Kirjoitan mieluummin kuin puhun=Este lh-työhön?

No onhan ihmistyössä hankalaa, jos puhuminen ei luonnistu eikä kuulu omiin luonteenpiirteisiin. En haluaisi itseäni hoitamaan ihmistä, joka on vaikea puhua ja joka ei puhuessaan ja puhuteltaessa katso silmiin.

Sinulle sopivampia ammatteja on varmasti olemassa. Et sinä jaksa kauan työssä, jossa ollaan koko ajan ihmisten kanssa ja pitäisi osata kommunikoida luontevasti, kun se kerran ei ole luonteesi mukaista.

Kirjoitat mieluummin kuin puhut. Lähihoitajan työ voi tulla vaikeaksi tuolla luonteenpiirteellä. Ihme, että olet päässyt koulutukseen.

Sinänsä ei ole kysymys mistään viasta, vaan yksinkertaisesti siitä, että ihmistyö ei ehkä ole luonteesi mukaista, sitä ominta alaasi. Ihmistyössä pitää pystyä kommunikoimaan luontevasti erilaisten ihmisten kanssa kasvokkain joka päivä aamusta iltaan. Miten jaksat sitä 40 vuotta? Ehkä hakeudut valmistuttuasi työhön, jossa ihmisten kanssa olemista ei ole paljon. Mitä se olisi?

Lähihoitajan ei tarvitse olla aina äänessä eikä varsinkaan avautua omista ongelmistaan hoidettaville. Mutta kyllä luonteva ja helposti sujuva vuorovaikutuksen osaaminen on välttämätön ominaisuus juuri lähihoitajalle. Vastenmielisyys puhua kasvokkain on lähihoitajan työssä vakava haitta.

Luonteenpiirteitään on miltei mahdoton muuttaa. Onko käynyt mielessäsi jokin kirjallinen ammatti? Kirjanpitäjäksi? Tai jotain, missä kasvokkain puhuminen on hyvin vähäistä. Maalariksi?

Voit olla oikein mukava ihminen, mutta asiakaspalvelu ja hoitotyö eivät ole ominta alaasi.

Kaikkeen tottuu. Itsekin olin nuorena introvertti, jolle jo kahdenkeskinen keskustelu oudon ihmisen kanssa tuntui tosi hankalalta. Kun vuodet ja vuosikymmenet kuluivat ja kokemusta tuli, niin lopulta ex-tempore-esitys vieraalla kielellä monikymmenpäiselle ryhmälle ei tuottanut mitään ongelmaa.

Toisaalta edelleenkin tunnen osaavani muotoilla ajatukseni tekstinä paremmin kuin puheena...

Kiitos vastauksista.
Sepä siinä onkin, että omasta mielestäni tämä piirteeni ei ole haitannut mitenkään työssä. Pystyn kyllä kommunikoimaan ihmisten kanssa ja tykkään kuunnella heitä ja asioita, jotka painavat mieltä. Ja ohjaajiltanikin olen saanut palautetta että erityisesti lasten kanssa pystyn työskentelemään luontevasti ja minusta huomaa että olen ollut paljon lasten kanssa. Mutta se, että joituisin avautumaan omista ongelmistani, ei ole lainkaan juttuni.

Ja en todellakaan ole vaihtamassa alaa, pidän tästä työstä ja haluan tehdä sitä tulevaisuudessakin.

Ei sinun tarvi omista asioistasi luokassa tai tavallisille opettajille avautua. Jos olet tet ja työjaksot selvinnyt päiväkodissa ja vanhainkodissa jne. kuten kerrot, niin varmasti selviät lähihoitajana.