaikin tavoin onnellista tietä. Ollaan valittu piikkinen Jeesus-tie, tuokoon se tullessaan mitä tahansa.

"Yksinäisyyden tuska voi olla niin suuri, että täysin absurditkin selitykset toimivat sietämättömien tunteiden hallinnan välineinä."

Mitä tarkoitat absurdeilla selityksillä?

pysytään.uskollisina kirjoitti:

Seksiasioissa tulee eniten lankeamisia ja ne syyllistävät uskovia eniten. Moni on sen takia joutunut pois Jumalan johdatuksesta, koska vaikka sen saa Jumalalta anteeksi, luottamus julistajana on mennyttä. Mietin että miksi juuri siitä syystä, eikä esimerkiksi vihasta, anteeksiantamattomuudesta, näpistyksistä, ylimielisyydestä jne.
Ehkä siksi, että se on fyysistä, konkreettista ja tuntuvaa, ja on loukattu omaa ja toisen perhettä, monia ihmisiä. Lisäksi tulee häpeä: "siinä taas nähtiin mitä sakkia uskovaiset on".
Siksi perheellisten pitäisi pitää perhe koossa ja suhde puolisoon hyvänä. Yksinelämiseen pystyy vain, jos Jumala antaa siihen kestävyyttä. Siinä voi joutua nuorempana taistelemaan. Kaikki ympäriltä löytää jonkun ja perustaa perheen, ja aina jää katselemaan sivusta. Vaikka olisi itse sen tien valinnutkin, tuntuu silti välillä kovalta.
Eipä kenellekään silti ole luvattu kaikin tavoin onnellista tietä. Ollaan valittu piikkinen Jeesus-tie, tuokoon se tullessaan mitä tahansa.

Lue lisää

Miksi ei voisi rakastella niin halutessaan jonkun toisen yksinäisen kanssa ja näin molemmat saisivat tarpeensa tyydytettyä? Ei se seksiä kummallisempaa ole.

herrens_tiggare kirjoitti:

"Yksinäisyyden tuska voi olla niin suuri, että täysin absurditkin selitykset toimivat sietämättömien tunteiden hallinnan välineinä."

Mitä tarkoitat absurdeilla selityksillä?

Lue lisää

Jokaisella meillä on erilaisia uskomuksia itsestämme, toisista ihmisistä ja elämästä yleensä. Toiset uskomukset ovat objektiivisesti arvioituna enemmän paikkansa pitäviä kuin toiset. Koska merkitykset ovat tosia uskojalleen, on niiden tuomitseminen virheellisiksi hieman kyseenalaista ellei samalla aukea jokin uusi ja erilainen tapa kyseiseen uskomukseen. Siksipä ei ole oikein yksilöidä "absurdia" sen tarkemmin. Ajattelen, että etsimme erilaisille ilmiöille selityksiä, joiden avulla ne on helpompi hyväksyä/omaksua. Jollei sitten löydy "oikeata", aidosti paikkaansa pitävää, selitetään asia jollain muulla tapaa. Ja siten tehdään vaikkapa kärsimyksestä, epäoikeudenmukaisuudesta tai epäonnisuudesta jollain tapaa helpommin nieltävä kun kykenee jollain tapaa selittämään MIKSI. Selitys suojaa vaikeilta tunteilta. Okei. Yksi esimerkki: Ukkonen polttaa minulta talon ja navetan ja samaan syssyyn jään työttömäksi. Selitys voisi olla se, että "Herra rakastaa minua niin paljon ettei anna minun kiintyä maalliseen". En kuitenkaan kiistä, ettei ko selitys voisi olla totta jonkun kohdalla!

Ok. Ymmärrän.

Sinulla on hieno nimimerkki. Kun katsot kauan pimeyteen, katselee myös pimeys sinuun.

Joo. Ei ole vaihtoehtoja. Ilman taskulamppua ei ikkunasta muuta näy kuin pimeyttä ennenkuin kaamos väistyy :)

Taskulamppu ei valaise itseään, vaan sitä mitä on sen edessä. Sitä valoa, mikä meissä on, emme itse tunnista ollenkaan, mutta muut näkevät sen.

Jokin ohimenevä hetki voi olla valo. Ennen kuin tulin uskoon, kuljin erään seurakunnan ohi, ja katukäytävällä seisoi nainen odottaen kai perhettään tai ystävää tulevaksi ulos. Näin pikaisesti naisen kasvot, ja ajattelin, että tuo nainen on uskossa, sen näkee. Ne eivät olleet nuoren kaunottaren kasvot, vaan eläneet ja nähneet, mutta valoisat. Muistan vieläkin ne, vaikka siitä on ehkä 30 vuotta aikaa.

Hän on autuaan tietämätön että jäi mieleeni enkä minäkään tunnistaisi häntä enää. Kaksi vierasta ihmistä ohitti toisensa, ja seuraus oli tällainen.

Niin, toivottavasti kukaan ei pahoittanut mieltään, vaikka en kristitty olekaan. Ketjun otsikko pääsi vähän unohtumaan viestejänne lukiessani.:)

Heh. Kyllä nämä palstat ovat pääasiassa suurta tuskaa yksinäiselle. Mietinkin toisinaan, onko minussa masokistin vikaa. Toisaalta voi harjoitella tulevia vainoja varten, ja sinä repe kivasti tässä hommassa valmennat. Kun ei sitä ikinä tiedä, vaikka aikanani jo tulisivat vainotuiksi kristityt.

miettijätär kirjoitti:

Heh. Kyllä nämä palstat ovat pääasiassa suurta tuskaa yksinäiselle. Mietinkin toisinaan, onko minussa masokistin vikaa. Toisaalta voi harjoitella tulevia vainoja varten, ja sinä repe kivasti tässä hommassa valmennat. Kun ei sitä ikinä tiedä, vaikka aikanani jo tulisivat vainotuiksi kristityt.

Lue lisää

Merillä taitaa olla kovasti eri merkitykset sanalle vaino, mutta samoin lienee myös monen muun sanan kanssa.

