Kuulin viimekesänä, että alagaija ei olisi tarpeellinen tai välttämätön ja että ainakaan osassa kisaveneitä sitä ei käytettäisi.
Kommentteja?
Kommentteja?
Spinnupuomin alagaija
nokkatuuleen1
521924
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Et oo vissiin koskaan purjehtinut spinnun ollessa vedossa. Kokeile niin tiedät.
En ole, siksi kysynkin. Kysyn, mieluummin kuin kokeilen ;)
älä kokeile. Sitä tarvitaan
juuri näin
Spinnupuomi pyrkii nousemaan ylöspäin purjeen vetäessä sitä. Kevyessä tuulessa on turha ja osin voi kikkailla barbereiden avulla (=kanteen menevät köydet, joiden läpi spinnun skuutit kulkevat)
Yleensä alagaija tarvitaan kovalla tuulella ja voimat siinä voivat olla melkoisia, minkä vuoksi alagaija kiinnittyy yleensä isommissa veneissä spuomin päihin menevään köyteen, eli ns. Kukonjalkaan, eikä puomin keskellä olevaan lenkkiin tms.
Isommissa veneissä kylläkin alagaija ja ylägaija kiinnittyy yleensä suoraa puomin päähän, ilman mitään kukonjalkavirityksiä. Juurikin suurempien voimien ja dippipuomin vuoksi.
Kevyessäkin tuulessa tarpeellinen, jotta saadaan puomi mahdollisimman stabiiliksi ja kaikki turha pumppaus pois puomista, jolla taas estetään virtauksen katoaminen purjeesta ja purjeen turha pumppaaminen.
Olen siis ymmärtänyt viime kesäisen kommentin väärin... Veneeni spinnupuomin alagaijan hela on leikattu pois, jotta puomi mahtuu paremmin kannella oleviin puomin päätykiinnikkeisiin. Siitä sukeutui aloitusviestin lyhyt keskustelu, jota en ymmärtänyt viedä loppuun asti. Veneessä on kaiketi käytetty tai ajateltu käytettävän yllämainittua kukonjalkaa ( täytyykin perehtyä mikä se on ja miten sitä käytetään ), joka on kiinnitetty puomin ulkopäähän.
Siitä seuraakin uusi kysymys: onko järkevää antaa ylägaijan olla keskikiinnityksellä ja viedä yo rajoitteen vuoksi alagaija puomin ulkopäähän? Vene on noin 25 jalkainen, eikä sillä kilpailla.
Alkaa olla puominkatkaisuviritys kohdillaan. Jos sitä ei saa tuolla tapaa poikki, niin sitten ei millään. Laita kukonjalat sekä ylä, että alakaijaan.
Veneessäsi spinnujiippi tehdään puomia pyöräyttämällä, eikä dipaten(vaatii kaksi skuuttia molempiin spinnun kulmiin), joten sinun pitää saada alagaija keskelle puomia jiippiä helpottaaksesi.
Helpoimmalla pääset kun ostat jonkin verran puomia pidemmän pätkän dynemaa ja solmit sen kiinni molempiin päihin puomia, sekä keskikohtaan lenkin(alagaijan kiinnittämistä varten) ja avot, kukonjalka on valmis.
Ylägaija voi hyvin olla tämänhetkisella paikallaan.
Pienessä veneessä ei todellakaan tarvita tuplaskuutteja eikä niitä varten ole edes yleensä mitään helotusta valmiina. Spinnupuomin saa punnerrettua oikealla tekniikalla paikalleen suoraan siihen ainoaan skuuttin purjeen ollessa vedossa.
Jos ylägaijaa varten on kiinnitys ollut keskellä puomia niin ei kukontaljaa tarvitse välttämättä rakentaa vaikka onkin parempi. Ohut duneemalenkki ympäri puomin keskikohtaan helan lisäksi kiinnityskohtaan, ettei ole ihan popniitin varassa. Ylägaijan ei tarvitse kestää muuta kuin spinnupuomin painon. Vahingossa alagaijaa liikaa vinssatessa puomin keskelle tulee turhaa vetoa ja puomi taipuu. Tämän virhekäytön täytyy viritys kestää.
