Moi kaikille!
Päätin eilen että nyt tää kaikki saa luvan loppua.Sain kertakaikkiaan tarpeekseni ahmimisesta ja oksentelusta(5-7kertaa päivittäin),oman huonon oloni purkamisesta vartalooni,itseni vihaamisesta,viiltelystä ja juomisesta.Oletteko muuten huomanneet,että syömishäiriön lisäksi monilla on myös alko-ongelmaa?Siitähän on tällä palstalla ollut puhettakin.Oma juomiseni riistäytyi käsistä täysin kun aloin viikonloppuisin ryyppäämään pe,la ja su.Ja semmoseen kuntoon,että join useat miehetkin penkin alle.Sitä jatkui 4kk,pahensi vain erosta johtunutta ahdistustani ja viiltelykierrettä.Soittoharrastukseni takia en käsiini viillellyt,vaan vatsaan,jalkoihin ja satunnaisesti muitakin paikkoja.Se ei niinkään ollut mukavaa jälkien takia,mutta helpotti sisäistä kipuani huomattavasti ja pidin jäljet visusti piilossa.Joskus tumppasin tupakan käsivarteeni vitutuspäissäni humalassa.Kipua en edes tuntenut,ja on tuo kipukynnyksenikin iso.(asiaan vaikutti humalatilakin)
Mikä saa ihmisen noin raiteiltaan?mikä saa satuttamaan itseään ulkoapäin.Aina uudelleen ja uudelleen.Ja seuraavana maanantaina taas ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.Positiivista ja mukaavaa naista,joka auttaa muita ja on hyvä tyyppi.
Tänään sanoin itselleni,että ansaitsen olla ilman noita juttuja.Enää ei huvita pätkääkään ahmia ja oksentaa eikä myöskään viilellä.Ja juomisen jätän ensin pariks viikoks ja siitä pikkuhiljaa enemmäks aikaa.Tiedän,että vaikeaa tulee olemaan,mutta kerrankin elämässä oon mukava ja armollinen itseäni kohtaan,enkä aina muita kohtaan.Asiallista palautetta,kiitos.(tää palsta ei oo tarkoitettu niille jotka saa kicksejä muiden syömisongelmista)
Päätin eilen että nyt tää kaikki saa luvan loppua.Sain kertakaikkiaan tarpeekseni ahmimisesta ja oksentelusta(5-7kertaa päivittäin),oman huonon oloni purkamisesta vartalooni,itseni vihaamisesta,viiltelystä ja juomisesta.Oletteko muuten huomanneet,että syömishäiriön lisäksi monilla on myös alko-ongelmaa?Siitähän on tällä palstalla ollut puhettakin.Oma juomiseni riistäytyi käsistä täysin kun aloin viikonloppuisin ryyppäämään pe,la ja su.Ja semmoseen kuntoon,että join useat miehetkin penkin alle.Sitä jatkui 4kk,pahensi vain erosta johtunutta ahdistustani ja viiltelykierrettä.Soittoharrastukseni takia en käsiini viillellyt,vaan vatsaan,jalkoihin ja satunnaisesti muitakin paikkoja.Se ei niinkään ollut mukavaa jälkien takia,mutta helpotti sisäistä kipuani huomattavasti ja pidin jäljet visusti piilossa.Joskus tumppasin tupakan käsivarteeni vitutuspäissäni humalassa.Kipua en edes tuntenut,ja on tuo kipukynnyksenikin iso.(asiaan vaikutti humalatilakin)
Mikä saa ihmisen noin raiteiltaan?mikä saa satuttamaan itseään ulkoapäin.Aina uudelleen ja uudelleen.Ja seuraavana maanantaina taas ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.Positiivista ja mukaavaa naista,joka auttaa muita ja on hyvä tyyppi.
Tänään sanoin itselleni,että ansaitsen olla ilman noita juttuja.Enää ei huvita pätkääkään ahmia ja oksentaa eikä myöskään viilellä.Ja juomisen jätän ensin pariks viikoks ja siitä pikkuhiljaa enemmäks aikaa.Tiedän,että vaikeaa tulee olemaan,mutta kerrankin elämässä oon mukava ja armollinen itseäni kohtaan,enkä aina muita kohtaan.Asiallista palautetta,kiitos.(tää palsta ei oo tarkoitettu niille jotka saa kicksejä muiden syömisongelmista)
Vastaukset 2
Vanhimmat
asiallinen päätös=) Etenkin tossa olet oikeassa, että oot armollinen itseäs kohtaan. Siitä se lähtee. Mä huomasin, että vasta kun antaa ahmimisen anteeksi itselleen, sen voi yrittää lopettaa. Hienoa, et tajuat esittäväs liian vahvaa ja hyvää tyyppiä muille, ihminen säkin olet.
Kannattaa ehdottomasti varata aika lääkäriltä ja mennä puhumaan asiasta! Bulimian hoitoon on kehitetty loistavia lääkkeitä. Seroxat niminen lääke isompina annoksina on auttanut monilla. Se tehoaa myös ahdistuneisuus- ja stressihäiriöihin mihin voi liittyä juuri tuo alkoholin liikakäyttö. Kaikki ongelmasi johtuvat vain aivojen kemiasta, ei mistään muusta! Jokaisella pitäisi olla oikeus elää normaalia elämää ja sinun ehdottomasti kannattaa hakea apua mahdollisimman pian. Lääkärit kyllä ymmärtävät ja kuuntelevat potilastaan ja haluavat auttaa. :)