Miten käytännössä Ubuntu ja Debian eroavat toisistaan?
Kumpi on käytössä parempi jos haluaa käyttää Kde-työpöytää?
Onko asennus hankalaa?
Entä flashin asennus?
Kumpi on käytössä parempi jos haluaa käyttää Kde-työpöytää?
Onko asennus hankalaa?
Entä flashin asennus?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ubuntussa on Unity-työpöytä, että ei se oikein käy jos kde:tä haluaa. Kubuntussa se olisi mutta sitä ei taideta kehittää tulevaisuudessa.
Kyllä ne kubuntua kehittää tulevaisuudessakin, koska löytyy jo tuleva 16.04 versio ladattavaksi.
Lisäksi on mate-versiot jos tykkää ennen unityä olleesta gnome-ympäristöstä. Riippuu ihan näytönohjaimesta, kannattaako/voiko tuota unityä asentaa. Enkä kyllä ymmärrä mitä hienoa siinä on, että joutuu kertaalleen opitun tavan käyttää käyttöliittymää vaihtamaan toiseen. Sillä puljaillessani kuitenkin todennut, että sillä saa UI:n toimimattomaan tilaan helpommalla, kuin mitä aiemmilla versioilla: Riittää että yrität ajaa graafista ympäristöä root-oikeuksilla ja säätöä luvassa..
Käytännossä ei hirveenä eroa. Ubuntu on Unity työpöydällä ja Debianissa oletuksena Gnome 3.
Ubuntussa ei ole KDE työpöytää. Kubuntussa on.
Debian KDE käyttöön. Vakaa kuin mikäkin. Itse käytän kaikissa koneissa Debiania KDE työpöydällä. Käyttänyt 2008 vuodesta asti. Sitä ennen neljä vuotta Gnomea (Ubuntu).
Kubuntua tulee silloin tällöin kokeiltua, mutta se ei koskaan ole toiminut itsellä vakaasti. Itse voi kokeilla kumpi sopii paremmin, mutta itse sanon että KDE työpöytää haluavalle Debian.
Flash player asentuu helposti.
Minä olen useinmiten asennellut Gnomen kun se jotenkin on tuntunut yksinkertaisemmalta, perheessä kun on muitakin kuin insinööri.
Ja muutaman kuukauden päästä alkaa insinöörin pelihousut repeillä kun on kädet sidottuna gnome-pumpulissa.
Sitäkin tuli kokeiltua että vaimolle käynnistyi Gnome ja itselle KDE. Mutta harvinaisen solmuun tuntui se kone menevän. Tolkummin toimisi kun olisi omat boottiosiot ja partitiot molemmille, mutta siitäpä seuraa kaksinkertainen ylläpidon määrä.
Nyt repeilee elementary linuxin kanssa...
Oikso se sittenkin knoppix&KDE se paras... (kunnes Arch on viritelty timagiseen kuntoon)
Täällä kanssa repeilee yksi gnomea käyttävä insinööri. Siinä kun saa kaiken jopa insinöörin taidoilla toimimaan eikä tarvitse säätää. unity double-click = trouble-click..
Knoppix on nimenomaan Live-versioksi räätälöity Debianiin perustuva jakelu. Sitä ei ole tarkoitettukaan asennettaksi Linux-jakeluksi. Knoppix on toiminut aina aivan hyvin, kunhan ei sekoita sitä kiintolevylle asennettavaksi käyttöjärjestelmäksi.
Voisit katsoa sopiiko Manjaro tarkoituksiisi. Siinä on tuettuna kutakuinkin kaikki käyttöliittymät. Lisäksi käyttöliittymiä voi vaihtaa "lennosta"; tämä toimii jo muutamien käyttöliittymien välillä, ja lisää on tulossa.
Manjarossa parhaiten tuetut ovat KDE ja XFCE, ja muidenkin tuki on erinomaisella tasolla. Itse olen tykästynyt Manjaron XFCE-ympäristöön, koska se on niin hyvin integroitu.
En erityisesti hehkuttaisi Manjaroa. Jostakin syystä ko. jakelu 'Rolling's Releasena' vain on onnistunut rikkomaan paketinhallinnan :( Ehkä Arch olisi vaihtoehto, vaikka sitä ei kannattane suositella, jos Linux:in perustiedot ovat vasta hakusessa.
Manjaro ei ole mielestäni vielä valmis oikotie Arch-Linux:in saloihin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Manjaro_Linux
(PS. tuo linkki ei ole omaa tekoani - osin tuo on turhaa parjausta. Mutta Manjaro ei ole vielä riittävän valmis toimimaan, kuten on tarkoitus. Sen kiintolevyasennus ei toki tuota yhtään suurempia ongelmia.)
Debian ilman muuta KDE:lle.
Ubuntun kehittäjiä kiinnostaa lähinnä Unity.
