Vaarallinen tauti - lumilapiokuolema

Voi ei mikä virhe!
"Säästäkää itseänne, raastakaa sitä."
Säästäkää itseänne, RAKASTAKAA sitä.

Kyllä keho ilmaisee itsestään jos pelkäät niin makaa sohvalla, muista syödä rasvaisesti.

69-vuotiaana viimeiset lumityöt tein. Jouluna.
Edellisenä jouluna puolitoista päivää kun oli paksulti lunta. Piti OKT:n ja ulkorakennuksen katotkin putsata. Joulupäivänä puolilta päivin oli työ valmis. -25 astetta, mutta olipa pilkkihaalarit. Oli vain raskasta jo vanhalle. Katon harjalta aloitin. Mikä lie nimeltään sellainen pitkävartinen lumentyönnin? 20 cm kerros lapioon ja heitto räystään yli pihalle. Sitten toine ja kolmas, sitten askel eteenpäin jne. Kahden-kolmen heiton jälkeen piti aina levähtää. Ei jaksanut vanha enää niinkuin nuorena... Kauan kesti homma. Helposti olisi sydänkuolema tullut jos olisi enemmän rehkinyt. Sinne jos olisin kuukahtanut, niin varmaan viikkojen päästä joku olisi huomannut, että eipä ole miestä viime aikoina näkynyt, lieneekö lähtenyt reissuun jonnekin...
Onneksi sain kämpän myytyä ja muutin muualle.

Oma isäni sortui tuohon. Huonounisena meni yöllä klo4:n tienoissa kolailemaan pihaa. Sai jonkin ähkyn aamulla klo7:n tienoissa. Ambulanssilla sairaalaan. Pikainen siirto Meilahteen. Kuoli leikkauspöydälle 62-vuotisena. Vatsavaltimo repesi.

Tuosta johtuen, heti kun työvoima ( = viimeinenkin lapsemme ) lähti opiskelemaan, laitoimme talomme myyntiin.
Ilman lumitöitä olen selvinnyt hengissä 72-vuotiseksi.

Lumikola minullekin teki korjauksen sydämmeen mutta jatkan kuin aikaisemmin.

Jutussa puhuttiin vain milloin miehen sydän pettää, mutta milloin se naisen sydän pettää. Siinäpä pulma.
Pitääkin lähteä testaamaan, päteekö samat ohjelmat.
Jos tekisi vain pienen sipsutuspolun paikasta a paikaan b, ei kannata nuoleksia koko pihaa, tuleehan se joskus juhannus ja vie silloin viimeistään kaiken mennessään.
Onneksi kaikki menee alamäkeen, on himpun verran kepeämpää. Lumenluonti on aika hauskaa puuhaa, koko ajan miettii, aika turhaa hommaa, kohta se sulaa kuitenkin pois.

Pitää opetella tekniikka, jos meinaa tehdä mitä työtä tahansa. Ihan itkettää joskus, kun näkee kolalla jonkun punnertavan kolan täyteen lunta, ja tyhjentää sen vääntämällä kola pystyyn ja polvella avittamalla tyhjennystä. Kola pitää ehdottomasti tyhjentää vetämällä se lumen alta pois, ei kaatamalla. Joutoaluetta aletaan täyttämään loivaa penkkaa tehden, samalla tulee polkemalla tiivistettyä työntöpenkka kovaksi.

Kirjoitan lisän--- Kolasin lunta alkoi ottaa rinnasta luulin sen olevan lihasrevehtymää menin sisään sänkyyn ei koskenut taas ulos ja vielä toisen samanlaisen. Kerroin tästä vaimolle ennen kauppamatkaa hän samoin heti terveyskeskukseen, no tein kun hän sanoi siellä otettiin pienifilminpätkä ihmettelin mihin lääkäri hävisi. Hän tuli sisään toinen käsi oli seläntakana toisessa vesilasi ota nämä lääkkeet otin ja sanoin nyt täytyy lähteä kauppaan ei käy sanoi hän ja avasi olen käytävällä oli mihin piti käydä makaamaan ja ambulanssiin. Pelästyin tosi kovaa kohta oli letkuja muita suuret määrät.


PS. Lopussa kaikki hyvin, voisin vaikka kirjoittaa tästä kirjan. Jos missä tapahtuu niin sairaalassa.