Näillä sivuilla on aikaisemin peloiteltu spinnupuomin iskusta ahterin suuntaan, jos spinnu laukaistaan luuvartista. Jos alagaija kiinnitetään lähelle maston tyveä niin se on riski. Jos kiinnitys on keulassa niin riski on vain takagaian venymän suuruinen mutta alagaian veto pitää sen kurissa. Isossa spinnussa ja kovassa vedossa alagaian veto on iso, en tiedä kuinka iso, mutta 1200kp dyneema alagaian kukontaljassa katkesi 100m2 spinnulla. Solmut huomioiden 600kp ylittyi ilmeisesti. Yksittäinen köysi alagaiana puomin kärjestä lähelle keularustia on kukontaljaa vahvempi.
Mahdoitko lukea teksitä ollenkaan? Siinähän juuri sanottin, että jiippi tehdään pyöräyttämällä, ei dippaamalla. Dippaamiseen vaaditaan tuplaskuutit.
Ratakilpaveneet ajavat usein ilman alagaijaa, barberit hoitavat sen homman. Lenssillä, varsinkin plattiksella, toimii hyvin.
Mitkäköhän "ratakilpaveneet" näin ajelevat?
Itsekin tullut aika monella veneellä rataa ajettua kilpaa, mutten ole kyllä koskaan törmännyt moiseen.
Lähinnä pienet veneet, joissa spinnupuomi poikkeuksellisen ylhäällä, jolloin skuutin vetosuunta barberi pohjaan vedettynä riittää pitämään puomin alhaalla. Esimerkkinä vaikka 606.
Onhan noita paljon isompiakin, kuten Albin Express, X-99, First 31.7, J/80 jne. Myös monet avomeriveneet ajavat ilman alagaijaa ratakisat. Kovemmassa tuulessa sitten ottavat usein alagaijan käyttöön.
Ei puomin tarvitse olla mitenkään korkealla. Barberin paikka vaikuttaa paljon. Sivutuulessa alagaija on sitten jo varsin tarpeellinen. Lenssilläkin sillä saa rauhoitettua spinnua aallokossa, vaikka muuten olisikin turha.
Onko näissä mukana jotenkin yksityyppiluokan säännöt?
En nää ainuttakaan järkevää syytä purjehtia ilman alagaijaa, välillä Itämerellä tuuleen tulee 30 asteen sifhtejä jolloin plattis muuttuu melkein sivutuuleksi tai voimaikkuus saattaa tuplaantua.
En yksinkertaisesti näe yhtään mitään etua purjehtia ilman alagaijaa, jolleivat luokkasäännöt kiellä sitä. Siitä ei kuitenkaan ole mitään haittaa.
On montakin syytä purjehtia rataa ilman alagaijaa eikä alagaija ole kielletty missään tuntemissani säännöissä. Jiipit helpottuvat, koska ei tarvitse löysätä ylä- tai alagaijaa, keulapurjetta ei tarvitse siirtää alagaijan toiselle puolelle nostoa varten jne. Ratapurjehduksessa ei yleensä ole muuta kuin suoraa lenssiä. 30 asteen tuulensuunnan muutos ei vielä tee alagaijaa välttämättömäksi, jos on barberit tai tuplaskuutit.
No jos ne jiipit tuntuu hankalalta, niin sitten toki, yleensä pelkkä yläg:n löysääminen riittää. Purjeen puolenvaihdossa ei kovin kauaa mene, skuutit täytyy jokatapauksessa vaihtaa spinnupuomin toiselle puolelle. yhtä hyvin voi napata alag:n irti juuri ennen alamerkkiä jos näyttää että switchi tulee tai ottaa puomi pois kokonaan ja joku on humanpolena viimeiset veneenmitat.
No, jokainen tyylillään.
Sitten monessa veneessä pidetään spinnupuomia puomilla, jolloin alagaija pitäisi irrottaa ja kytkeä.