Riippuu mitä haluaa. *buntuissa kaikki on aina uusinta uutta, debiania leivotaan aina niin pitkään että kaikki varmasti toimii ja jakelu on ehdottoman vakaa.
"*buntuissa kaikki on aina uusinta uutta,..."
Ei nyt sentään, sillä useissa muissa jakeluissa on tuoreempia ohjelmaversioita kuin Debianiin tukeutuvassa Ubuntussa. Canonical pyrkii luomaan Ubuntu-jakelusta Debianista erottuvaa jakelua, josta erityisen selkeä esimerkki on Unity.
Joskus 2004 (Ubuntu 4. 10) nimenomaan kokeilin Ubuntua, koska se oli Debianiin perustuva jakelu Gnome-työpöydällä. Kaikki Ubuntu-versiot ovat tuon vuoden jälkeen olleet koneilla. Ja todennäköisesti uudemmatkin versiot. Tosin Unity ei kuulu työpöytäversioitteni suosikkeihin. (Ei tosin KDE:kään).
Onhan Ubuntu vakaa, eikä siinä ole "uusinta uutta". Ei noissa tuolta osin ole niin järisyttävää eroa.
Se missä on eroa on se, että Ubuntu on suunnattu tiettyihin kohteisiin kun Debian on sellainen universaalikäyttis ja siinä on ~kaikki työpöytäympäristöt, arkkitehtuurit jne. Se että saa ihan nämä kaikki pelaamaan tarvitsee vähän pidempään sitä leipomista.
Debian on myös höllentänyt vakausvaatimuksiaan, että siellä esim. selain päivittyy nykyään melkein kerta vuoteen. Ubuntu on tuolta osin vähän epävakaampi, sillä selain päivittyy tässä 1,5kk välein.
Tulevaisuudessa Ubuntussa tiettävästi päivittyy sovellukset yleisesti eri tahtiin kuin kuin kirjastot ja kerneli kun ottavat snappy coren käyttöön mutta näkee sitten kohta millainen siitä oikeasti tulee.
Oiskohan aika siirtyä takaisin debianiin. Tosin en siitäkään aikanaan tykännyt. Ubuntussa oli kaikki aikanaan kohdallaan, mutta tuo kirjastouudistus tulee paisuttamaan sitä kuin pullataikinaa - cpu-cache missit yleistyy softat alkaa tahmaan enemmän kiintolevyltä menee tilaa jos sillä nyt on väliä muuten kuin latausaikojen kannalta.. ei hyvä.. mennään siis väylän nopeudella eikä cpu:n nopeudella. Tähän asti on riittänyt jättää firefox asentamatta, koska se on tehosyöppö, mutta ei varmaan toimi tästä eteenpäin..
Tuota noin, ei.
Se Ubuntu paisui kuin pullataikina 12.04 LTS ja 14.04 LTS julkaisuissa. Syynä GTK 3 ja Qt 5 jotka tulivat kaikkien aiempien rinnalle ja on vanhaa koodia mitkä riippuvaista Qt 4:stä ja jne.
Canonical jakaa järjestelmän kolmeen tasoon.. kerneli, frameworkit ja sovellukset. Sovellukset tiettävästi päivittyy jatkuvasti, framewokkeja Canonical tukee itse tai vaatii sellaiset kakkahousuun sopparit, että jokaista versiota mitä päästää ulos pitää voida sitoutua tukemaan esim. 5v. Sen lisäksi Canonical parhaillaan kirjoittaa vakiosovellukset uusiksi Qt5:lle.
Tässä olisi tarkoitus, että ne vanhat systeemit hävitetään. Siellä on kohta lähinnä Qt5:sta ja HTML5:sta, ja sitten legacyjä on siirretty GTK 4:n ja Java 9:n. Paisumisen sijasta tuo tulee siistiytymään vanhasta roskasta. Johan se GTK 2 on polkaistu jo hyvin liikkeeseen GTK 3:n ja se sitten vakautetaan sitten GTK 4:n.
Samaa tekee Microsoftikin sen Windows 10:n kanssa, että kohta siellä on WinRT ja HTML5, sitten legacyinä Visual C 2013 ja uudemmat, .NET 4.x, DirectX 10 ja uudemmat.
Ubuntun kohderyhmä on tavallinen tavis kun taas Debian niille jotka haluavat muokata järjestelmää omien mieltymysten mukaan.
Joo. Pidän molemmista.
Debian on hankalampi asentaa, koska Ubuntun asennusohjelma on suunniteltu erittäin helpoksi. Ubuntu on valmis jakelupaketti, joka sisältää siihen valitut lisäosat ja ohjelmat. Debian taas joutuu itse valitsemaan ne.
Kubuntu on se KDE Ubuntu. se on normikäyttäjälle parempi.
Debian ja Fedora on niittä perustuksia,
Ubuntu ja Korona on taas näiden ne kehittyneet versiot jotka on loppukäyttäjälle suunnattuja helppoja ja valmiiksi ajateltuja.