Joka paikassa tuntuu olevan blogia ilmapiirin kiristymisestä ja toivotaan dialogia osapuolten välillä. Mutta onko se edes mahdollista, jos osapuolten näkemykset ovat niin kaukana toisistaan?
Tilanne on kuin sunnien ja shiiojen välillä. Kumpikin uskoo raudanlujasti asiaansa ja on valmis taistelemaan sen edessä. Ja tappelu on jatkunut sukupolvien ajan.
Voiko tuolta suvakkipuolelta edes saada mitään järkevää keskustelua aikaiseksi? He elävät vasemmistolaisessa utopiassa, jossa aatetta on aivopesty äidinmaidosta saakka ja suvakkien toimintatavat ovat kuin entisessä Neuvostoliitossa tai nykyisessä Pohjois-Koreassa.
Vastakkaiset mielipiteet pitää vaientaa keinolla millä hyvänsä. Mitä "dialogia" eli kaksisuuntaista keskustelua siinä voi harrastaa, jos toinen ei ota vasta-argumentteja kuuleviin korviinsa tai vetää rasisti/natsi/valkoinen roskaväki -kortin esiin aina kun mielipide eriää omasta mielipiteestä? Se on monologia, se. Kun monologia harrastetaan valtiotasolta saakka, sitä kutsutaan nimellä diktatuuri.
Entäs missä "dialogi" järjestettäisiin? Lähettäisikö sen vasemmistomädänneisyyden linnake YLE, jonka säännöt kieltävät monikulttuurisuuden kritisoinnin ja toimittaja jakaa puheaikaa käytännössä vain suvakeille? Entäs jokin kaupallinen media kuten MTV3, lähettäisikö se?
Ei, sillä poliittinen riski on liian suuri suvakkien jäädessä erittäin suurella todennäköisyydellä alakynteen ja silloinhan suvakkileiri aloittaisi MTV3:a vastaan sellaisen rummutuksen, ettei toista ole nähty. Mikä on siis keskustelujen jakelukanava, se puolueeton? Olisiko "MV-Studiolla" saumaa vai katsottaisiinko se liian puolueelliseksi?
Vai pitäisikö tämä debatti käydä julkisesti verkossa, jossa kumpikin osapuoli saa miettiä vastauksiaan toisen argumentteihin ja on aikaa kerätä vastauksiinsa aineistoa. Totuuden kaivamiseen kun menee rutkasti aikaa, sillä suvakkikoneisto on todella tehokkaasti peitellyt totuutta ja tiedon pimittämistä on tehty yhteiskunnan kaikissa kerroksissa duunarista poliitikkoon. Kansalaiset odottavat totuutta kuin mehevän finnin purskahdusta eikä sen puhkeamista voi estää enää millään.
Vai onko totuus liian karvas pala suvakeille nieltäväksi? He kun tykkäävät mielikuvien ja propagandan avulla vaikuttamisesta (totuudesta viis), kun vastapuoli tykkää totuudesta (mielikuvista ja propagandasta viis).
(yllä kirjoitettu löytyi netistä, tärkeää asiaa)
Tilanne on kuin sunnien ja shiiojen välillä. Kumpikin uskoo raudanlujasti asiaansa ja on valmis taistelemaan sen edessä. Ja tappelu on jatkunut sukupolvien ajan.
Voiko tuolta suvakkipuolelta edes saada mitään järkevää keskustelua aikaiseksi? He elävät vasemmistolaisessa utopiassa, jossa aatetta on aivopesty äidinmaidosta saakka ja suvakkien toimintatavat ovat kuin entisessä Neuvostoliitossa tai nykyisessä Pohjois-Koreassa.
Vastakkaiset mielipiteet pitää vaientaa keinolla millä hyvänsä. Mitä "dialogia" eli kaksisuuntaista keskustelua siinä voi harrastaa, jos toinen ei ota vasta-argumentteja kuuleviin korviinsa tai vetää rasisti/natsi/valkoinen roskaväki -kortin esiin aina kun mielipide eriää omasta mielipiteestä? Se on monologia, se. Kun monologia harrastetaan valtiotasolta saakka, sitä kutsutaan nimellä diktatuuri.