Millä merillä. Toki olen tyytyväinenkin, kun saan kärsiä Kristuksen tähden. Eikä minussa kärsimystä aiheuta pelkästään ateistit täällä.

Ei minusta Suomi24 ainakaan ole sellainen some, josta yksinäiselle olisi mitään lohtua. Se kuulosti tosiaan huvittavalta. Eikä varmaan niillekään, jotka eivät ole kristityitä. Olen saanut täällä 2 kirjeenvaihtoystävää, siitä voi toki kiittää. Mutta tähän meni monta vuotta. Muistaakseni vuoden sen jälkeen kun Kirkko kuulolla aloitti, olen silloin tällöin kirjoitellut. Eli saldo on tosi vähäinen. Joku kun saisi minut vielä luopumaan tästä kokonaan. Todellista sitkeyttä se on siis vaatinut. Hyvää harjoitusta sekin.

Täällähän tavallaan tapellaan vielä ilkeämmin kuin muualla, jos jostain on riita. Se on siis potenssiin tuhat, kun tavallisessa keskustelussa ihmiset yrittävät edes hiukan asiallisempia olla.

miettijätär kirjoitti:

Heh. Kyllä nämä palstat ovat pääasiassa suurta tuskaa yksinäiselle. Mietinkin toisinaan, onko minussa masokistin vikaa. Toisaalta voi harjoitella tulevia vainoja varten, ja sinä repe kivasti tässä hommassa valmennat. Kun ei sitä ikinä tiedä, vaikka aikanani jo tulisivat vainotuiksi kristityt.

Lue lisää

Vainot ovat jo alkaneet, suurimittaisesti lähi-idässä, mutta myös muualla. Paavali sanoo, että on hyvä pysyä naimattomana vainojen tähden. Ei ole muuta surtavaa kuin oma itsensä.

eivielävainottu kirjoitti:

Vainot ovat jo alkaneet, suurimittaisesti lähi-idässä, mutta myös muualla. Paavali sanoo, että on hyvä pysyä naimattomana vainojen tähden. Ei ole muuta surtavaa kuin oma itsensä.

Lue lisää

"Olen siis sitä mieltä, että lähestyvän ahdingon tähden jokaisen on hyvä pysyä entisellään. Jos olet sidottu vaimoon, älä pyydä eroa; jos et ole sidottu vaimoon, älä pyydä itsellesi vaimoa. Mutta jos menetkin naimisiin, et syntiä tee; ja jos neitsyt menee naimisiin, ei hänkään tee syntiä; mutta ne, jotka niin tekevät, joutuvat kärsimään ruumiillista vaivaa, ja siitä minä tahtoisin teidät säästää". (1.Kor.7:26-28)

miettijätär kirjoitti:

Millä merillä. Toki olen tyytyväinenkin, kun saan kärsiä Kristuksen tähden. Eikä minussa kärsimystä aiheuta pelkästään ateistit täällä.

Ei minusta Suomi24 ainakaan ole sellainen some, josta yksinäiselle olisi mitään lohtua. Se kuulosti tosiaan huvittavalta. Eikä varmaan niillekään, jotka eivät ole kristityitä. Olen saanut täällä 2 kirjeenvaihtoystävää, siitä voi toki kiittää. Mutta tähän meni monta vuotta. Muistaakseni vuoden sen jälkeen kun Kirkko kuulolla aloitti, olen silloin tällöin kirjoitellut. Eli saldo on tosi vähäinen. Joku kun saisi minut vielä luopumaan tästä kokonaan. Todellista sitkeyttä se on siis vaatinut. Hyvää harjoitusta sekin.

Täällähän tavallaan tapellaan vielä ilkeämmin kuin muualla, jos jostain on riita. Se on siis potenssiin tuhat, kun tavallisessa keskustelussa ihmiset yrittävät edes hiukan asiallisempia olla.

Lue lisää

Arki-Iltaväsyn tuottama kirjoitusvirhe, piti tietysti lukea "meillä".
>Toki olen tyytyväinenkin, kun saan kärsiä Kristuksen tähden.
Ilmeisesti kärsimisen rimasi on sitten aika lähellä lattiaa, jos s24-viestit peräti kärsimystä aiheuttavat.
Oli miten oli, tässä ketjussa ei ollut tarkoitukseni alkaa tämän kummempaan. Mukavaa pääsiäiskärsimysten odotusta.

puhtain.purjein kirjoitti:

"Olen siis sitä mieltä, että lähestyvän ahdingon tähden jokaisen on hyvä pysyä entisellään. Jos olet sidottu vaimoon, älä pyydä eroa; jos et ole sidottu vaimoon, älä pyydä itsellesi vaimoa. Mutta jos menetkin naimisiin, et syntiä tee; ja jos neitsyt menee naimisiin, ei hänkään tee syntiä; mutta ne, jotka niin tekevät, joutuvat kärsimään ruumiillista vaivaa, ja siitä minä tahtoisin teidät säästää". (1.Kor.7:26-28)

Lue lisää

Varmaan ankeaa elämää odottaa joitakin olemattomia vainoja.

Enuskosatuihin kirjoitti:

Varmaan ankeaa elämää odottaa joitakin olemattomia vainoja.

Kuulostaa tosiaan elämänsä pilaamiselta ehdoin tahdoin, mutta valintojahan on immeisen tehtävä.

Enuskosatuihin kirjoitti:

Varmaan ankeaa elämää odottaa joitakin olemattomia vainoja.

https://www.facebook.com/arshad.zaidi.54/videos/734596216673733/?theater
Nämä ketkä tässä ammutaan, ovat kristittyjen lapsia.

itkettää kirjoitti:

https://www.facebook.com/arshad.zaidi.54/videos/734596216673733/?theater
Nämä ketkä tässä ammutaan, ovat kristittyjen lapsia.

