...lapsi alkaa todella ymmärtämään ympäristöään?
Olen suunnitellut kummilapselleni "kummipäivää" jolloin tehtäisiin esim. kerran kuussa jotakin ekstra kivaa kummin kanssa.
Olisiko teillä ehdottaa hyvää linkkiä lapsen kehitystä ajatellen? Ja ideoita kummipäivien viettoon otetaan vastaan!
Olen suunnitellut kummilapselleni "kummipäivää" jolloin tehtäisiin esim. kerran kuussa jotakin ekstra kivaa kummin kanssa.
Olisiko teillä ehdottaa hyvää linkkiä lapsen kehitystä ajatellen? Ja ideoita kummipäivien viettoon otetaan vastaan!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kerran kuussa? Etkö nyt vähän liioittele? Olisiko kerran vuodessa mitään?
Ja mitä linkkiä kaipaat? Sinähän sille kummilapselle olet jotain "kivaa" järjestämässä, eivät muut.
Ja mitä ymmärtämiseen tulee, niin pysyvät muistikuvat alkavat n. 2 vuoden iässä, aikaisintaan. Ja ne tosiaan ovat vain muistikuvia yksittäisistä "sekunnin" kestäneistä hetkistä. Ja silloin on pitänyt tapahtua jotain todella erikoista, yleensä pelottavaa/säikähdyttävää.
Tosin nyt tietysti "kaiken-maailman-koti-tieteilijät" esittävät mitä eriskummallisempia väitteitä omista erinomaisista lapsistaan, mutta tutkimustulokset kuitenkin puhuvat puolestaan, paremmin kuin lähes "raamatulliset ihmetapahtumat".
No, en minä niistä pysyvistä muistikuvista...olisi vaan kiva ettei lapsi vain möllöttäisi rattaissa tutti suussa.
Ja minulle kerta kuussa ei ole paljon,lapsella on muitakin jotka tahtovat olla hänen lähellään. Miksi ryhtyä kummiksi jos ei ole valmis mitään antamaan?
Mitäs itse olet kummilapsesi kanssa tehnyt?
Kummiksi ryhdytään pyydettäessä ja omasta halusta. Kummiksi ryhdytään kummin tehtäviä hoitamaan: tärkeimpinä kristillinen kasvatus ja kasvatus. Ja jo tässä kohtaa totean, että en ole mitenkään uskonnollinen.
Kasvattamista ei ole jatkuva hyysääminen, se on enemmänkin suosion kosiskelua. En todellakaan ole ryhtynyt seremoniapelleksi.
Kummilapseni asuvat satojen kilometrien päässä. Voit olla varma, aivan varma, että en heidän kanssaan kuukausittain tee mitään. Ja siitäkin voit olla varma, että en koe siitä mitään syyllisyyttä ja/tai huonoutta tms.
"Antanut" olen paljon: Olen tehnyt kummilapsieni kanssa juuri sitä, mitä SUOMALAISEEN kummiperinteeseen kuuluu, on kuulunut jo kauan kauan aikaa. Tiedätkö Sinä niistä perinteistä??
Älkää nyt tuosta kinastelko! Totta kai on selvää, että jos on aikaa niin viettää mielellään sitä kummilapsen kanssa. Vaikka kerran kuussa tai kerran viikossa jos siltä tuntuu. Eihän sen aina tarvitse olla mitään "erikoista", uskon kyllä että pienetkin kivat jutut jäävät lapsen mieleen.
Oma kummipoikani asuu myös parinsadan kilometrin päässä ja pyrin häntä näkemään kuitenkin mahdollisimman usein. Kerran kuussa nyt ainakin. En välttämättä vietä aikaa pelkästään hänen kanssaan, vaan saatan mennä perheeseen kylään ja siinä sitten sivussa leikitään ja vaihdetaan kuulumisia. Joskus jotain "erikoisempaa".
Itse ainakin tiedän, mitkä ovat perinteiset kummin tehtävät, enkä usko että keskustelun aloittajallakaan on ongelmaa sen suhteen. Minusta kummiuteni on toiminut hyvin kuitenkin nimenomaan perheen ulkopuolisena turvallisena aikuisena, jolla on aikaa lapselle. Kasvatukseen tms. en mene puuttumaan. Ja kyllähän kummi saa olla vapaasti lasta hemmotteleva, mutta se on täysin vapaaehtoista.
Iloista talvea kummeille, älkäähän riidelkö pikku asioista. Etenkin, kun olette kumpikin omalta osaltanne oikeassa. Jokainen tavallaan.
lapsi alkaa osallistua ja jutella mukavia siinä kolmi vuotiaana. minusta muksut ovat juuri silloin suloisimmillaan. ja äitikin varmaan antaa lapsen herkemmin kyläilemään muutamaksi tunniksi tuon iän jälkeen. jotkut meistä äideistä ovat tosi huonoja luovuttamaan imeväisikäistä kyläilemään.
viisi-kuusivuotiaasta taas lapsi on jo sen verran iso, että osaa toimia oma-aloitteisestikin eikä tarvitse ihan yhtä paljon vahtimista kuin se nuorempi. mutta silloin taas on hyvä olla jo kunnolla tuttu ja mukana lapsen elämässä. lähes vieraan kuusi vuotiaan huvittaminen on kovaa työtä.
