Tapasin naisen joka teki kaikkensa saadakseen tehtyä vaikutuksen minuun. Tunteiden liioittelua, kaunopuheisuutta, näyttelemistä ja paljon seksiä.
Hän kertoi ettei koskaan ole ollut ilman miestä.
Hän antoi ymmärtää olevansa haluttu nainen miesten suhteen. En ajatellut alussa tätä asiaa kovin paljon, mutta hän piti sen toistuvasti esillä ja lopulta se alkoi vaivaamaan. Aloin ärsyyntymään asiasta ja otin asian puheeksi. Aitoa keskustelua ei syntynyt. Hän kertoi tarinoita kuinka fiksu hän olikaan ollut, mutta jutut eivät olleet enää uskottavia ja monet paljastuivat valheeksi. Valheen päälle tuli uusi tarina. Hän käyttäytyi provosoivasti myös seurassani saadakseen miesten huomion.
Hän halusi todeistella olevansa edelleen haluttu.
Huomasin ettei suhteessa ole mitään ainutlaatuista, se on hänen tapansa tehdä suhteita kaikkien kanssa. Hän oli seurustelufriikki ja teki tuttavuuksia tekemällä. Se oli kuin peli jota pelasi. Pelin idea oli hankkia itselleen taloudellinen turva ja sosiaalinen status.
Hänen tuntemiseen meni aikaa, koska hän tekemällä teki suhdetta ja oli kiire, koska ikä alkoi painaa. Piti tehdä kaikki mahdolliset temput jotta saisi miehen kiintymään itseensä. Hän esitti ja mielisteli. Aitoon keskuteluun hän ei kuitenkaan kyennyt, koska aidosti meillä ei ollut mitään yhteistä, mutta hän yritti parhaansa mukaan peittää sen. Sen huomasi kun hän keskusteli naisystäviensä kanssa, silloin hän syventyi keskusteluun. Mietin miksi jaksaa nähdä noin paljon vaivaa kanssani, kun aidosti kemiat eivät kohtaa. Hän keksi tarinoita ja mietti asioista jotka kuulostaisivat minusta hyvältä. Toisinaan meni metsään ja totuus olisi ollut parempi vaihtoehto. Asioiden korjaaminen oli ongelmallista, koska hän ei halunnut menettää kasvojaan valehtelijana. Valheita paljastui väistämättä ajan mittaan ja uskottavuus alkoi pettää.
Tyypilisiä valheita alussa. Koulutus, lapset, ikä, harrastukset.
Myöhemmin. Rahatilanne, entiset mies suhteet.
Mies suhteet tuntuivat oudoilta, koska hänen itsestään antama kuva ei istunut näihin mies suhteisiin. Huomasin ettei hän osaa olla yksin vaan on pakonomaisesti löydettävä aina joku mies.
On pelattava peliä. Jos tulee parempi ehdokas niin vaihdetaan lennosta kunhan vain on joku.
Minä olin hänelle pääpotti josta ei voinut luopua.
Minut piti pitää keinoilla millä hyvänsä, vaikka yhteistä ei juurikaan ollut. Hän esiti ja näytteli, mutta pakostakin se alkaa lopulta ahdistamaan. Jos oli riitaa, niin sen jälkeen oli kiire sänkyyn. Piti korjata nopeasti huonot tuntemukset, koska niistä ei aidosti osattu puhua.
Olin hämilläni hänen kanssaan, en tiennyt millainen hän oikeasti on. Asioita piti erikseen kysyä ja silloinkin vastaukset olivat epämääräisiä tai sellaisia joiden hän luuli olevan oikeita, mutta totudella ei ollut merkitystä.
Aina miehiä oli ajatus siitä, että hän on haluttu ja minun pitäisi ymmärtää se ja pitää hänestä enemmän kiinni, koska monet haluavat häntä.
Aloin tuntemaan, että hän on vapaana ollessaan aina valmis uuteen suhteeseen, siksi miehiä ollut aina. Kysyin asiaa. Hän kertoi, että jos olisi ollut aina valmis niin miehiä olisi olut satoja, sillä niin paljon miehet ovat häntä yrittäneet. Niin monta kertaa hän on antanut kieltävän vastausken, mutta hänellä vain onnistuu. Ei kaikilla onnistu hän sanoi ja oli ylpeä siitä.
En oikein luottanut hänen arvostelukykyynsä miesten suhteen ja pidin häntä asian suhteen hieman tyhmänä. Hän kuitenkin kertoi aina tapailleensa miehiä niin fiksusti verrattuna muihin naisiin. Monet muut naiset olivat hänen mielestään melkein huoria.