Lue lisää

Täähän on isisläisten hommia. Luuletko sinä että läntinen nykymaailma sallii ISISksen valtaan nousun? Sitähän nujerretaan koko ajan lähi-idässä.

itkettää kirjoitti:

https://www.facebook.com/arshad.zaidi.54/videos/734596216673733/?theater
Nämä ketkä tässä ammutaan, ovat kristittyjen lapsia.

Lue lisää

Nyt kristityt saavat niittää sitä, mitä ovat vuosisatojen ajan kylväneet.

Tottakai ollut vaikeaa. On helppoa olla uskossa kun kaikki menee putkeen. Sitten kun on vaikeaa usko punnitaan.

iktys kirjoitti:

Tottakai ollut vaikeaa. On helppoa olla uskossa kun kaikki menee putkeen. Sitten kun on vaikeaa usko punnitaan.

Kun päähän on iskostunut että uskon ulkopuolella ei ole mitään muuta kuin ikuisen tuhon odotus ilman mitään toivoa, niin on helpompi nöyrtyä ja palata. Tai ravistusten tullessa säilyä kokonaan lankeamatta.

Siis nimenomaan yksinäisyyden takiako kriisejä tai katastrofeja? Ei minulla sellaisia taida olla ollut. Onko sinulla?

herrens_tiggare kirjoitti:

Siis nimenomaan yksinäisyyden takiako kriisejä tai katastrofeja? Ei minulla sellaisia taida olla ollut. Onko sinulla?

Kriisejä yleensä. Vaikea erotella mistä johtuu. Yksinäisellä yksinäisyydestä johtuen enimmäkseen kaiketi.

Ei ole ollut. On ollut pelkästään tarkentuvaa uskoa. Pitää kuitenkin muistaa, että elämässä on asioita, joiden tutkailuun ei yksi elämä tunnu riittävän.

985rioj kirjoitti:

Kriisejä yleensä. Vaikea erotella mistä johtuu. Yksinäisellä yksinäisyydestä johtuen enimmäkseen kaiketi.

Ainoa "uskonkriisini" taitaa olla se, että en koe olevani tämän tien arvoinen, kuten en tietysti olekaan.

herrens_tiggare kirjoitti:

Ainoa "uskonkriisini" taitaa olla se, että en koe olevani tämän tien arvoinen, kuten en tietysti olekaan.

Et olekaan. Kukaan maailmassa ei ole.
Ainoa arvollinen on Jumalan Poika Jeesus Kristus, pyhä uhrikaritsamme.

herrens_tiggare kirjoitti:

Siis nimenomaan yksinäisyyden takiako kriisejä tai katastrofeja? Ei minulla sellaisia taida olla ollut. Onko sinulla?

No elämä on yhtä kriisiä. Tai siirtymistä kriisistä toiseen. Yksinäisenä kriisit ovat vähän erilaisia kuin suhteessa. Mutta näin yksinäisenä ehkä pahin kriisi on itse yksinäisyyden näkeminen loputtomana, kroonisena tilana, jossa jää vaille ihmissuhteiden mahdollistamaa elämän kokemista, iloja ja suruja. Pitää vain varoa julkista yksinpuhumista, yksinitkemistä ja yksinnauramista ettei kukaan luule yksinäisyyden sekoittaneen päätä lopullisesti :D. Se olisi todellakin iso yksinäisyyden seurauksena syntynyt kriisi ja katastrofi jos niiden vuoksi joutuisi vielä lukkojenkin taa omasta seurastaan nauttimaan (tai kärsimään) :DDD

pimeäänkatsova kirjoitti:

No elämä on yhtä kriisiä. Tai siirtymistä kriisistä toiseen. Yksinäisenä kriisit ovat vähän erilaisia kuin suhteessa. Mutta näin yksinäisenä ehkä pahin kriisi on itse yksinäisyyden näkeminen loputtomana, kroonisena tilana, jossa jää vaille ihmissuhteiden mahdollistamaa elämän kokemista, iloja ja suruja. Pitää vain varoa julkista yksinpuhumista, yksinitkemistä ja yksinnauramista ettei kukaan luule yksinäisyyden sekoittaneen päätä lopullisesti :D. Se olisi todellakin iso yksinäisyyden seurauksena syntynyt kriisi ja katastrofi jos niiden vuoksi joutuisi vielä lukkojenkin taa omasta seurastaan nauttimaan (tai kärsimään) :DDD

Lue lisää

Apua, kerran höpötin itsekseni ulkona kävellessä, ja joku tuli takaa viereen ja kuuli. Ei hyvältä vaikuta.
Toivottavasti luuli että puhuin kännykkään, vaikka ei ollut kuulokkeita.

Se on kyllä totta, että yksin – ilman puolisoa, perhettä, ystäviä – kaikki on vaikeampaa ja raskaampaa. Asiat jäävät helposti hoitamatta. Tarkoitan ihan tavallisia asioita, kuten vaikka lääkärissä käyntiä. En mene lääkäriin, ellei ole ihan pakko. Ihan pakko tarkoittaa sietämättömiä kipuja, joihin ei kuole parissa päivässä

Piste. Siitä jäi piste pois.

herrens_tiggare kirjoitti:

Se on kyllä totta, että yksin – ilman puolisoa, perhettä, ystäviä – kaikki on vaikeampaa ja raskaampaa. Asiat jäävät helposti hoitamatta. Tarkoitan ihan tavallisia asioita, kuten vaikka lääkärissä käyntiä. En mene lääkäriin, ellei ole ihan pakko. Ihan pakko tarkoittaa sietämättömiä kipuja, joihin ei kuole parissa päivässä

Lue lisää

Sietämätöntä, vaikeata, raskasta ja kivuliasta.. Joo...Itku pääsi aamulla kun tajusin uuden päivän olevan taas edessä. Mutta pakko oli ottaa lusikka kauniiseen käteen ja nousta kahvinkeittoon. Tämänkaltaiset aamuiset tunteet lienevät eräänlaista yksinäisyyden kriisiä. Jollei elämä voi synnyttää kokemuksia ystävyydestä ja joukkoon kuulumisesta, kuinka vaikea on säilyttää usko johonkin taivaallisen ystävään, joka joskus on "pyyhkivä kaikki kyyneleet heidän silmistänsä". Paremminkin elämänkokemus vahvistaa pelkoa, että eiköhän siellä ikuisuudessakin joudu katselemaan muiden iloa sivusta....siipiveikkona.

