Lyödätkö tien mun sydänmeeni...................

Vaikeakulkuinen reitti on...

Vaikken en ole se sinun ihmisesi niin silti kommentoin tähän että, minusta tien löytäminen sydämeen ei ole vain yhden ihmisen tehtävä vaan molempien ja se kannattaisi muistaa kaikkien.

Eikö se joku vois nyt ilmoittautua tuolle Yötaivaan kirkkaimmalle tähdelle että pääsisivät pois palstalta...!

Tämä eräälle ihanalle miehelle , jonka kadotin tahtomattani marras-joulukuun vaihteessa, n>m
https://www.youtube.com/watch?v=GybYQQ9QH8A

https://www.youtube.com/watch?v=GybYQQ9QH8A
voi kunpa löytyis

Tää voisi olla parempi: https://www.youtube.com/watch?v=_wUx_wmq_Yk kun eka biisi

<3 oivallus.......

Ei noin vain ole asiaa, eikä minunkaan. Kaksi vaikeasti luokseenpäästävää. Kaipaan häntä joka tavalla. Yö ei kuulu mun lempiyhtyeisiini, mutta sanat tänä iltana osuvat erityisesti :-)

Itselläni tosi kipeitä muistoja aloittajan biisistä. Löysin kyllä tien sydämeen ja toinekin löysi tiensä omaani. Mutta kuinkas sitten kävikään? Jos se oikea tämän lukee, niin tietää, että minä jäin ikuisesti vastausta vaille.
Silti en ole koskaan unohtanut hetkeksikään.

Just eilen kuuntelin.

En löydä.

Kiitos- sinä- ajattelen- ikävöin

Kaipaan hellää kosketustasi

Niin, se taitaa olla kaksisuuntainen tie. Jos ei toista, ei se mihinkään vie.

Moni toteaa jossain vaiheessa että

Tie oli asvalttia niin kova ja tasainen.
Tie oli hiekkatie pehmeän oloinen.
Tie oli soraa vaan, kivineen.
Tie oli metsätie kantoineen ja kuoppineen, silti mielenkiintoinen.

Jokainen kulkee tietänsä tahtoen tai tahtomattaan. Tien kulkija eksyy ilman viittoja ja risteys ei ole ongelmaton.

Jotkut joskus tieltä poikkeaa, koska tie oli tylsä, koska olimme näkyvillä, koska tiellä sattui haaveri, koska halusimme olla syrjässä. Jotkut palaavat tielle koska ei halua harhailla, koska oikotietä ei näy ja koska tie on tehty kulkemista varten