Totta kai kaikki onnistuu alagaija kiinni ja omassa veneessäni se onkin aina paikallaan. En kuitenkaan näe alagaijasta mitään hyötyä lenssillä kuin kovassa tuulessa (10 m/s alkaen) ja aallokossa (puomin saa stabiloitua paikoilleen).
Googlella löytyi Fe83-sivusto, jossa oli aiheesta keskustelua, ja myös kuvia spinnupurjehduksilta. Ilmeisesti kevyemmissä keleissä sielläkin käytetään vain barbereita alagaijan sijaan.
Kaksi koulukuntaa tässäkin, hauskaa. Itse olen kuullut sellaisen näkemyksen, että matkaveneilijä ei tarvitse alagaijaa, koska a) spinnuilee kuitenkin vain kevyessä tuulessa (muuten alkaa vaimo huutaa liikaa) ja b) ei ole niin tarkkaa muutenkaan, saako ihan kaikkia tehoja irti.
Ei omaa mielipidettä, en ole ikinä spinnua edes yrittänyt. Virsikirjaa peliin :)
Näkemyksesi, ettei matkaveneilijä tarvitse alagaijaa perustunee jonkun yksittäisen henkilön mielipiteeseen ja luultavasti kevyen tuulen saaristopurjehdukseen.
Itsekin lienen tarkoittamasi matkaveneilijä, koska seilaan monilla merillä enkä pelkästään Itämeren alueella. Spinnupuomissani on aina alagaija. Sen poistamista pitäisin riskinä. Tietysti kevyen tuulen lenssillä pärjää ilmankin alagaijaa, mutta miksi se pitäisi poistaa?
Itse asiassa oman pursiseurani piirissä laituri- ja saunakeskusteluissa ovat matkaveneilyorientoituneet olleet aika yksimielisiä alagaijan tarpeettomuudesta. Taustalla on ehkä juuri tuo "Tietysti kevyen tuulen lenssillä pärjää ilmankin", minkä sanoit. Voin olla väärässä, mutta olen ymmärtänyt porukan jakautuvan niin, että kisaporukka ajaa spinnulla kovemmassakin tuulessa mutta matkaporukka vetäisee spinnun pois heti, jos tuuli nousee yli 5 m/s. Tai jotain sinne päin. Ja siksi heille kysymys ei kuulu, miksi alagaija pitäisi poistaa vaan miksi sitä pitäisi edes laittaa?
Ja edelleen muistutan, että puhun ihan vailla omaa spinnukokemusta, muiden kuuntelun pohjalla. Eli ei ole ihan mahdotonta sekään, että olen jotain ymmärtänyt väärin tai jotain sellaista on jätetty sanomatta, minkä on ajateltu olevan itsestään selvää spinnuilijoille.
tyypillisessä matkaveneilyssä saaristossa ei tarvii alagaijaa, koska spinnua lennätetään vain kevyissä tuulissa eikä juurikaan slööriä ylemmällä kurssilla..
joissain kilpaveneissä alagaija jätetään myös pois, jos mahdollista, sillä siinä on yks naru lisää, jonka voi mokata ja sotkea johonkin. riippuu tietty venetyypistä ja isoissa veneissä se on melkein aina pakollinen. yleensä alagaijaa kannattaa käyttää kilpaveneessä myös kevyessä tuulessa, sillä voi estää spinnupuomin pumppauksen aallokossa.
itse en käytä lomapurjehduksilla ikinä. kilpaillessa puolet ajasta.
Siis ilman alagaijaa ja barberiakin?. Pistätkö sitten alagaian kiinni jos tuuli yltyy?. Minkä kokoinen spinnu ja mikä AWS ylärajan jos voi ajella ilman alagaijaa?
Missä määrin barberi pystyy estämään spinnun elämistä aallokossa?
Jonkin verran. Barberi muuttaa ylägaijan ja takagaijan välisen kulman edullisemmaksi elämisen kannalta, mutta vasta keulan puolelta tuleva alagaija niiden lisäksi lukitsee puomin pään paikolleen.