pimeäänkatsova kirjoitti:

Sietämätöntä, vaikeata, raskasta ja kivuliasta.. Joo...Itku pääsi aamulla kun tajusin uuden päivän olevan taas edessä. Mutta pakko oli ottaa lusikka kauniiseen käteen ja nousta kahvinkeittoon. Tämänkaltaiset aamuiset tunteet lienevät eräänlaista yksinäisyyden kriisiä. Jollei elämä voi synnyttää kokemuksia ystävyydestä ja joukkoon kuulumisesta, kuinka vaikea on säilyttää usko johonkin taivaallisen ystävään, joka joskus on "pyyhkivä kaikki kyyneleet heidän silmistänsä". Paremminkin elämänkokemus vahvistaa pelkoa, että eiköhän siellä ikuisuudessakin joudu katselemaan muiden iloa sivusta....siipiveikkona.

Lue lisää

Minut on pienestä pitäen kaikesta katsottu ulos, kuoroista, pihan kakaroista, luokkakavereista, työporukoista ja taloyhtiön jengistä. En ole ikinä kuulunut mihinkään. Olemukseni karkoittaa ihmiset, vaikka en ole sanonut sanaakaan enkä ole vastenmielisen näköinenkään. Seurakunnassakin saan istuksia enimmäkseen yksinäni ja katsella sivusta, kun tutut halailevat ja kyselevät kuulumisia toisiltaan.
Voit kuvitella että on minunkin vaikea kuvitella, miten olen sitten taivaassa osa isoa riemuitsevaa joukkoa.
Joh. 10 lohduttaa ja saa taas uskomaan että siellä on kaikki ihanaa: "Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. 10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys".
Varas vei meiltä täällä ihmissuhteet ja kaverit, siellä meidät tunnetaan kuin siskot ja veljet. Koitetaan uskoa.

only.lonely kirjoitti:

Minut on pienestä pitäen kaikesta katsottu ulos, kuoroista, pihan kakaroista, luokkakavereista, työporukoista ja taloyhtiön jengistä. En ole ikinä kuulunut mihinkään. Olemukseni karkoittaa ihmiset, vaikka en ole sanonut sanaakaan enkä ole vastenmielisen näköinenkään. Seurakunnassakin saan istuksia enimmäkseen yksinäni ja katsella sivusta, kun tutut halailevat ja kyselevät kuulumisia toisiltaan.
Voit kuvitella että on minunkin vaikea kuvitella, miten olen sitten taivaassa osa isoa riemuitsevaa joukkoa.
Joh. 10 lohduttaa ja saa taas uskomaan että siellä on kaikki ihanaa: "Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. 10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys".
Varas vei meiltä täällä ihmissuhteet ja kaverit, siellä meidät tunnetaan kuin siskot ja veljet. Koitetaan uskoa.

Lue lisää

Lisään tuohon vielä, että minua ympäröi jokin salaperäinen erakkouden ilmapiiri. Joskus harvoin siihen tulee repeämä ja olen hetken ajan sosiaalisempi, mutta sitten se eheytyy taas. Ehkä ihmiset "näkee" sen ilmapiirin.

En kyllä usko, että Jumalan kohtaaminen tuonpuoleisuudessa kasvoista kasvoihin voi olla pettymys. Ei taivaassa ole "siipiveikkoja" (enkeleilläkään ei tiemmä ole siipiä). Sitä paitsi taivaassa kaikki ovat Kristuksen kaltaisia. Kristus ei sulje ketään ulkopuolelle. Jos siis Kristus on uskollinen ystävä, myös hänen seuraajistaan tulee sellaisia viimeistään taivaassa. Siellä jokainen huokuu samankaltaista rakkautta ja herättää katselijoissa samankaltaista ihailua kuin Jumala itse. Maailmassa (ja internetissä) kristityt ovat epäsosiaalisia kusipäitä, mutta pelkästään sen tosiasian varassa ei pidä tehdä lopullisia johtopäätöksiä.

Ulkopuolisuuden ja osattomuuden kokemus on minullekin tuttu, mutta pääsääntöisesti en juuri ajattele asiaa. Olen niin tottunut yksinoloon, että en oikeastaan osaa edes kuvitella, että toisinkin voisi olla. Yksinäisyyttä elämä on ollut käytännössä aina, oikeastaan parisuhteessakin, silloin kun sellaisessa olin (kauan sitten).

Mutta kyllä tämä jatkuva yksinolo saattaa jollain tavalla kierouttaa ja tehdä jokseenkin mökkihöperöksi. Muut ihmiset tarjoaisivat perspektiiviä, ainakin viisaat ihmiset. Ihmiset toisivat elämään myös jokapäiväistä sisältöä. Kun on yksin, joutuu päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen pyöriskelemään omissa kummallisuuksissaan ja kieroutumissaan, ei hetkeksikään pääse itsestään eroon. Kyllä minusta oikeastaan tuntuu koko ajan siltä, että olen vähintään asemasodassa itseni kanssa. Rauhat ovat korkeintaan välirauhoja.

Hengellisestikään yksinäisyys ei välttämättä ole hyvä (joillekuille toki on, onhan kirkon historiassa paljon kunnioitettavia erakkoja). Yksin ollessa hengellisestä elämästä ja elämästä ylipäänsä tulee helposti itsekeskeisestä. Ei ole tilaisuutta harjoittaa lähimmäisenrakkautta.

