Tiedän että tuo oma maailma on pakopaikka yksinäisyyttä vastaan. Aloitan kyllä harrastuksia ja haen töitä, mutta eivät ne auta minua tästä irrottautumaan, sillä eihän niitä oikeita läheisiä ihmisiä noin vain temmata jostain paikasta. Eikä silloin tällöin, kerran tai pari kuussa kanssani muutaman sanan vaihtavat tuttavat tietenkään poista yksinäisyyttä, vaikka jotain kontaktia niihin saan.
Ongelma taitaa olla tällä hetkellä se etten tahdokaan irrottautua, koska olen mennyt ihastumaan täällä omassa maailmassani - omaan kuvitelmaani. En kuitenkaan ole tarpeeksi "hullu" sekoittamaan todellisuutta ja omia ajatuksiani, joten asia raastaa minua joka päivä. Tahdon vaan jatkuvasti halailla miestissejäni, vähän kuin rakastava yh-isä halaisi lapsiaan.
Ongelma taitaa olla tällä hetkellä se etten tahdokaan irrottautua, koska olen mennyt ihastumaan täällä omassa maailmassani - omaan kuvitelmaani. En kuitenkaan ole tarpeeksi "hullu" sekoittamaan todellisuutta ja omia ajatuksiani, joten asia raastaa minua joka päivä. Tahdon vaan jatkuvasti halailla miestissejäni, vähän kuin rakastava yh-isä halaisi lapsiaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.