Se tuntui kuitenkin epäluonnoliselta, eikä siinä ollut mitään ainutlaatuista.
En ollut hänelle se oikea, mutta hän ajatteli ettei enää sopivampaa ehkä saa. Henkisellä tasolla sopimaton, mutta se oli pikku seikka kun vähän keikistelee ja sänkyssä homma sujuu hän ajatteli.
Hän taisi kiintyä minussa turvallisuuden tunteeseen.
Aloin tuntemaan hänen kanssaan ettei suhteessa ole mitään ainutlaatuista. Olisin voinut olla kuka tahansa muu jolla oli elämä järjestyksessä ja kohtalaisen hyvä palkka. En juonut paljon ja elämäntavat olivat terveelliset, sekä elämänarvot muutenkin kohdallaan. Hän oli saalistaja, vaikka kertoi käyneensä todella vähän ravintolassa. Hänestä sanomalla niin antoi paremman kuvan itsestään, mutta rehvastelemalla mies suhteillaan antoi itsestään halutun kuvan. Hän kelpaa siis monille muillekkin niin miksi ei myös minulle.
Tuo vain ei toiminut minuun. Hän sai minut miettimään liikaa näitä mies juttujaan, eikä halunnut keskustella asiasta enää, se vain lisäsi epäluulojani.
Ollessamme kaupungilla tai ravintolassa törmäsimme joskus hänen tuntemii miespuolisiin ystäviin.
Hän kertoi aina tuntevansa miehet heidän vaimojensa kautta, siis vaimot olivat hänen ystäviään. Myöhemmin selvisi monestim, että miehet olivat hänen entisiä miesystäviään. Tämä lisäsi vain epäluulojani häntä kohtaan.
Hänellä oli lapsia ja tarvitsi niille isähahmon.
Minulla oli lapsia, mutta he asuivat ex vaimollani. Tuli puheeksi, että lapset muuttaisivat luokseni asumaan. Se oli hänelle uhka, eikä hän tukenut minua tuilanteessa millään tavalla. Hän ei pystynyt peittämään pettymystään.
Hänen lapset olivat saamassa kilpailijan. Rahapussi ei aukeaisi kokonaan hänen perheelleen.
Näin se oli, sitä ei voinut peittää.
Keskusteluilla ei ollut vuoorovaikutusta, se hämmensi ja ihmetytti, miksi me emme osaa puhua aisoista.
Huomasin seurstelleeni naisen kanssa jota en oikeasti tunne. Seurustelin roolihahmon kanssa.
Todellinen persoona alkoi kurkistamaan piilostaan ja se ei ollut sinut minun kanssani.
Eihän se menneisyys vaikuta nykyiseen suhteeseen, mutta siitäkin saa ongelman jos sen tuo siihen mukanaan. Siihen lisää vielä provosoivan käytöksen ja valehtelun niin soppa on valmis. Kun ei kesksutella aidosti vaan pyritään harjaamaan roskat maton alla kuin uskoen niiden silloin kadonneen on erehdytty pahasti.
Uskon, että ihmisen pitää osata olla ensin yksin pystyäkseen olemaan yhdessä. Hän eli miesten kautta, eikä viihtynyt itsensä kanssa.
Jatkuva esittäminen ja kimpussa oleminen alkoi ahdistamaan. Esittämiseen väsyy.
Huomasin miettiväni hänen miesjuttujaan.
Kysyin myös itseltänim, että miski yleensä olen tämän naisen kanssa kun ei tunnu olevan oikein mitään mielekästä tekemistä yhdessä.
En viihtynyt hänen ystävien seurassa, en tutustunut koskaan hänen sosiaaliseen elämäänsä.
Minun ystävät tunsuivat olonsa usein vaivautuneeksi hänen seurassaan, se oli liiallista esittämistä. Olimme siis kahdestaan enemmän, koska muiden kanssa yhdessä olo tuntui aina toisesta rasittavalta ja eryisesti minusta ahdistavalta.
Minusta hän oli oikeasti tylsä. Tylsä minulle.
Varmasti on miehiä joiden kanssa yhdessä olo ei ole hänen kanssaan ole tylsää. Minulla oli tylsää, eikä hän aidosti nauttinut seurastani, mutta pakonomaisesti halusi pitää suhteen. Hän oli tavallaan kiinni minussa ja aiheutin hänelle paljon surua lähtiessäni. Tiesin silti tehneeni oikean päätöksen, sillä en ollut sinut hänen kanssaan, eikä hän minun. hän ehkä ei uskaltanut sitä itselleen myöntää.