Sä taidat todellakin olla vähän... Et ole tainnut kummilastasi nähdä sitten ristiäisten jälkeen saati muutenkaan ollut tekemisissä lasten kanssa. Kyllä kuule vauvojenkin kanssa voi tehdä kaikenlaista. Viedä uimaan, ulos... Leikkiä voi aina, ottaa yökylään, viedä puistoon. Käytä maalaisjärkeä jos sinulta edes sellaista löytyy???
...pyhä mylväys.
Näen kummilastani kyllä useammin kuin kerran kuussa, mutta haluaisin todellakin viettää tätä kummipäivää jolloin lapsen vanhemmat saavat hengähdystauon ja minä voin viettää aikaani kummilapsen kanssa kahden.
Vinkkejä ja linkkejä kysyin lähinnä siksi, että jollain voisi olla mielessä jotakin mitä en itse ole tullut ajatelleeksi. En todellakaan ole paljoa lasten kanssa ollut koska niitä ei lähipiirissäni yksinkertaisesti ole. Sille en mitään voi. Joten lapsen kehitys on minulle melko vieras asia. Miksi siitä ei siis saisi kysellä?
Tiedän toki, että vauvan kanssa voi tehdä kaikenlaista. Mutta kyllä lapsellakin jokin "rajapyykki" on jolloin hän alkaa ottamaan enemmän irti ympäristöstään. Ja pieni lapsi ei taas paljoa kerralla jaksa joten luontoretket täytyy jättää hieman myöhemmälle.
Mitä kummiperinteisiin tulee, niin eiköhän jokainen luo omat perinteensä. Toiset seuraavat omien kummiensa jälkiä, toisten taas on itse perinteet kehitettävä. Omien kummieni perinne oli "lahja synttärinä ja toinen jouluna" joten sitä polkua en aio jatkaa.
Meitä kummeja on todellakin moneen lähtöön, minä nyt olen vaan tämmöinen. En ole lapsena paljoa huomiota saanut joten mielelläni antaisin sitä pikkuiselle kun minulla siihen kerran on mahdollisuus. Enkä aio lasta kiikutella huvipuistoihin ja hampparille, vaan ajatukseni oli uintiretket, syksyllä voisi käydä mustikassa ja leipoa yhdessä piirakka...niistä minäkin olisin pienenä pitänyt.
kylläpäs ootkin saanut kummaa kommenttia viestiisi...
hienoo, jos jaksat/ehdit olla kummilapsen kanssa paljon ja haluat "uhrata" hänelle päivän kuukaudessa.
Oma kokemukseni on, että kolmivuotiaan tenavan kanssa puuhailee jo kaikenlaista, ja asiat pysyvät lapsella jo muistissakin.
Esim. pipareiden leipominen joulun alla onnistui oman kummiteltavani kanssa aivan loistavasti! Nukketeatterinukkien askartelu ja niillä "esittäminen" olivat myös TOSI mieluinen puuha. Samoin pulkkaretki ja keväämmällä aion metsäretkelle. Noin pienelle tosin on hienoa jo pelkästään se, että on kyläilemässä kodin ulkopuolella ja saa kyläilyn aikana kummi-tädin jakamattoman huomion....
kummina on hauskaa, kun voi ilman omantunnontuskia hemmotella niin paljon kuin ehtii
*virnistys*
Hauskoja hetkiä!
Se jo on hyvä, että ehdit nähdä kummilastasi noin usein. sinä jäät hänelle varmasti hyvin jo siitä mieleen. Minun kummityttö on nyt neljä. Nykyään en häntä ehdi nähdä niin usein kun ennen,mutta olen hänelle tärkeä ihminen ja side on muodostunut varmasti siitä syystä, että olen ollut hänenkanssaan paljon tekemisissä jo pienestä asti.Ikinä ei olla mitään IHMEELLISTÄ tehty. uimassa ollaan käyty, hän oli meillä juuri yökylässä, piirretään yhdessä..
niinkuin muut ovat sanoneet niin kolmivuotiaan kanssa voi jo tehdä vaikka mitä, mutta kyllä voi nuorempienkin! Esimerkiksi 1 1/2 vuotiasta siskontyttöäni voi vetää vaikka pulkassa, lukea hänelle, leikkiä "ota anna"-leikkiä, tehdä palapelejä. Ei sinun kannata odottaa että kummilapsesi on kyllin vanha johonkin tiettyyn aktiviteettiin. Yhdessä vietetty aika on kuitenkin lapselle se tärkein!