Jan Hus.
Hussilaiset olivat Jan Husin (noin 1371–1415) reformaatioaatteiden kannattajia Böömissä. Hus ja hussilaiset saivat huomattavasti vaikutteita John Wycliffeltä, mutta myös mm. Joackim Florislaiselta fransiskaanispirituaalien kautta.
Vuonna 1412 paavi julisti Husin kannattajineen interdiktiin. Husia kuulusteltiin Konstanzin kirkolliskokouksessa vuonna 1415, ja kun hän kieltäytyi perääntymästä, hänet poltettiin roviolla kerettiläisenä. Tämän jälkeen hussilaiset järjestäytyivät vallankumousliikkeeksi, jossa oli kolme perusainesta: uskonnollinen, kansallinen ja yhteiskunnallinen. Saarnaaminen oli saatava vapaaksi, ehtoollinen jaettava maallikoille molemmissa muodoissa, kirkon oli luovuttava omaisuudestaan ja privilegium forista (pappien oikeudesta kirkolliseen tuomioistuimeen kuolemansyntien ollessa kyseessä).
Hussilaiset jakautuivat kahteen leiriin: konservatiiveihin utraktivisteihin ja radikaaleihin taboriitteihin. Hussilaissodat (1420–1436) päättyivät suurelta osin Baselin kirkolliskokoukseen 1433, missä utraktivistien vaateet valtaosin tyydytettiin taboriittien jatkaessa taisteluaan (heidät lyötiin
Hussilaiset olivat Jan Husin (noin 1371–1415) reformaatioaatteiden kannattajia Böömissä. Hus ja hussilaiset saivat huomattavasti vaikutteita John Wycliffeltä, mutta myös mm. Joackim Florislaiselta fransiskaanispirituaalien kautta.
Vuonna 1412 paavi julisti Husin kannattajineen interdiktiin. Husia kuulusteltiin Konstanzin kirkolliskokouksessa vuonna 1415, ja kun hän kieltäytyi perääntymästä, hänet poltettiin roviolla kerettiläisenä. Tämän jälkeen hussilaiset järjestäytyivät vallankumousliikkeeksi, jossa oli kolme perusainesta: uskonnollinen, kansallinen ja yhteiskunnallinen. Saarnaaminen oli saatava vapaaksi, ehtoollinen jaettava maallikoille molemmissa muodoissa, kirkon oli luovuttava omaisuudestaan ja privilegium forista (pappien oikeudesta kirkolliseen tuomioistuimeen kuolemansyntien ollessa kyseessä).
Hussilaiset jakautuivat kahteen leiriin: konservatiiveihin utraktivisteihin ja radikaaleihin taboriitteihin. Hussilaissodat (1420–1436) päättyivät suurelta osin Baselin kirkolliskokoukseen 1433, missä utraktivistien vaateet valtaosin tyydytettiin taboriittien jatkaessa taisteluaan (heidät lyötiin
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämä on keskustelupalsta. Mihin halusit kantaa otettavan.
Joku vl-puhuja väitti että hussilaiset eivät olleet uskomass kuten ei hernnhutilaisetkaan...
Huussilaisuus on sama asi kuin somali ruikulipaskantaa paikallisella kuntosalilla laitteeseen kokkareet.