Suomen kielen erityinen vaikeus on vain myytti

Johanna Laakso toi esiin tämän fb:ssä.


Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
rss

12.1.2016 12.41
Onko suomen kieli vaikeaa?
Vesa Heikkinen

Pitäisi varmaankin pohtia, kenen vaikeuksista puhutaan.

Kielistä kerrotaan kaikenlaista, myös kukkua. Vastikään kuulin tarinan suomen kielen väitetystä vaikeudesta.
Meillä on kuulemma erityisen mutkikas kieli ja tämä taas kielii siitä, että suomenkieliset ovat älykkäämpiä kuin muunkieliset, oikein järjen jättiläisiä. Vähempiälyisille, kuten maahanmuuttajille, suomi on erityisen vaikeaa.

Tämä on tietysti täyttä tuubaa ja rasistista roskaa. Kielentutkimuksen näkökulmasta kielet ovat yhtä ”helppoja” tai ”vaikeita”. Se on selvä, että jos kieliä tarkastellaan järjestelminä, niissä on rakenteellisia eroja. Esimerkiksi suomen kielen rikas sijamuotojärjestelmä voi olla joillekin muunkielisille aivan uudenlainen kokemus.

On niitä sijoja tosin muissakin kielissä. Tiede-lehden (2/2009) artikkelin mukaan maailman kielistä yhdeksän prosenttia kuuluu kategoriaan ”sijoja kymmenen tai enemmän”. Kaiken kaikkiaan artikkelissa päädytään siihen, että suomi on yhtä aikaa sekä kumma että tavis.

Tavis tai ei, kielen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät, ei vähiten se, kuinka lähellä opittava kieli on omaa äidinkieltä. Onko kyse peräti sukukielestä? Suomenkielisen on ainakin periaatteessa melko helppo oppia viroa ja vironkielisen suomea.

”Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden. Tieteellistä pohjaa ajatukselle ei ole”, painottaa suomea vieraskielisille opettanut ja kielen oppimista tutkinut professori Maisa Martin Ylen haastattelussa.

Suomen kielen erityinen vaikeus on siis myytti, josta jotkut haluavat syystä tai toisesta pitää kiinni. Aina syyt eivät tunnu olevan inhimillisesti ajatellen kovin kestäviä tai hyväksyttäviä.

Lainasin blogimerkintäni otsikon legendaarisen kielentutkijan Lauri Hakulisen kirjoituksesta vuodelta 1963 (kokoelmassa Toinen kielivartio. Yleisradiossa pidettyjä kielipakinoita, SKS). Hakulisen tekstillä näyttää olevan yhtä paljon ikää kuin itselläni. Tästäkin huolimatta siinä on yleispätevää viisautta:

”Eri kielten vaikeusasteen täsmällinen määritteleminen on kuitenkin peräti hankalaa, eikä sitä koskaan voitane suorittaakaan objektiivisesti. Tällöin on ennen kaikkea todettava, kenen vaikeuksista on puhe.”

Maisa Martinin haastattelu (Yle 21.5.2014)
Maailman kieliatlas oikoo mielikuviamme (Tiede-lehti 2/200)
192
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

