50-60-70 luvulla ilmeisesti tehtiin paljon vaneriveneitä , ainakin kirjallisuudesta ja vanhoista elokuvista päätellen, mihin nuo kaikki katosivat?
Vettyikö vaneri helposti ja kun lasikuituveneet tulivat, katosivat nopeasti?
Kirjallisuutta on löytynyt mm. K.Osara , Tekniikan maailma ja Purje ja Moottori lehdet.
Näistä vaneriveneistä ei taida olla kuvia säilynyt?
Sattuuko kukaan muistamaan onko piirustuksia julkaistu kirjoissa tai lehdissä noin 5.5 metrisestä veneestä , tuulilasivene tai hytillinen?
Vettyikö vaneri helposti ja kun lasikuituveneet tulivat, katosivat nopeasti?
Kirjallisuutta on löytynyt mm. K.Osara , Tekniikan maailma ja Purje ja Moottori lehdet.
Näistä vaneriveneistä ei taida olla kuvia säilynyt?
Sattuuko kukaan muistamaan onko piirustuksia julkaistu kirjoissa tai lehdissä noin 5.5 metrisestä veneestä , tuulilasivene tai hytillinen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onhan niitä vieläkin, fankku on helppo korjata viilulla tai vaihtaa. Ristiinlsminoituja on kans ollut paljon. On jonkin verran vieläkin - ristiinlsminointi on oikeastaan samaa tavaraa kuin vaneri, mutta ei kantti kertaa kantti paloins. Vanerivenettä koskee sama kuin puuvenettä: se on hyvä ja kestävä ja sitä voi kohtuullisella vaivannäöllä pitää kauniina vaikka vuosisadan mutta ans olla kun kerran päästää sen ravistumaan tai tummumaan...ristilaminaatti on kyllä parhaimmillaan huippukaunis, fankkuveneetkin voi olla ihan OK.
Vanerista saa kyllä hienon veneen tänäkin päivänä, mutta harvalla on sen tekemiseen aikaa tai taitoa.
Vaneriveneellä ja perinteisellä puuveneellä on yksi ja sama yhteinen ominaisuus - eivät sovi huolimattomille.
Saunan taakse "parkeerattu" puuvene on muutaman vuoden jälkeen valmis juhannuskokkoillan viettoon. Sen veneraukan päälle vetäisty kiinalaissyntyinen kevytpeite on vuoden päästä jauheena ja sitten onkin lähtölaskenta alkanut.
Vesi seisoo siellä sisällä ja pakkanen hoitelee pohjan. Aurinko polttaa kannet ja kyljet hilseelle.
Edellä mainitun murhenäytelmän läpikäynyt lasikuituvene on vielä mahdollista elvyttää, mutta ei sekään halpaa ole.
Tässä onkin lyhyt versio siitä , miksi niitä kauniita vaneriveneitä ei siellä vesillä niin usein vastaan tule.
"Tässä onkin lyhyt versio siitä , miksi niitä kauniita vaneriveneitä ei siellä vesillä niin usein vastaan tule."
Versiosi on sikäli vanhentunut, että vaneri-epoksi-veneiden suosio alkoi lisääntyä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa jo runsaat 10 v sitten. Ehkä suurin osa ammattimaisesti valmistetuista one-off veneistä tehtiin silloin puu/vaneri-epoksista. Päällysteenä käytettiin mm. kevlar-laminaattia. Etuna pidettiin keveyttä lujaa rakennetta (kävin AustralYachtsilla tutustumassa one-offien rakentamiseen).
Nykyisin Euroopassakin on vaneri-epoksiveneitä sarjatuotannossa ja ainakin YW:n ja YM:n venekatsauksissa niitä on kehuttu. Haitta lienee se, että hyvälaatuinen venevaneri on kallis materiaali lasikuituun verattuna, eikä rakennusmetodikaan sovellu massatuotantoon. Suomessa en ole vielä nähnyt ranskalaisen ForaMarinen valmistamia RM-veneitä.
http://www.rm-yachts.com/en/home
Niin ehkä epoxi voisi tehdä sen mihin lakka ei pysty mutta jotenkin vaneri muuttuu silloin muoviveneeksi.
Kanoottimelojana kiinnitin joskus huomiota siihen että lasikuitu ei koskaan syrjäyttänyt mahonkivaneria ratakajakeissa. Mahonkikajakki oli uoea ilmestys, kallis kuin mikä ja tavattoman herkkä hajoamaan käsiin jos siihen tarttui väärin - mutta melontaa se kesti, kovaotteista kun kauhomista, notkumatta. Vasta hyvin kalliit ja eksoottiset materiaalit syrjäyttivät sen.
Vinottain viilulevyistä ristiinlaminoitu runko voisi tänäkin päivänä olla hyvä one-off matsku ja tosiaan pintakäsittelystä riippuen joko kaunis tai kestävä.
Mites nuo pujlajit....voiko eri kerroksissa voi käyttää eri puulajeja, vaikka keskellä kuusta (kevyt ja vetoluja) ja reunalla jalopuita (kova) vai pitääkö ne olla samaa puuta?
No entä voiko sinne laminoida kuituverkkoa väliin? Jopa olis jämäkkä botski