Me ajetaan spinnulla niin että alagaijaa ei periaatteessa tarvita, eli barberit aina käytössä. En ole huomannut ongelmia edes tiukalla slöörillä. Kuitenkin alagaija on aina varmistuksena, tiukalla tai lähes tiukalla, siltä varalta jos barberi vahingossa irtoaa lukosta tai muuten pettää. Kerran onkin barberiploki hajonnut. Spinnun koko noin 75 m2.
Itse aja noin 25 - 40 kisaa kaudessa, eikä meillä veneessä käytetä alagaijaa ollenkaan. Kyllä se on olemassa kannella valmiina, mutta sitä ei ole tarvittu / käytetty noin 8 vuoteen. Spinnun barberit on meillä aina spinnutellessa aktiivisessa käytössä.
Ongelmia alagaijattomuudesta ei ole ollut, ei edes saaristokisoissa. Parhaimmillaan / pahimmillaan (tarpeeton yliviivataan) meillä ajetaan spinnulla noin 60 asteen suhteelliseen tuuleen barberien varassa ilman alagaijaa.
Alagaija häiritsee spinnupuomin käsittelyä ja keulapurjeen puolenvaihtoa jiipeissä / jiippien jäljiltä. Lisäksi kun spinnunpuomia pidetään isonpurjeen puomilla käy käsittely ilman alagaijaa näppärämmin.
Kaikesta huolimatta en varauksetta tätä kaikille veneille suosittele. Etenkin, jos spinnun puomi on pitkä ja sen kiinnitys mastoon lähellä kantta, muodostuu barberin kulmasta epäedullinen ja mahdollisia ongelmia voi olla tiedossa spinnulla sivutuuleen ajettaessa. Lenssin ei pitäisi olla ongelma.
Rohkenetko arvioida missä suuruusluokassa tuo spinnupuomin etäisyys kannesta olisi ongelmallista?
Ei se korkeus yksi ratkaise vaan oleellista on skuutin kulma. Riippuu siis puomin korkeudesta, pituudesta, barberin paikasta ja ehkä hieman myös veneen leveydestä barberin kohdalla.
Itse pidän kyllä turhana riskinä ajaa ilman alagaijaa puomi lähellä etustaagia. Barberin pettäminen tai gaijan löystäminen (vaikka spinnun laskua varten) saattaa johtaa siihen, että spinnupuomi nousee pystyyn. Lisäksi itse pidän tärkeänä mahdollisuutta kiristää alagaijaa niin, että spinnun etuliikki kiristyy tiukoilla kulmilla. Tuon hyödyllisyys riippuu paljon spinnun muodosta. Edellisessä veneessäni puomin pää tuli keulakaiteen alapuolelle ko. tilanteessa eli varmaankin metrin alemmaksi kuin lenssillä.
Kuten Joakim totesi, oleellista on missä kulmassa spinnun skuutti lähtee barberilta kohti puomin päätä. Tämän kulman kasvattaminen suurentaa puomia alaspäin pitävää skuutin köysivoiman komponenttia. Ohjeellisia kulmia, korkeuksia yms. ei oikein voi antaa, kun jokainen vene on niin erilainen, eikä itsellä ole riittävää kokemusta muista veneistä.
Minne alakaijan köysi "pitäisi" puomilta mennä?
Maston juurelle ploki ?
Ploki esim varvaslistaan reilusti maston etupuolelle?
Jne..
Edellisessä veneessä tuli mastojuureen. Ihan ok, mutta tarvitsee barberit, jotta puomi pysyisi kiinni purjeessa. Nykyisessä veneessä on keulakannella keskellä hela alagaijaa varten, jolloin alagaijaa kiristäen se hieman tukee puomia eteenpäin pitäen sen paremmin kiinni spinnussa. Maston juuressa - helpompi jiipata, keulakannella - helpompi hallita puomia.