RIITTÄÄKÖ TÄMÄ KAIKKI NAISELLE SYYKSI ESITTÄÄ JA RAKASTUA TURVALLISUUDEN TUNTEESEEN?
Hän kertoi ettei koskaan ole ollut ilman miestä.
Hän antoi ymmärtää olevansa haluttu nainen miesten suhteen. En ajatellut alussa tätä asiaa kovin paljon, mutta hän piti sen toistuvasti esillä ja lopulta se alkoi vaivaamaan. Aloin ärsyyntymään asiasta ja otin asian puheeksi. Aitoa keskustelua ei syntynyt. Hän kertoi tarinoita kuinka fiksu hän olikaan ollut, mutta jutut eivät olleet enää uskottavia ja monet paljastuivat valheeksi. Valheen päälle tuli uusi tarina. Hän käyttäytyi provosoivasti myös seurassani saadakseen miesten huomion.
Hän halusi todeistella olevansa edelleen haluttu.
Huomasin ettei suhteessa ole mitään ainutlaatuista, se on hänen tapansa tehdä suhteita kaikkien kanssa. Hän oli seurustelufriikki ja teki tuttavuuksia tekemällä. Se oli kuin peli jota pelasi. Pelin idea oli hankkia itselleen taloudellinen turva ja sosiaalinen status.
Hänen tuntemiseen meni aikaa, koska hän tekemällä teki suhdetta ja oli kiire, koska ikä alkoi painaa. Piti tehdä kaikki mahdolliset temput jotta saisi miehen kiintymään itseensä. Hän esitti ja mielisteli. Aitoon keskuteluun hän ei kuitenkaan kyennyt, koska aidosti meillä ei ollut mitään yhteistä, mutta hän yritti parhaansa mukaan peittää sen. Sen huomasi kun hän keskusteli naisystäviensä kanssa, silloin hän syventyi keskusteluun. Mietin miksi jaksaa nähdä noin paljon vaivaa kanssani, kun aidosti kemiat eivät kohtaa. Hän keksi tarinoita ja mietti asioista jotka kuulostaisivat minusta hyvältä. Toisinaan meni metsään ja totuus olisi ollut parempi vaihtoehto. Asioiden korjaaminen oli ongelmallista, koska hän ei halunnut menettää kasvojaan valehtelijana. Valheita paljastui väistämättä ajan mittaan ja uskottavuus alkoi pettää.
Tyypilisiä valheita alussa. Koulutus, lapset, ikä, harrastukset.
Myöhemmin. Rahatilanne, entiset mies suhteet.
Mies suhteet tuntuivat oudoilta, koska hänen itsestään antama kuva ei istunut näihin mies suhteisiin. Huomasin ettei hän osaa olla yksin vaan on pakonomaisesti löydettävä aina joku mies.
On pelattava peliä. Jos tulee parempi ehdokas niin vaihdetaan lennosta kunhan vain on joku.
Minä olin hänelle pääpotti josta ei voinut luopua.
Minut piti pitää keinoilla millä hyvänsä, vaikka yhteistä ei juurikaan ollut. Hän esiti ja näytteli, mutta pakostakin se alkaa lopulta ahdistamaan. Jos oli riitaa, niin sen jälkeen oli kiire sänkyyn. Piti korjata nopeasti huonot tuntemukset, koska niistä ei aidosti osattu puhua.
Olin hämilläni hänen kanssaan, en tiennyt millainen hän oikeasti on. Asioita piti erikseen kysyä ja silloinkin vastaukset olivat epämääräisiä tai sellaisia joiden hän luuli olevan oikeita, mutta totudella ei ollut merkitystä.
Aina miehiä oli ajatus siitä, että hän on haluttu ja minun pitäisi ymmärtää se ja pitää hänestä enemmän kiinni, koska monet haluavat häntä.
Aloin tuntemaan, että hän on vapaana ollessaan aina valmis uuteen suhteeseen, siksi miehiä ollut aina. Kysyin asiaa. Hän kertoi, että jos olisi ollut aina valmis niin miehiä olisi olut satoja, sillä niin paljon miehet ovat häntä yrittäneet. Niin monta kertaa hän on antanut kieltävän vastausken, mutta hänellä vain onnistuu. Ei kaikilla onnistu hän sanoi ja oli ylpeä siitä.