What do you mean Finnish is difficult?
English: A dog
Swedish: What
English: The dog
English: Two dogs
Swedish:
Swedish:
Swedish: En hund, hunden
Swedish: Två hundar, hundarna
German:
English: No, go away
Swedish: No one invited you
German: Der Hund
English: I said go away
German: Ein Hund, zwei Hunde
Swedish: Stop it
German: Den Hund, einen Hund, dem Hund, einem Hund, des Hundes, eines Hundes, den Hunden, der Hunden
Finnish: Sup
English: NO
Swedish: NO
German: NO
Finnish:
English:
German:
Swedish:
Finnish: Koira, koiran, koiraa, koiran again, koirassa, koirasta, koiraan, koiralla, koiralta, koiralle, koirana, koiraksi, koiratta, koirineen, koirin
German:
Swedish:
Finnish:
English:
Finnish: Aaaand... koirasi, koirani, koiransa, koiramme, koiranne, koiraani, koiraasi, koiraansa, koiraamme, koiraanne, koirassani, koirassasi, koirassansa, koirassamme, koirassanne, koirastani, koirastasi, koirastansa, koirastamme, koirastanne, koirallani, koirallasi, koirallansa, koirallamme, koirallanne, koiranani, koiranasi, koiranansa, koiranamme, koirananne, koirakseni, koiraksesi, koiraksensa, koiraksemme, koiraksenne, koirattani, koirattasi, koirattansa, koirattamme, koirattanne, koirineni, koirinesi, koirinensa, koirinemme, koirinenne
English:
Swedish:
German:
Finnish: Wait! then theres koirakaan, koirankaan, koiraakaan, koirassakaan, koirastakaan, koiraankaan, koirallakaan, koiraltakaan, koirallekaan, koiranakaan, koiraksikaan, koirattakaan, koirineenkaan, koirinkaan, koirako, koiranko, koiraako, koirassako, koirastako, koiraanko, koirallako, koiraltako, koiralleko, koiranako, koiraksiko, koirattako, koirineenko, koirinko, koirasikaan, koiranikaan, koiransakaan, koirammekaan, koirannekaan, koiraanikaan, koiraasikaan, koiraansakaan, koiraammekaan, koiraannekaan, koirassanikaan, koirassasikaan, koirassansakaan, koirassammekaan, koirassannekaan, koirastanikaan, koirastasikaan, koirastansakaan, koirastammekaan, koirastannekaan, koirallanikaan, koirallasikaan, koirallansakaan, koirallammekaan, koirallannekaan, koirananikaan, koiranasikaan, koiranansakaan, koiranammekaan, koiranannekaan, koiraksenikaan, koiraksesikaan, koiraksensakaan, koiraksemmekaan, koiraksennekaan, koirattanikaan, koirattasikaan, koirattansakaan, koirattammekaan, koirattannekaan, koirinenikaan, koirinesikaan, koirinensakaan, koirinemmekaan, koirinennekaan, koirasiko, koiraniko, koiransako, koirammeko, koiranneko, koiraaniko, koiraasiko, koiraansako, koiraammeko, koiraanneko, koirassaniko, koirassasiko, koirassansako, koirassammeko, koirassanneko, koirastaniko, koirastasiko, koirastansako, koirastammeko, koirastanneko, koirallaniko, koirallasiko, koirallansako, koirallammeko, koirallanneko, koirananiko, koiranasiko, koiranansako, koiranammeko, koirananneko, koirakseniko, koiraksesiko, koiraksensako, koiraksemmeko, koiraksenneko, koirattaniko, koirattasiko, koirattansako, koirattammeko, koirattanneko, koirineniko, koirinesiko, koirinensako, koirinemmeko, koirinenneko, koirasikaanko, koiranikaanko, koiransakaanko, koirammekaanko, koirannekaanko, koiraanikaanko, koiraasikaanko, koiraansakaanko, koiraammekaanko, koiraannekaanko, koirassanikaanko, koirassasikaanko, koirassansakaanko, koirassammekaanko, koirassannekaanko, koirastanikaanko, koirastasikaanko, koirastansakaanko, koirastammekaanko, koirastannekaanko, koirallanikaanko, koirallasikaanko, koirallansakaanko, koirallammekaanko, koirallannekaanko, koirananikaanko, koiranasikaanko, koiranansakaanko, koiranammekaanko, koiranannekaanko, koiraksenikaanko, koiraksesikaanko, koiraksensakaanko, koiraksemmekaanko, koiraksennekaanko, koirattanikaanko, koirattasikaanko, koirattansakaanko, koirattammekaanko, koirattannekaanko, koirinenikaanko, koirinesikaanko, koirinensakaanko, koirinemmekaanko, koirinennekaanko, koirasikokaan, koiranikokaan, koiransakokaan, koirammekokaan, koirannekokaan, koiraanikokaan, koiraasikokaan, koiraansakokaan, koiraammekokaan, koiraannekokaan, koirassanikokaan, koirassasikokaan, koirassansakokaan, koirassammekokaan, koirassannekokaan, koirastanikokaan, koirastasikokaan, koirastansakokaan, koirastammekokaan, koirastannekokaan, koirallanikokaan, koirallasikokaan, koirallansakokaan, koirallammekokaan, koirallannekokaan, koirananikokaan, koiranasikokaan, koiranansakokaan, koiranammekokaan, koiranannekokaan, koiraksenikokaan, koiraksesikokaan, koiraksensakokaan, koiraksemmekokaan, koiraksennekokaan, koirattanikokaan, koirattasikokaan, koirattansakokaan, koirattammekokaan, koirattannekokaan, koirinenikokaan, koirinesikokaan, koirinensakokaan, koirinemmekokaan, koirinennekokaan
Swedish:
German:
English: Okay, now you're just making things up!
Finnish:
Finnish: And now the plural forms...
(NOTE: I found one tumblr version of this but when I tried to reblog it it wasn't as long as this so I decided to copypaste this from the site I originally found it - don't be mad. )
EDIT: I found the origin of the text: mylifewasamazinguntiliwasborn.tumblr.com, thank you so much!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