Kuten jo aiemmin totesin, en alagaijaa käytä, kun homma toimii barbereilla ilman ongelmia.
Ploki maston juuressa on siitä hyvä, ettei alagaijaan tarvitse koskea, kun säädetään takagaijaa eli luuvartin skuuttia. Ei myöskään jiipatessa.
Haittapuolena on suurempi voima alagaijassa ja spinnupuomin kukonjalassa, koska vetokulma on epäedullisempi verrattuna kannessa tai keulassa olevaan plokiin. Varsinkin jos spinnupuomi on matalalla.
Toinen, ehkä oleellisempi, haittapuoli on se, ettei alagaija pidä puomia kiinni spinnun kulmassa. Kyllä sitä maston juuressakin olevaa alagaijaa pitää yleensä löysätä jiipissä, koska usein ala- tai ylägaijan kukonjalka ei ole täysin symmetrinen ja saattavat olla sen verran kireällä, että on vaikea saada puomi irti ja paikalleen.
Yleensä alagaija on maston juuressa vain pienissä veneissä (alle 30-jalkaa) eikä tietysti kaikissa niissäkään.
Toinen aloittelin kysymys, ajattelin ensi kesänä opetella spinun käyttöä.
Miten jiipatessa puomi irroitetaan ettei se lyö käsille. Pitääkö tuulen puolen skuuttia päästää. Irroitetaanko puomi molemista päistä jne..
Ensin ajetaan vene lähes plattikselle, sitten irroitetaan puomi mastolta. Siinä myötäisellä ei puomi lyö käsille. Sitten puomi kiinni uuteen takagaijaan, johon ehkä hyvinkin pitää antaa löysää. Sitten toinen pää irti skuutista ja mastoon.
Tuolla tekniikalla tulee jossain raja vastaan merenkäynnin, tuulen ja spinnun ja puomin koon kanssa. Ei jaksa punnertaa mastosta eikä mastoon. Heiluvalla kannella pitkällä alumiinipuomilla ilman tukea on aika akrobatiaa. Dippijiippi kahdella skuutilla on sitten turvallisempi. Arvaus raja-arvoiksi 4.5m puomi, 100m2 spinnu ja 20 kts tuuli. Kaksi miestä on tietenkin parempi kuin yksi.
Kohtalaisen realistiset raja-arvot nuo olivat. Alemmillakin arvoilla on joskus vähän punnertamista puomin saamiseksi kiinni mastoon ja vaatii jossain määrin tarkkaa ajoa pinnamieheltä. Tuplaskuutit näyttävät olevan aika harvassa veneessä, mutta tekevät kyllä jiipeistä aika hallittuja.
Edellä annettuihin ohjeisiin pitäisi vielä lisätä, että uusi gaija kannattaa ottaa käteen ennen kuin irroittaa puomin mastosta. Varsinkin puomin irroittamisen jälkeen spinnun kulma ja sen mukana skuuti elää ja vaeltelee ja puomin kita on pieni skuutin saalistamiseen. Ja puomin kita aina auki ylöspäin.
Tuo oli arvaus kun 2 riskiä on kannella ja minä olen ratissa kannustamassa. Itse en yksin pysty yksin noihinkaan olosuhteisiin.
Miksi ihmeessä näin, itse otan ainakin ensin puomin irto mastolta, sen jälkeen irti vanhasta skuutista, sitten uusi skuutti kiinni ja lopuksi puomi mastolle. En nää mitään järkeä pitää molempia skuutteja samaan aikaan lukittuna puomin eri päissä, eikä se edes onnistu kovalla tuulella.
Ihan sama miten päin sen teet. Se ero on lähinnä "esteettinen". Itselläni on molemmat skuutit kiinni puomissa ennen kuin lasken vanhan irti. Ei ole ollut keli tähän esteenä ja aika kovaan keliin tätäkin on koitettu.
Miksi kita auki ylöspäin "auki"?