En oikein luottanut hänen arvostelukykyynsä miesten suhteen ja pidin häntä asian suhteen hieman tyhmänä. Hän kuitenkin kertoi aina tapailleensa miehiä niin fiksusti verrattuna muihin naisiin. Monet muut naiset olivat hänen mielestään melkein huoria.
Se tuntui kuitenkin epäluonnoliselta, eikä siinä ollut mitään ainutlaatuista.
En ollut hänelle se oikea, mutta hän ajatteli ettei enää sopivampaa ehkä saa. Henkisellä tasolla sopimaton, mutta se oli pikku seikka kun vähän keikistelee ja sänkyssä homma sujuu hän ajatteli.
Hän taisi kiintyä minussa turvallisuuden tunteeseen.
Aloin tuntemaan hänen kanssaan ettei suhteessa ole mitään ainutlaatuista. Olisin voinut olla kuka tahansa muu jolla oli elämä järjestyksessä ja kohtalaisen hyvä palkka. En juonut paljon ja elämäntavat olivat terveelliset, sekä elämänarvot muutenkin kohdallaan. Hän oli saalistaja, vaikka kertoi käyneensä todella vähän ravintolassa. Hänestä sanomalla niin antoi paremman kuvan itsestään, mutta rehvastelemalla mies suhteillaan antoi itsestään halutun kuvan. Hän kelpaa siis monille muillekkin niin miksi ei myös minulle.
Tuo vain ei toiminut minuun. Hän sai minut miettimään liikaa näitä mies juttujaan, eikä halunnut keskustella asiasta enää, se vain lisäsi epäluulojani.
Ollessamme kaupungilla tai ravintolassa törmäsimme joskus hänen tuntemii miespuolisiin ystäviin.
Hän kertoi aina tuntevansa miehet heidän vaimojensa kautta, siis vaimot olivat hänen ystäviään. Myöhemmin selvisi monestim, että miehet olivat hänen entisiä miesystäviään. Tämä lisäsi vain epäluulojani häntä kohtaan.
Hänellä oli lapsia ja tarvitsi niille isähahmon.
Minulla oli lapsia, mutta he asuivat ex vaimollani. Tuli puheeksi, että lapset muuttaisivat luokseni asumaan. Se oli hänelle uhka, eikä hän tukenut minua tuilanteessa millään tavalla. Hän ei pystynyt peittämään pettymystään.
Hänen lapset olivat saamassa kilpailijan. Rahapussi ei aukeaisi kokonaan hänen perheelleen.
Näin se oli, sitä ei voinut peittää.
Keskusteluilla ei ollut vuoorovaikutusta, se hämmensi ja ihmetytti, miksi me emme osaa puhua aisoista.
Huomasin seurstelleeni naisen kanssa jota en oikeasti tunne. Seurustelin roolihahmon kanssa.
Todellinen persoona alkoi kurkistamaan piilostaan ja se ei ollut sinut minun kanssani.
Eihän se menneisyys vaikuta nykyiseen suhteeseen, mutta siitäkin saa ongelman jos sen tuo siihen mukanaan. Siihen lisää vielä provosoivan käytöksen ja valehtelun niin soppa on valmis. Kun ei kesksutella aidosti vaan pyritään harjaamaan roskat maton alla kuin uskoen niiden silloin kadonneen on erehdytty pahasti.
Uskon, että ihmisen pitää osata olla ensin yksin pystyäkseen olemaan yhdessä. Hän eli miesten kautta, eikä viihtynyt itsensä kanssa.
Jatkuva esittäminen ja kimpussa oleminen alkoi ahdistamaan. Esittämiseen väsyy.
Huomasin miettiväni hänen miesjuttujaan.
Kysyin myös itseltänim, että miski yleensä olen tämän naisen kanssa kun ei tunnu olevan oikein mitään mielekästä tekemistä yhdessä.
En viihtynyt hänen ystävien seurassa, en tutustunut koskaan hänen sosiaaliseen elämäänsä.
Minun ystävät tunsuivat olonsa usein vaivautuneeksi hänen seurassaan, se oli liiallista esittämistä. Olimme siis kahdestaan enemmän, koska muiden kanssa yhdessä olo tuntui aina toisesta rasittavalta ja eryisesti minusta ahdistavalta.
Minusta hän oli oikeasti tylsä. Tylsä minulle.