Kummallisuuksia ja kieroutumia...niitä varmaan on kehittynyt matkan varrella. Itse asiassa aika pelottavakin ajatus on, että päästäisi jonkun niitä ihan aitiopaikalta seuraamaan ja kummastelemaan. Mutta jonkinlaisen "terapian" jälkeen sitä saattaisi taas mennä ihan täydestä...ihmisestä...ehkä.... ;)

"Maailmassa (ja internetissä) kristityt ovat epäsosiaalisia kusipäitä, mutta pelkästään sen tosiasian varassa ei pidä tehdä lopullisia johtopäätöksiä."
Tuo oli vapauttavasti sanottu. Hyvin sanottu. Saadaan olla mitä vatipäitä tahansa ollaan, eikä tarvitse esittää mitään, olla vain oma itsensä.
Jumalan sana lupaa, että "te OLETTE maailman valo". Ei että yritetään kauheasti valaista, vaan me ollaan valo vain olemalla. Olla-verbi on muutenkin Raamatun kiinnostavin verbi.

Mikuliina kirjoitti:

"Maailmassa (ja internetissä) kristityt ovat epäsosiaalisia kusipäitä, mutta pelkästään sen tosiasian varassa ei pidä tehdä lopullisia johtopäätöksiä."
Tuo oli vapauttavasti sanottu. Hyvin sanottu. Saadaan olla mitä vatipäitä tahansa ollaan, eikä tarvitse esittää mitään, olla vain oma itsensä.
Jumalan sana lupaa, että "te OLETTE maailman valo". Ei että yritetään kauheasti valaista, vaan me ollaan valo vain olemalla. Olla-verbi on muutenkin Raamatun kiinnostavin verbi.

Lue lisää

Olisi pitänyt kirjoittaa "kristityt voivat olla", koska eivät he tietenkään ilman muuta aina ja välttämättä ole. Olen tavannutkin elämäni aikana yhden hyvän kristityn. Jos en olisi ollut silloin jo valmiiksi uskova, hänen pelkkä olemassalonsa olisi voinut käännyttää minut. Hän todellakin oli maailman valo.

Minussa sitä vastoin ei ole mitään valoa. Olen pimeä kuin marraskuun lumeton yö. Sen takia olisikin parempi, että pysyttelisin kokonaan poissa ihmisten ilmoilta tai ainakin pitäisin suuni kiinni. Ei tulisi ainakaan annettua väärää todistusta Jumalasta.

herrens_tiggare kirjoitti:

Olisi pitänyt kirjoittaa "kristityt voivat olla", koska eivät he tietenkään ilman muuta aina ja välttämättä ole. Olen tavannutkin elämäni aikana yhden hyvän kristityn. Jos en olisi ollut silloin jo valmiiksi uskova, hänen pelkkä olemassalonsa olisi voinut käännyttää minut. Hän todellakin oli maailman valo.

Minussa sitä vastoin ei ole mitään valoa. Olen pimeä kuin marraskuun lumeton yö. Sen takia olisikin parempi, että pysyttelisin kokonaan poissa ihmisten ilmoilta tai ainakin pitäisin suuni kiinni. Ei tulisi ainakaan annettua väärää todistusta Jumalasta.

Lue lisää

No ei pidä paikkaansa. Sulla on paljon valoa, sulta itseltäsi piilossa, ja niin sen pitääkin olla.

Se valo voi olla rukous tai huokaus omassa kammarissa. En tarkoittanut että pitäis lähteä julistuskiertueelle.

Omassa kammarissa kuuluu joskus useampiakin huokauksia... tosin, olen vain niiden aiheuttaja ;)

Mikuliina kirjoitti:

Se valo voi olla rukous tai huokaus omassa kammarissa. En tarkoittanut että pitäis lähteä julistuskiertueelle.

Ei varmasti julistuskiertueelle, mutta kyllähän Jeesus sanoi, että ei lamppua vakan alle tule panna.

Olen ehkä tarpeeksi lapsen kaltainen (=lapsellinen) älyllisiin kriiseihin. On kylläkin ollut muutama epäilyksen hetki, että onko Jeesusta oikeasti olemassa, mutta sitten muistan, miten raju ja konkreettinen oli uskoontuloni, ja epäilys menee ohi.
Pahin juttu oli, kun mun ainoa lapseni kuoli. Se aika oli kauheaa, en edes muista siitä paljon mitään. Siitä alkoi pari vuotta kestänyt alamäki. Löysin itseni jälleen juottoloista, irtosuhteista ja tupakoin, vaikka en tehnyt mitään päätöstä, että luovun uskosta. Kummallista että se niin meni, vaikka usko on tarkoitettu mm. lohduksi ja voimaksi suruissa. En kai osannut ottaa sitä niin, tai sitten oli vain nuppi surusta ja shokista sekaisin.
Sain onneksi armon palata takaisin Herran huomaan, ja tässä olen sitten pysynyt, ehkä paremmin ja onnistuneemmin kuin sitä ennen.

Sinulla onkin ollut rajuja ja tosi surullisia elämänvaiheita, oman lapsen menetys on todellakin katastrofi ja valtava suru.

No minulla ei ole perhettä, ei lapsia.

Olen kulkenut välillä ateismin ja antiteismin kautta, sitten taas saanut armon palata uskon tielle. Toki myöhemminkin, kuten esim. tänä aamuna yksin hiljaisuudessa, on ollut kriittisyyden ja kyseenalaistamisen aikoja. Mutta toisaalla senkin aikana olen epäilykseni puhunut rukouksessa Jumalalle.

Elämä on sittenkin ihanaa.

Samaa mieltä, oma hyvä valinta. Ei kaikki halua olla ihmisten kanssa tekemisissä. Mitä enemmän vietän aikaa ihmisten kanssa sitä enemmän voimia se vie.

Hyvä idis. Ennen internettiä jo pohdin perustaa yksinäisten kerhoa, joka kokoontuisi silloin tällöin jonkun kotona tai jossain muualla. Nyt se olisi paljon helpompaa, kun ei tarvitsisi perustaa yhdistystä eikä muuta yhteisöä.
Tähän päivään päivitettynä ajatus olisi juuri jokin sivusto, esimerkiksi Uskovat sinkut, mutta se ei olisi tarkoitettu parinhakuun, niitä riittää muutenkin.
Mihin sen perustaisimme? Facebook, blogi vai jokin muu juttu? Minä olen tumpelo tekniikassa.

