ja taas se tapahtui. Unessa/"Tajuttomuudessa" oli parempi olo kuin valveilla. Heräämisen hetkellä heräsin valtavaan ahdistukseen. Valveilla on minun "helvetti" ja unessa minun on hyvä olla. Mitä se tarkoittaa? Etten halua enää elää vain vaipua ikuiseen uneen? Masennus ottaa minusta lujaa otetta.... mä niiin häviän tän taistelun.
Olen sairastumassa depressioon...
Tämä tunne on samalla jotenkin niin helpottava, kun sen tajuaa etten kohta enää tunne edes pahaa oloa. Kohta on enää vain iloton ja välinpitämätön ihminen edessä.
Saan kilven joka on terästä, kun tunteettomuuden tila vahvistaa minun ulkokuoren "haarniskan" voittamattomaksi ulkopuoliselle.
Toisaalta pelottavaa, koska edessä on sairaus, jota ei selätetä vuosiin ja kaikki hajoaa, mutta mitä väliä? Eihän enää sillä kohtaa osaa välittää kun mikään ei enää tunnu miltään!
Mitä jos vain antaisin periksi ja lopettaisin väistämätöntä vastaan tappelun.
Olen kuitenkin masentumassa ja se on maaliskuussa jo täydessä "loistossaan" joten miksi kuluttaa energiaa vastaan laittoon? Kutsutaan "kevät depis" tervetulleeksi ja toivotaan että jäjistä selviää eikä se kaada minua hautaan ennen kuin kevät kääntyy kohti kesää.
Julmaa joutua lausumaan "viimeisen toiveensa" sairauden alun kynnyksellä:
-En halua kuolla-
Ja aloittamaan taas kerran "rukoilun" oman henkensä puolesta.
"Kiltti masennus, vie kaikki, vie rahat, työt, ihmisuhteet, jne.. kunhan et vie henkeäni samalla."
Ja sitten jäädä odottamaan millainen rytinä on edessä päin...
Olen sairastumassa depressioon...
Tämä tunne on samalla jotenkin niin helpottava, kun sen tajuaa etten kohta enää tunne edes pahaa oloa. Kohta on enää vain iloton ja välinpitämätön ihminen edessä.
Saan kilven joka on terästä, kun tunteettomuuden tila vahvistaa minun ulkokuoren "haarniskan" voittamattomaksi ulkopuoliselle.
Toisaalta pelottavaa, koska edessä on sairaus, jota ei selätetä vuosiin ja kaikki hajoaa, mutta mitä väliä? Eihän enää sillä kohtaa osaa välittää kun mikään ei enää tunnu miltään!
Mitä jos vain antaisin periksi ja lopettaisin väistämätöntä vastaan tappelun.
Olen kuitenkin masentumassa ja se on maaliskuussa jo täydessä "loistossaan" joten miksi kuluttaa energiaa vastaan laittoon? Kutsutaan "kevät depis" tervetulleeksi ja toivotaan että jäjistä selviää eikä se kaada minua hautaan ennen kuin kevät kääntyy kohti kesää.
Julmaa joutua lausumaan "viimeisen toiveensa" sairauden alun kynnyksellä:
-En halua kuolla-
Ja aloittamaan taas kerran "rukoilun" oman henkensä puolesta.
"Kiltti masennus, vie kaikki, vie rahat, työt, ihmisuhteet, jne.. kunhan et vie henkeäni samalla."
Ja sitten jäädä odottamaan millainen rytinä on edessä päin...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voi ei :( toivottavasti helpottaa hyvä et unesta pystyy nauttia ite en edes sitä 5 vuotta sitten. Mene lääkäriin
Ei se kannata. Lääkkeitä tulee jotka vain saa masennuksen nouseen voimakkaampaan liekkiin vieden toimintakyvyn kokonaan. Lääkärissä ne toteaa:
"voi voi.. haluaisitko keskustelukäyntejä? Eihän sinulle pakosti edes mitään masennusta nyt ala, mutta voidaan me jotain keskustelukäyntejä laittaa jotta oma mielesi rauhoittuu etkä kehitä masennusta tuollaisela etukäteis stressaamisellasi"
Minulla on masennusta ollut aikaisemmin ja kevät mielialan masennukseen kääntää ja sairaus alkaa jos alkaa. Olen aina varpaillani näihin aikoihin vuotta. Lääkärit on jo tottuneet minun vierailuuni joskus tässä tammi-helmikuulla. Varmaan omalääkäri odottelee jo että koska taas tuun peloissani vastaanotolle pyytämään depressio seulonnan tekemistä...