Varmasti on miehiä joiden kanssa yhdessä olo ei ole hänen kanssaan ole tylsää. Minulla oli tylsää, eikä hän aidosti nauttinut seurastani, mutta pakonomaisesti halusi pitää suhteen. Hän oli tavallaan kiinni minussa ja aiheutin hänelle paljon surua lähtiessäni. Tiesin silti tehneeni oikean päätöksen, sillä en ollut sinut hänen kanssaan, eikä hän minun. hän ehkä ei uskaltanut sitä itselleen myöntää.
RIITTÄÄKÖ TÄMÄ KAIKKI NAISELLE SYYKSI ESITTÄÄ JA RAKASTUA TURVALLISUUDEN TUNTEESEEN?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Oliko se rakkautta??
Kuten kirjoitit hänen puoleltaan turvallisuuden hakuisuutta !?
Ilmeisesti olet miettinyt asiaa pidenpään ja hyvä että olet tullut tulokseen ja päättää suhde jossa et sinä eikä hän ole ollut kokonaisuudessaan mukana.
Päätöksesi ollut varmasti raskas ..
Kuvailemasi ihminen ei löydä koskaan paikaansa jos valheiden tielle lähtee, joten olet onnekas kun uskalsit tehdä ratkaisusi..
varmasti kohtaat vielä sielunkumppanin matkasivarrella..
voimia sinulle ..
Olipa hyvin analysoitu: hyvin olet nähnyt tilanteen vaikka olit siinä "sisällä". Kuvailemasi nainen kuulostaa olevan hukassa itseltään, roolinsa vanki.
Totta, ihmisen pitää pystyä olemaan myös yksin, eikä aina hankkia nopeasti ihmistä joka on vain "joku", josta saa turvaa. Tulee mieleen ihminen, joka on pahasti hukassa itsensä ja itsetuntemuksensa kautta ja etsii hallintaa/hyväksyntää statuksen ja ulkonäön kautta. Toinen ihminen on vain väline, jonka merkitys on turvan ja rakkauden saaminen. Jos ei voi rakastaa itseään, ei voi myöskään rakastaa toista.
Surullistakin, onhan hänellä kai jotain tunne-elämän vaurioita.. Oikea päätös jättää: jos toiseen ei voi todella tutustua, eikä keskustella, suhde jää pintapuoliselle tasolle ja tyhjäksi.
Onnellisempaa uutta vuotta sinulle ja muista, että meitä naisia on paljon, jotka ovat aitoja, teeskentelemättömiä ja valmiita näkemään omat puutteensa: niitähän kaikissa on.
hyvin vahvasti persoonallisuushairiolta.
Ero oli varmasti oikea ratkaisu. Sisintään kannattaaa kuunella.
Mikä on tämän naisen kohtalo?
Jatkaako hän samaa rataa vai oppiiko joskus?
Saako hän tyydytystä elämäänsä roolipelillään ja riittääkö se hänelle? Vaikuttaa epätoivoisen naisen toiminnalta. Naisen joka on menettänyt toivonsa saada haluamansa mies, siksi tyytyy näyttelemään muuten potenttiaalisen miehen kanssa suhdetta.
Onko nainen vanhempi jonka ihanne on nuorempi tavoittelemattomissa oleva mies. Syy siihen voi olla menetetty nuoruus vanhemman ja hankalan miehen kanssa avioliitossa. Eron jälkeen nainen etsii jotain sellaista mitä ei saa, siksi on valmis näyttelemään saadakseen edes jonkun. Tämä on spekulointia, mutta minulle heräsi tämän suuntaisia ajatuksia. Jos vastapuoli ei ole menettänyt toivoaan syntyy ristiriita.
Veit jalat suustani.
Kevinin kuvailemassa tapauksessa ero on paras ratkaisu fiksummalle osapuolelle.
Tunnen toisen tapauksen, jossa nainen vaihtaa miestä helpommin kuin ... noh, laittaa vaikkapa ruokaa. Hakee taloudellista ja henkistä nojaa ja sosiaalista statusta. Ennen kaikkea takertuu toiseen kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin - kunnes tilanne käy sietämättömäksi.
Uskoo kyllä olevansa tasapuolinen kumppani, mutta tosiasiassa taitaa (kenties tiedostamattaan) vain käyttää kumppaniaan hyväkseen.
Samanlainen suhtautuminen lapsiin - omat kyllä ovat puolustamisen arvoisia, mutta kumppanin kaikkea muuta.
Samantapainen puhe miehistä - ottajia kuulemma olisi pilvin pimein, jos hän vain pikkurilliä koukistaisi.