Näissä nimimerkillä toimivissa jutuissa on aina tuo trollaamisen sivuääni olemassa. Jokin sellainen, missä vaan aidosti viiteryhmään kuuluvat viihtyisi ja jossa viitsisi keskustella rennosti ja reilusti. Facebookissa tieten ollaan omalla nimellä...joka siellä on...minä en... Kyllä kai rekisteröityneellä nimimerkilläkin homma toimii... Pitäis jonkun osaavan laittaa toimeksi...ja se en ole ainakaan minä ;)

pimeäänkatsova kirjoitti:

Näissä nimimerkillä toimivissa jutuissa on aina tuo trollaamisen sivuääni olemassa. Jokin sellainen, missä vaan aidosti viiteryhmään kuuluvat viihtyisi ja jossa viitsisi keskustella rennosti ja reilusti. Facebookissa tieten ollaan omalla nimellä...joka siellä on...minä en... Kyllä kai rekisteröityneellä nimimerkilläkin homma toimii... Pitäis jonkun osaavan laittaa toimeksi...ja se en ole ainakaan minä ;)

Lue lisää

Joo Fb ei oikein käy. Pitäisi saada olla anonyyminä.

Mikuliina kirjoitti:

Hyvä idis. Ennen internettiä jo pohdin perustaa yksinäisten kerhoa, joka kokoontuisi silloin tällöin jonkun kotona tai jossain muualla. Nyt se olisi paljon helpompaa, kun ei tarvitsisi perustaa yhdistystä eikä muuta yhteisöä.
Tähän päivään päivitettynä ajatus olisi juuri jokin sivusto, esimerkiksi Uskovat sinkut, mutta se ei olisi tarkoitettu parinhakuun, niitä riittää muutenkin.
Mihin sen perustaisimme? Facebook, blogi vai jokin muu juttu? Minä olen tumpelo tekniikassa.

Lue lisää

"Tähän päivään päivitettynä ajatus olisi juuri jokin sivusto, esimerkiksi Uskovat sinkut, mutta se ei olisi tarkoitettu parinhakuun, niitä riittää muutenkin."

Tämä se juuri on ongelma. Sinkkujen oletetaan hakevan aina kumppania itselleen. Minulle riittäisi säännöllisesti toistuva seura yksineläjien kanssa. Luulen etten halua enää solmia itseäni ja omaa taiteellisuuttani rasittavaa suhdetta. On näitä sen verran tullut jo koettua. Yksilöllisesti kannatan tällaisen "seuran" perustamista.
David Bowie - Heroes
https://www.youtube.com/watch?v=GIKehChI__k&list

Itse olet ollut mukana fundeeraamassa. Rakkaat kiitokset myös itsellesi. Siunattua pakkaspäivää sinulle.

Samoin, kaikille keskusteluun osaa ottaneille siunausta. Täällähän me tavallaan jo toisistamme huolta jo tässä pidämme. Ja kiitokset aloittajalle. Aihe on tabuna vaikuttamassa yhteiskunnissamme ja yksinäisyyttä hävetään. Itse puhun mieluummin "yksilöllisyydestä" nykyään kuin yksinäisyydestä, koska yksinäisyys jo sananakin käsitetään aina heikkoudeksi ja joksikin mikä ei ole hyvä asia. Siitä nimimerkkikin.

Niin kauan kun häpee yksinäisyyttään, ei ole vielä niin kypsä että ei ole enää mitään menetettävää, vaikka kertoisikin sen koko maailmalle. Ikää ja kokemuksia se vaatii. Teinit eivät kehtaa myöntää olevansa yksinäisiä, ennen kuin vanhempana muistellessaan rankkoja kouluaikoja.

"...sitten on yksinäinen kuin..." Jaa,a. Yksinäisyys ei ole diagnoosi vaan yksilön kokemus. Vaikka tuttuja tai sukulaisia olisi pilvin pimein, mutta puuttuisi ihminen jonka kanssa jakaa itselle kaikkein tärkeimmät ja jonka kanssa saisi kunnian jakaa hänen tärkeitä asioitaan, silloin voisi ajatella kokevansa syvintä yksinäisyyttä. Olisi ikäänkuin elämän keskellä, mutta kuitenkin siitä ulkopuolisena. Elämän jakamisesta siinä taitaa olla kysymys. Ehkäpä jos minullakin olisi paljon rahaa jota jakaa, niin jakajia olisi. Mutta kun ei ole muuta jaettavaa kuin elämä, niin tunkua ei juuri ole. Ja joskus tuntuu siltä, että tämän kyvyttömän kuoren sisällä asuu kuitenkin elämää ja yhteyttä rakastava sielu...