Dippijiippi tuplaskuuteilla on lähes mahdoton kita alaspäin, eikä yhdestäkään skuutista ole helppo irroittaa puomia ylöspäin. Alaspäin putoaa helposti ja alaspäin on helpompi lyödä uuteen gaijaan kiinnikin. Rikivalmistajat myös heloittavat puomit näin päin.
Kun spinnu on irti puomista, se on aina rauhattomampi. Ja jossain kaukana vaeltelevan spinnun skuutia on paljon vaikeampi napata kiinni puomiin. Näin sen olen oppinut ratakisoissa, kun jiippejä tehdään paljon ja joskus pienellä varoitusajalla. Kovan tuulen ongelma on aina saada puomi kiinni mastolla, siinä vaiheessa on samantekevää, missä järjetyksessä edelliset vaiheet on tehty.
Näin siis end-for-end jiipissä, dippijiippi on aivan eri juttu.
Minusta on mahdolllista toimia molemmin päin, kita auki ylös tai alas. Minulla spinnukiskon rengas mastossa on niin paksu, että kita auki ylös katkaisee aluminisen puomihelan leuan mastolla jos laskee puomin keulassa kanteen asti.. Kita auki alas toimii.
Kuulostaa siltä, että puomisi hela ei ole yhteensopiva mastohelan kanssa. Eikö se nyt mene rikki, jos puomi pääsee nousemaan hiukan yli vaakatason?
Se on selvä, ettei helat ole hyvin yhteensopivia. Teoriassa voisi hajota kita aukimalaspäin mutta käytännössä ei. Ilmeisesti spinnupuomi ei ole noussut niin suureen kulmaan ylöspäin kuin dipatessa slaspäin. En tiedä onko muilla ollut ongelmaa ahtaan alumiinikidan ja paksun kiinnitysrenkaan kanssa. Mutta spinnupuomin alumiinihela on todella huono kestämään vääntöä.
Kita auki alas saa minusta paremmin tai yhtä hyvin irti köydestä kuin päin vastoin- jos nostaa ylägaialla. Siinähän on 2: 1 talja. Köyden pyydystäminen lienee yhtä helppoa tai hankala niin tai näin päin.
Terve!
Kiitoksia keskustelijoille!
Näin yhteenvetona kai voisi todeta spinnupurjehduksesta ilman alagaijaa:
- ei aivan aloittelevan spinnun käyttäjän juttu
- vaatii barberit, ja veneestä riippuen optimipaikka vaihtelee
- ei ehkä kokemattoman yksinpurjehtijan juttu
- osa käyttää
- osa ei käytä, ainakaan aina
- isommassa aallokossa alagaija tarpeen
- kokemuksia kannattaa kerätä leppoisassa myötä- tai sivumyötäisessä
- kun kokemusta karttuu, kannattaa ottaa "työkalupakkiin" yhdeksi tavaksi edetä
- jne
alagaijasta:
- kukonjalalla tai puomin puolivälistä ( pienemmät veneet )
- kiinnitys mastonjuureen ( pienemmät veneet )
- kiinnitys etukannelle ( lähelle keulavanttia )
spinnupuomista:
- leuka ylöspäin saa helpommin irroitettua ja kiinnitettyä skuuttiin ja maston helaan
Oikaiskaa jos meni pahasti kiville...
Spinnulla purjehtimen alagaijalla tai ilman ei liity siihen onko aloittelija tai ei.
Alagaijaa (tai ylägaijaa) ei missään tapauksessa kannata laittaa keskelle puomia. Se on helpoin tapa katkaista puomi. Symmetrisessä puomissa käytetään aina kukonjalkoja ja dippipuomissa gaijat tulevat vain toiseen päähän. Puomi on hyvin heikko keskelle tulevissa sivuttaisvoimissa, sen on tarkoitus kestää vain puristusta.
Symmetrisellä puomilla alagaijaa ei tule kannella lähelle keulaa vaan enintään puoliväliin mastoa ja keulastaagia. Tyypillinen paikka on heti keulaluukun etupuolella, mutta voi olla myös keulaluukun ja maston välissä tai sitten tosiaan ihan mastonjalassa.