Usein kohtaan täällä kirjoituksia, joissa kehotetaan menemään eteenpäin ja unohtamaan mahdoton, toivoton tai yksipuolinen ihastuminen. Olen ajatellut, että mitähän ihmiset yleensä ajattelevat tai kokevat, kun minulle on ollut niin vaikeaa unohtaa ihastukseni, vaikka järkevintä olisi ollut mennä eteenpäin. Tuntuuko teistä, että unohtaminen ja eteenpäin meneminen on työlästä tai pystyttekä järkeistämään asian niin, että jatkatte elämäänne unohtaen hänet helposti?
Käy mielessä tämä
HaluniUdella
1765
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sinä tahallasi pyörität tuota aihetta, sanomatta oikeastaan mitään ja yrität houkutella toisia vastaamaan, sellaisia joilla tuonkaltainen elämäntilanne. Ihan höpö höpö juttu.
järki ole vielä sanonut että tämä on nimenomaan keskustelupalsta.
jos ottaa pattiin eikä osaa olla asiallinen niin mee hei pois, täällä on ihan tarpeeksi negatiivisuutta ilman sinuakin.
ja sinä menit lankaan ensimmäisenä, vittu mikä idiootti.
Ei, kyllä minä olen tuota miettinyt. Tai oliko se sinusta ajatuksena tyhmä? Myönnän, että ajattelen usein tyhmiä:( Varmaan sitä jotenkin menee sekaisin näiden tunyeidensa kanssa tai ainakin sokeutuu niin, ettei osaa tatkastella objektiivisesti asioita. Tulee sellaiskeksi pikkusieluiseksi. Mitenhä muut kokevat. Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia ja tunyemuksia, ajatuksia asiasta.
Täällä on joukko näitä vakihokijoita joilla ei ole muuta sanottavaa kuin juuri tuo mitä kerroit, niistä ei kannata välittää, sivusta on aina helppo huudella ja olla tietävinään mitä muiden pitäisi tehdä. Kaikki ottaa aikansa, kenellä kaemmin kenellä vähemmän, yksilöitä kun ollaan. Jaksuja sinulle.
Niin tarkoitukseni oli kysyä muiden tuntemuksia siitä, miten kokevat ihastumisesta luopumisen. Tosiaan pointti ei ollut kritisoida niitä, jotka kehoittavat menemään eteenpäin. Ei tietenkään!! Toyyakait ymmärrän, että jekin hyvää hyvyyttään ajattelebat, että eteenpäin meneminen on toiselle etu mahdottomassa tilanteessa.
Kittos kiitos, samoin sinulle. Mukavaa päivää
No jaksamisia sinullekin, on varmasti vaikea kun ei keksi mitään muuta kuin tuollaisen hassun hauskan aloituksen. Onhan nämä kuitenkin parempia kuin jokin dissausaihe, kuitenkin. Mutta empatiaa ja jaksamista sinullekin.
Oliko aloitukseni hassun hauska? taidan olla mennyt sitten pajemmin sekaisin, kuin tiesinkään :D Mitenhän sitä välillä uppoutuu miettimään noita uppo outoja asioita. Ilman takaajatuksia tein aloituksen. Olen varmaan niin suora ihminen, että joudun sen takia vaikeuksiin..
Kiitos samoin sinulle ja kiitos mukavasta vastauksestasi!
No ehkä ei hassun, mutta kuitenkin tulisi mieleen jaksaminen ja empatia jota kaivataan, jaxuhali. Mutta hienoa ettei ole taka-ajatuksia, ja olet suora, eli ansaitset kyllä empatiaa ja jaksamista, ne kaksi asiaa tulevat mieleen kun luen mukavaa vastaustasi ja kiitostasi (jaksamista ja empatiaa siitäkin).
Eteenpäin meneminen oli työlästä niin kauan, kun tunteiden herääminen oli vielä tuore asia ja hormonitkin siinä jylläsivät, ja yritin tehdä sitä väkisin, mennä eteenpäin, tappaa tunteeni. Kyllä se tunteiden läpikäyminen oli rankkaa ja ikävä oli kova, vaikka järki tiesikin, ettei mikään ole mahdollista.
Mutta aika auttoi, vaikka se pitkään ottikin. En minä häntä ole unohtanut, enkä ole unohtanut tunteitanikaan, mutta on ollut helpompaa se eteenpäinmeno, kun pahin tunnemylläkkä on jo takana. Nyt pystyn elämään jo "normaalia elämää".
kuinka kauan vei, että saavutit tuon tilan,että pystyt elämään normaalisti ns.?
Vinkkinä sinulle: kannattaa hankkia itselleen pakit. Helpottaa kummasti unohtamisessa, sysää puolet tunteista hautaan.
Aika itsekäshän tuollainen tokaisu et mennään eteenpäin on,toista kuulematta. Suorastaan jäätävää ja ikimuistoista tai ei ehkä sarjaihastujille.
Miksi pitäisi kuulla toista, jos toisen kanssa ei suhdetta koskaan ole ollutkaan ja tilanne on jo valmiiksi mahdoton?
Onko se toinen sitten kuollut. Sitten ymmärrän.
Ei kai ne helposti unohtamaan kykenevät täällä pyörikään...
Niin, minäkin ajattelin noin, mutta en ole varma. yuntu, ettei mistään voi olla täysin varma..