Moi reissupeikko.
Sanoitpa voimakkaasti, "että ei tulisi mieleenkään ottaa toista mukaan jne jne".
Mitä jos se toinen ihminen olisi sellainen, että se ei olisi mikään riippa sun tekemisiin? Vai oletko sä päättänyt sen etukäteen, että kukaan ei voi olla sellainen? Vai oletko sä haluton itse yhtään joustamaan tyyleistäsi ja tavoista?
Mulla oli kerran kumppani jonka kanssa kaikki reissut oli tosi mukavia, meillä oli samanlainen järjestelmällisyyden tarve ja suunnitelmallisuus, joten, kaikki matkailu ja siihen liittyvä sujui hyvin. Sitten hän lähti kyllä pois, kun ei rakastanut minua, mutta reissut sujui kyllä, niillä meillä oli aina kivaa. Harmi, että hän oli se joka kuvasi ja ikuisti nuo lukuisat reissut ja kaikki materiaali jäi hänelle.
No, on mulla kauniit muistot.
Kirjoitin tuossa aikaisemmin, että mun tämä ajoittainen yksinäisyyden tunne saattaa enemmänkin olla puolison kaipuuta kuin sitä että haluaisin enemmän ystäviä. Olen siis yrittänyt paria naista lähestyä siinä onnistumatta alkua pidemmälle, siis viimeisen vuoden aikana.
Mietin nyt tässä kuitenkin, että olenko loppuun asti käynyt itseni kanssa läpi sitä, että kumppanin tulo elämään vaatisi aika paljon joustavuutta ja valmiutta muutoksiin. Ja siis tietysti pitää joustaa ja olla valmis muutoksiin, toki. Mutta olenko rakentanut tämän yksinoloni jo niin mukavaksi, että en todellisuudessa ole enää edes halukas suhteeseen.
Omat tavat ja tyylit taitaa olla minulla jo aika piinteyneitä, enkä tiedä haluanko niitä muuttaa, tai osaanko enää.
Ja jos siis alitajunnassaan on tällainen asetelma, niin olenkohan edes oikeasti yrittänyt ketään lähestyä.
Olin uutena vuotena eräässä tilaisuudessa ylistyksessä ja koin että mieleeni tuli hyvin voimakkaasti mieleen itsekkyys.
Ikäänkuin Pyhä Henki olisi sanonut minulle, että minulla tässä sinkkudessa on kyse tietyllä tavalla itsekkyydestä.
Haluan vaan, että mulla on nämä mun kivat puuhat ja asiat, narisen kuitenkin, että Jumala ei vastaa vaimon pyyntö rukoukseen, ja samalla en ole valmis mihinkään muutokseen tai luopumiseen. Olen itsekäs. Olen miettinyt tätä jonkiverran, mutta en saa siitä kunnolla selkoa mietteissäni. Koen että tuo mieleeni tullut ajatus kyllä osuu oikeaan. Mielestäni mulla voisi olla paljonkin annettavaa jollekin naiselle, eikä ehkä ole ihan oikein omalla kohdallani pitää yllä näitä itsekkyys bileitä. No, taidanpa katsoa siis rallia videotykiltä, näin juuri lätkämatsista tulleena.

Myös minä olen rakentanut kodistani mukavan sinkkupesän. Rakastan tulla himaan, kun on kivat värit, puhdasta ja raikasta. Jos tähän tulisi joku sotkemaan, en tiedä miten suhtautuisin, vaikka olenkin jokseenkin sopeutuva.

Avaatpa mielenkiintoisen näköalan liittämällä yksinäisyyden, syrjäytymisen ja työttömyyden samaan nippuun. Varmasti todellista monellekin. Mutta....voidaanko yksinäisyyden ja syrjäytymisen välille laittaa yhtäläisyysmerkki....pittääpä pohtia.

pimeäänkatsova kirjoitti:

Avaatpa mielenkiintoisen näköalan liittämällä yksinäisyyden, syrjäytymisen ja työttömyyden samaan nippuun. Varmasti todellista monellekin. Mutta....voidaanko yksinäisyyden ja syrjäytymisen välille laittaa yhtäläisyysmerkki....pittääpä pohtia.

Lue lisää

"Avaatpa mielenkiintoisen näköalan liittämällä yksinäisyyden, syrjäytymisen ja työttömyyden samaan nippuun."

No eikö. Unohdit yksinäisyyden ja syrjäytymisen ja työttömyyden listasta sen meille tärkeimmän positiivisimman asian. Vapauden. Kyykyttämättömyys on myös hyvä asia.

"Mutta....voidaanko yksinäisyyden ja syrjäytymisen välille laittaa yhtäläisyysmerkki....pittääpä pohtia."

Tuon syrjäytymisenkin voi nykyaikana käsittää ihan eri lailla. Kun ihmisten vapaa-aika sen kuin lisääntyy, ja jos/kun sallitaan perustulokin ihmisille joka syrjäyttänee byrokraattisen sosiaaliturvan sitten. Vanhempanahan kun ihmiset ovat jo tehneet pitemmän työrupeaman, he siirtyessään eläkkeelle yleensä hakeutuvat erilaisiin yhdistystoimintoihin jne. Ja Suomihan on jo nyt erilaisten yhdistysten luvattu maa. Yhdistyksissä oleminen on vapaaehtoista, joten orjatyöstä ei niissä ole kyse. Luultavasti tämä näyttää jo suuntaa mihin yhteiskunnat on menossa, kun työttömiä ja syrjäytyneitäkin yritetään kannustaa myös erilaisiin yhdistystoimintoihin, jne. Että näistä saisi tätä sosiaalisuutta, vapaaehtoisuuden pohjalta.

Mutta automaatio ja robotismihan syövät koko ajan lisääntyvällä tahdilla monotonisia ja yksitoikkoisia työpaikkoja. En pidä tätä yhtään pahana asiana, päinvastoin. On siis todella suurten rakennemuutosten aika meneillään yhteiskunnissa tällä hetkellä. Ja vauhti tuntuu kiihtyvän vain. En näe mitään muuta ratkaisua asiaan kuin perustulon tapaisen systeemin, joka turvaa edes jonkinmoisen turvan asumiseen ja ruokaan joka välttämätön ainakin täällä pohjoisen kylmällä vyöhykkeellä. Vaatteista ym sairauskuluista puhumattakaan.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Jaa, mikäs se aloituksen aihe oikein oli? Ehkäpä sivusin sitä jollain lailla näkökulmallisesti. Onhan briljantissakin sen yläosassa 24 erikulmaista viisteistä "näkökulmaa". Huomio. 24. Kuten on taivaassakin 24 vanhinta. Vai olikohan se noin, aika lähellä kuitenkin. Herättääkö tämä näkökulma kenessäkään kommentoijassa ajatuksia?