Entäs missä "dialogi" järjestettäisiin? Lähettäisikö sen vasemmistomädänneisyyden linnake YLE, jonka säännöt kieltävät monikulttuurisuuden kritisoinnin ja toimittaja jakaa puheaikaa käytännössä vain suvakeille? Entäs jokin kaupallinen media kuten MTV3, lähettäisikö se?
Ei, sillä poliittinen riski on liian suuri suvakkien jäädessä erittäin suurella todennäköisyydellä alakynteen ja silloinhan suvakkileiri aloittaisi MTV3:a vastaan sellaisen rummutuksen, ettei toista ole nähty. Mikä on siis keskustelujen jakelukanava, se puolueeton? Olisiko "MV-Studiolla" saumaa vai katsottaisiinko se liian puolueelliseksi?
Vai pitäisikö tämä debatti käydä julkisesti verkossa, jossa kumpikin osapuoli saa miettiä vastauksiaan toisen argumentteihin ja on aikaa kerätä vastauksiinsa aineistoa. Totuuden kaivamiseen kun menee rutkasti aikaa, sillä suvakkikoneisto on todella tehokkaasti peitellyt totuutta ja tiedon pimittämistä on tehty yhteiskunnan kaikissa kerroksissa duunarista poliitikkoon. Kansalaiset odottavat totuutta kuin mehevän finnin purskahdusta eikä sen puhkeamista voi estää enää millään.
Vai onko totuus liian karvas pala suvakeille nieltäväksi? He kun tykkäävät mielikuvien ja propagandan avulla vaikuttamisesta (totuudesta viis), kun vastapuoli tykkää totuudesta (mielikuvista ja propagandasta viis).
(yllä kirjoitettu löytyi netistä, tärkeää asiaa)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kysymyksessä on selkeä luokkajako.
On säätyläiset (1/3 osa ihmisistä) ja rahvas (2/3 ihmisistä).
Säätyläiset ovat tottuneet, että he saavat aina kaiken, jos ei muulla niin itkupotkuravareillaan. Heillä ei ole kunnioitusta muita ihmisiä kohtaan.
Heikko puoli säätyläisissä on se, että heidän aatteensa romahtaa kun yhteiset rahat loppuu. Heitä ei aatteissaan muu viimekädessä kiinnosta kuin se oma hyöty.
Rahvaan etuna on, etteivät he ole ihan yhtä pahasti sekaisin luullen jonkun teoriahöpötyksen jotain muka jostain selittävän. Rakenteiden romahtaessa taas ihan ihmisenä muiden keskuudessa ollen on paljon vahvemmilla.
Suvakeilla loppuu se suvaitsevaisuus sillä sekunnilla, kun meinaa massin tulo heille itselleen vähentyä.
EU-mafia haluaa afroja sekä arabeja tänne siksi että näillä roduilla ei ole kykyä miettiä abstraktisti, eikä menneisyys tai tulevaisuus merkkaa oikein mitään.
Esimerkiksi Afrikassa 30 vuotta asunut USA:lainen kertoi että kiitollisuutta näissä ei ole, koska menneisyyttä josta olla kiitollinen, ei ole olemassa heidän tajunnassaan.
Ei ihme että EU:n Kalergisuunnitelman toteuttajat maahantuovat näitä Eurooppaan kansojen vaihtamis-talkoissa, nämähän eivät pysty lainkaan suojelemaan valtioiden resursseja kansainvälisiltä ryöstäjä-heimoilta.
Se on tarkoituskin. Luodaan kriisi, sitten ollaan neuvottelevinaan, ja luodaan "ratkaisu". Kaikessa vähennetään ihmisten oikeuksia ja vapauksia. Kun kaikki on oikein päin sitä itseään, tuodaan vapauttaja, antikristus, ja porukka on rähmällään sen edessä.