Kevin kirjoittaa:
"Uskon, että ihmisen pitää osata olla ensin yksin pystyäkseen olemaan yhdessä. Hän eli miesten kautta, eikä viihtynyt itsensä kanssa."
Olen täsmälleen samaa mieltä. Tämä tuntemani tapaus taitaa olla juuri tätä laatua.
Säälittäväksi tilanteen tekee, jos mies ei edes tunnista omaa todellista asemaansa suhteessa ja kumppaninsa motiivia. Minkäs sille sitten ympäristö voi. Toisaalta sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Ehkä joskus on parempi olla tietämätön?
Jos nainen leventelee mieskokemuksillaan omalle miesystävälleen, niin mitä järkeä siinä on?
Jos nainen haluaa antaa miehelleen mielikuvan, että ottajia on vaikka joka sormelle, niin mitä järkeä siinä on? Jos nainen ei keskustele avoimesti miehensä kanssa, niin mitä järkeä siinä on? Mitä hyötyä nainen saa käytöksellään?
Vaikuttaa hullulta.
Tuollainen käytös saa miehen epäluuloiseksi ja jopa sekoamaan päästään. Epätietoisuus toisesta on pahinta. Ajatus sitä, että nainen on liian helppo ei paranna tilannetta yhtään, se herättää epäluottamusta.
Useimmilla on entisiä suhteita, ei niistä kannata tehdä numeroa uudessa suhteessa. Niillä voi ärsyttää ja jopa loukata. On tilanteita jolloin joudutaan puhumaan jostakin exsästä, mutta pitää muistaa, että silloin liikutaan aralla alueella.
Nainen on voinut viettää hyvinkin railakasta elämää ennen, ei se haittaa jos molemmat osapuolet osaavat kunnioittaa toistensa persoonallisuutta ja osaavat olla rehellisiä toisilleen. Ei kaikkea tarvtse kertoa, mutta jos antaa aihetta kysyä, niin on pystyttävä vastaamaan vakuuttavasti. On pystyttävä keskustelemaan. Jos kätkee persoonallisuutensa ja esittää muuta kuin on, eikä uskalla puhua avoimesti, ei voi olla aidosti yhdessä. Jos ei voi olla aidosti yhdessä, niin toisella osapuolella on jokin muu syy suhteen ylläpitämiseen.
Vastaavanlaista käytöstä voi ilmeentyä miehilläkin. Naiset eivät ehkä ole yhtä herkkiä asian suhteen, mutta ärsyyntyvät varmasti jos mies rehvastelee nais kokemuksillaan.
Aika säälittävä reppana naiseksi. Valitettavasti näitä sosiaalisen statuksen metsästäjiä on riittämiin. Haetaan rahallista turvallisuutta ja etsitään sitä sopivaa elättäjää.
Lähipiirissäni on samankaltainen tapaus, nainen ei osaa olla hetkeäkään yksin. Aina uusi mies kun vanha jättää ja joka kerta on elämänsä rakkaus. Ainakin nykyinen, sillä on massia. Kuten tämä nainen asian ilmaisee. Tällaiset naiset on ihmisiä jotka on tottuneet saamaan kaiken. Itsetunto on olematon ja rahalla hoidetaan kaikki. Sillä ostetaan arvostus ja kunnioitus, säälitävää..
pääsit ajoissa eroon hänestä. Kyllä olet ihan oikeassa, vanhat suhteet vaikuttaa uudessa suhteessa ja jos ei ole eron jälkeen yhtään ollut yksin ja käsitellyt omassa mielessä sitä, missä meni pieleen, niin ei siitä uudesta suhteesta tule mitään.
Sitten on tietysti erikseen tällaiset "rajatapaukset" niin kuin sinun kuvaamasi nainen ja niitä on sekä miehissä että naissa. Aina pitää olla joku ja niin kuin kerroit aitoa keskustelua ei synny...liekö sitten niin, ettei tällainen ihminen oikeastaan osaa olla rehellinen edes itselleen?? Onko tuollainen käytös kenties jotain hylätyksi tulemisen pelkoa, mene ja tiedä, mutta loukkaavaa se varmaan on.
Kyllä parisuhteessa "naamiot" riisutaan jossain vaiheessa ja silloin viimeistään selviää toisen rehellisyys ja aitous.
Toivotan sinulle kaikkea hyvää ja uutta aitoa, rehellistä suhdetta, josta molemmat voi nauttia ja tuoda toiselle hyvää oloa.