Ketjun aloittaja pohti kristityn yksinäisyyttä. Eikös periaatteessa ole niin, että jokaisella "järjestäytyneellä" kristityllä on yhteytensä muihin kristittyihin seurakuntansa kautta. Eli vaikka mitään kontaktia esimerkiksi työelämään, yhdistyksiin tai muihin ihmistenkeskisiin yhteyksiin ei olisi, niin perustavaa laatua olevaan yhteyteen muiden kanssa kuitenkin olisi mahdollisuus. Mutta siitä huolimatta....kristitty voi olla hyvinkin yksinäinen...koska seurakunnat voivat olla yhtä "sydämettömiä" kuin mitka tahansa yhteisöt.

pimeäänkatsova kirjoitti:

Ketjun aloittaja pohti kristityn yksinäisyyttä. Eikös periaatteessa ole niin, että jokaisella "järjestäytyneellä" kristityllä on yhteytensä muihin kristittyihin seurakuntansa kautta. Eli vaikka mitään kontaktia esimerkiksi työelämään, yhdistyksiin tai muihin ihmistenkeskisiin yhteyksiin ei olisi, niin perustavaa laatua olevaan yhteyteen muiden kanssa kuitenkin olisi mahdollisuus. Mutta siitä huolimatta....kristitty voi olla hyvinkin yksinäinen...koska seurakunnat voivat olla yhtä "sydämettömiä" kuin mitka tahansa yhteisöt.

Lue lisää

Ymmärrän, ja pitäisi olla. Mutta kun se ei mene kaikkien kohdalla niin. Sanotaan, että pitää olla turvaverkosto, mutta miksi? Mitä sellaista voi tapahtua, että tarvitsisin äkkiä ringin ihmisiä ympärille? Jos tulisi tulipalo, soittaisin palokuntaan, ei siinä turvarinki auta. Kun on turvansa asettanut Jumalaan, ei osaa muuta ajatella.

Olen melko sulkeutunut enkä luota osaamiseeni seurustella ja keskustella. Äänekkäät vievät aina pääroolin joka paikassa, ja siihen tottuu. Hyvä vaan, että joka kekkereillä on joku osaava seremoniamestari.

Raamatussakin sanotaan että oppikoon nainen hiljaisuudessa. Tämän sanan voi ottaa myös turvaksi eikä vain rajoitukseksi.

Seurakuntani on suuri ja ehkä sydämetön, mutta niin olen minäkin. En voi siitä valittaa. En vain ole yhteisöihminen.

Mikulliina kirjoitti:

Ymmärrän, ja pitäisi olla. Mutta kun se ei mene kaikkien kohdalla niin. Sanotaan, että pitää olla turvaverkosto, mutta miksi? Mitä sellaista voi tapahtua, että tarvitsisin äkkiä ringin ihmisiä ympärille? Jos tulisi tulipalo, soittaisin palokuntaan, ei siinä turvarinki auta. Kun on turvansa asettanut Jumalaan, ei osaa muuta ajatella.

Olen melko sulkeutunut enkä luota osaamiseeni seurustella ja keskustella. Äänekkäät vievät aina pääroolin joka paikassa, ja siihen tottuu. Hyvä vaan, että joka kekkereillä on joku osaava seremoniamestari.

Raamatussakin sanotaan että oppikoon nainen hiljaisuudessa. Tämän sanan voi ottaa myös turvaksi eikä vain rajoitukseksi.

Seurakuntani on suuri ja ehkä sydämetön, mutta niin olen minäkin. En voi siitä valittaa. En vain ole yhteisöihminen.

Lue lisää

"Raamatussakin sanotaan että oppikoon nainen hiljaisuudessa. Tämän sanan voi ottaa myös turvaksi eikä vain rajoitukseksi."

Nykyaikana näin tasa-arvon aikana sama koskee meitä miehiäkin ihan samalla lailla kuten naisiakin. Ei meissä paljon eroa ole loppujen lopuksi.

Ja turvaverkostohan meillä nykyään on sosiaaliturva. Ennenvanhaan kun ei ollut sosiaaliturvaa korostui seurakunnan jäsenyyden tärkeys, nykyään aktiivista jäsenyyttä ei tarvita käytännössä ollenkaan.

Miten oikeassa oletkaan. Silloin kun käydään, yritetään ainakin pitää oma myrtsi ilmeemme kurissa. Hymyillään itse jollekin, vaikka saataisikin siitä kylähullun maine.

Beauty-of-the-LORD kirjoitti:

Miten oikeassa oletkaan. Silloin kun käydään, yritetään ainakin pitää oma myrtsi ilmeemme kurissa. Hymyillään itse jollekin, vaikka saataisikin siitä kylähullun maine.

Asia voi sitäpaitsi olla, että se epätervetulleen tunne tulee paholaiselta. Aika monella on tuo sama tunne, joka ei ole totta. Seurakunta ei ole kenenkään meistä, vaan Jumalan.

Tämä pitää paikkansa tutkimustenkin mukaan. Yksinäiset ihmiset ovat itsetietoisia ja itsekeskeisiä (tämä oivaltamiseen ei toki välttämättä tutkimuksia tarvita). Yksinäiset myös kokevat muut ihmiset uhaksi ja sen takia suhtautuvat heihin varautuneesti, joten ehkä yksinäisen kanssa saa riidankin helposti aikaan. Kausaalisuhde on nimenomaan yksinäisyydestä itsekeskeisyyteen, uhaksi kokemiseen ja varaukselliseen suhtautumiseen, ei toisin päin. Kaiken kaikkiaan yksinäisyys on terveydelle yhtä haitallista tai jopa haitallisempaa kuin ylipaino tai tupakointi.

Lisäksi on sosiaalinen stigma. Jos olet yksinäinen mies, sinua pidetään homona (minkä voisi luulla olevan sinänsä yhdentekevää, mutta jotkut ottavat asian raskaasti). Jos olet yksinäinen nainen, sinua pidetään jollain perustavalla tavalla viallisena, koska ei pitäisi olla mahdollista, että nainen on yksinäinen (koska yksinäisyys on tyypillinen miesten ongelma, samoin kuin epäsosiaalisuus, alkoholismi, matala koulutus, pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen, köyhyys, asunnottomuus, yleinen huono-osaisuus, puutteellinen ravinto, huono kunto, elintasosairaudet, itsemurha, sodassa kuoleminen, nyrkistä saaminen, puukotetuksi tuleminen, provosoimattoman väkivallan uhriksi joutuminen jne.).