Joulut ja uudetvuodet on taas juhlittu ja kroppa alkaa pikkuhiljaa olla normaalitilassa, koska jouluna ei koskaan osaa syödä oikein. Syksyllä on lievää masennusta johtuen kesän loppumisesta ja siitä, että taas on ankara pimeä kausi edessä. Jouluun kestää kaikenmaailman valojen avulla, mutta auta armias, kun päivä alkaa pidentyä. Sain tänään taas pienen muistutuksen, millaiset fiilikset voi olla, kun masennus iskee päälle kun pitäisi olla päin vastoin. Jos masennusta on vieraalle vaikea selittää, niin mitenkäs sitten sitä, kun masentuu valon lisääntyessä? Näin vain on ollut monena vuonna peräkkäin. Halvaannun, olen ajoittain täysin toimintakyvytön, ajatteluni on hajanaista kun teen kotihommia. Katson ulos ikkunasta ja tunnen olevani ihan pihalla. Toukokuun puolen välin jälkeen alkaa helpottaa ja kesällä olen ihan kunnossa. Siksi on ihan hyvä syy olla panikoimatta, ohi menee, vaikka on tuskallista. Ehkä se laittoi tänään jotain liikkeelle. Huomenna on päivä uus ja sitten katsellaan uudelleen, oliko väärä hälytys vaiko nyt jo epämääräinen oire kevätmasennuksesta. En kärsi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Kevätmasennus on vaarallisempi kuin kaamosmasennus. Onko teillä kenelläkään kokemuksia tästä?
Hyvä paha valo
terhi85
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.