Voimia sulle.
Kiitos.Vaihtaisin elämäni johonkin toiseen jos voisin. Minulla on taipumus masennukseen ja se tarkoittaa , että se seikka vain on otettava huomioon koko ajan.
Se vaatii etukäteis suunnitelmia, pelkoa, ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, tarkkaan suunniteltuja asioita sekä varasuunnitelmia tilanteelle "jos sairastun...."
Vihaan olla sidottuna "sairauden uhkaan" ja elää sen uhan ehdoilla.Rajoittaa elämääni, jonkin verran, koska kaikessa mitä elämässä teen tai mitä elämääni otan pitää aina käyttää harkintaa että miten se vaikuttaa terveyteeni. Nouseeko Psyykkinen stressi vaarallisen korkealle/ylikuormitunko vaarallisesti?
Aikaisemmin kun sain kuulla että, sairauteni uusiutumis todennäköisyys on yli 80 %
niin vajosin masennuksessani vain syvemmälle. Se oli vaikea paikka hyväksyä että
masennus on uhkani läpi elämän. Minulle kuoliniskuja kun se sanottiin lääkärissä. Se on myös sairaus johon voi kuolla joten jokainen kevät alan pelkäämään oman henkeni puolesta. Masennukseen vajoaa niin huomaamatta että aina en ehdi tekemään pelastautumisliikkeitä.
Nykyään lääkärissä minua ns. koulutetaan ennaltaehkäisevään toimintaan ja opetetaan tunnistamaan jo masennuksen ensioireet ja reagoimaan niihin heti jotta se ei pääse alkamaan kunnolla. Psyykkinen stressi on minulle myrkkyä. Se stressikäyrä ei saa lähteä nousuun ja stressin sännöstelyyn perustuu pitkälle tuo minun ennaltaehkäisevä omahoito.
Ai että rupes nukuttamaan, mut ruoka on uunissa. Sammutan virran ja itseni myös.
Voimia sinne.
Terveys on minun arvoasteikolla kaikkein tärkein. Olen luopunut todella uskomattoman paljosta terveyteni tähden. Ei juuri tule asiaa mieleen mistä en luopuisi. Olen luopunut jopa parisuhteistakin. Siinä on miehet lentäneet jorpakkoon siinä vaiheessa kun kisakumppaniksi heidän rinnalleen on tullut terveys. Ei mitään jakoa miehillä ole enää ollut. Se on raakaa kylmäpäistä elämän kuormitustekijöiden karsintaa ja tunteetonta elämän siivoamis työtä, jossa ei oikein tunteilu auta.
Masennus on sairaus jonka voi aiheuttaa jokin kuormittava ihmissuhdekin. Se on vaan tunteettomasti silloin katkaistava jos haluaa terveeksi. Minun elämän arvoissa parisuhde jää toiseksi, jos tilanne tuollainen, Rakkaus tai tunteet ei siinä paina mitään. suhde katkeaa ja jätän jos terveyttä uhkaava suhde kyseessä.
Yhden ohjeen miten sen kuormittavan ihmissuhteen voi katkaista kun se on vain omassa päässä? Oikeasti odotan ohjetta.
Siis tarkoitatko jotain jota kaipaat täällä? Kehitä masennus! Se toimii kaikkeen! Et tunne mitään eikä maailmaasi enää mahdu mitään muuta kuin masennus. :P Ei.. huono vitsi!
Tee töitä, tapaa ystäviä, harrasta ja deittaile. Elä elämääsi eteenpäin, koska ilkeää tai ei sanoa näin mutta jos se vain ajatuksen tasolla niin silloin siitä pääsee siirtämällä ajatukset muuhun aktiviteettiin.
Vähän siis sama kuin masennuksen ollessa pahimmillaan ja siitä yrittää sinnitellä ylöspäin. Ajatuksien siirtoa olostaan pois ja väkisin niiden suuntaamista muuhun aktiviteettiin pakottamalla itseään.
Eroistani selvisin niin että ensin itkin kuukauden itseni uneen ja ikävöin. Sen jälkeen aloin siirtään aktiviteetteihin ajatuksiani ja oloani. Työhön, liikuntaa, ystävien kanssa olemiseen. Joskus sorruin myös laastarisuhteisiin, jota kylläkään en suosittele. Satuttaa lopulta molempia osapuolia.