old_profile_89719 kirjoitti:

Johanna Laakso toi esiin tämän fb:ssä.


Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja. Hän on tutkinut virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
rss

12.1.2016 12.41
Onko suomen kieli vaikeaa?
Vesa Heikkinen

Pitäisi varmaankin pohtia, kenen vaikeuksista puhutaan.

Kielistä kerrotaan kaikenlaista, myös kukkua. Vastikään kuulin tarinan suomen kielen väitetystä vaikeudesta.
Meillä on kuulemma erityisen mutkikas kieli ja tämä taas kielii siitä, että suomenkieliset ovat älykkäämpiä kuin muunkieliset, oikein järjen jättiläisiä. Vähempiälyisille, kuten maahanmuuttajille, suomi on erityisen vaikeaa.

Tämä on tietysti täyttä tuubaa ja rasistista roskaa. Kielentutkimuksen näkökulmasta kielet ovat yhtä ”helppoja” tai ”vaikeita”. Se on selvä, että jos kieliä tarkastellaan järjestelminä, niissä on rakenteellisia eroja. Esimerkiksi suomen kielen rikas sijamuotojärjestelmä voi olla joillekin muunkielisille aivan uudenlainen kokemus.

On niitä sijoja tosin muissakin kielissä. Tiede-lehden (2/2009) artikkelin mukaan maailman kielistä yhdeksän prosenttia kuuluu kategoriaan ”sijoja kymmenen tai enemmän”. Kaiken kaikkiaan artikkelissa päädytään siihen, että suomi on yhtä aikaa sekä kumma että tavis.

Tavis tai ei, kielen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät, ei vähiten se, kuinka lähellä opittava kieli on omaa äidinkieltä. Onko kyse peräti sukukielestä? Suomenkielisen on ainakin periaatteessa melko helppo oppia viroa ja vironkielisen suomea.

”Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden. Tieteellistä pohjaa ajatukselle ei ole”, painottaa suomea vieraskielisille opettanut ja kielen oppimista tutkinut professori Maisa Martin Ylen haastattelussa.

Suomen kielen erityinen vaikeus on siis myytti, josta jotkut haluavat syystä tai toisesta pitää kiinni. Aina syyt eivät tunnu olevan inhimillisesti ajatellen kovin kestäviä tai hyväksyttäviä.

Lainasin blogimerkintäni otsikon legendaarisen kielentutkijan Lauri Hakulisen kirjoituksesta vuodelta 1963 (kokoelmassa Toinen kielivartio. Yleisradiossa pidettyjä kielipakinoita, SKS). Hakulisen tekstillä näyttää olevan yhtä paljon ikää kuin itselläni. Tästäkin huolimatta siinä on yleispätevää viisautta:

”Eri kielten vaikeusasteen täsmällinen määritteleminen on kuitenkin peräti hankalaa, eikä sitä koskaan voitane suorittaakaan objektiivisesti. Tällöin on ennen kaikkea todettava, kenen vaikeuksista on puhe.”

Maisa Martinin haastattelu (Yle 21.5.2014)
Maailman kieliatlas oikoo mielikuviamme (Tiede-lehti 2/200)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu